tutkimismenetelmoa tai -asetelmia ei avata artikkelissa ollenkaan
Hätäinen huomio ja varsinkin tuomio, ukkoseni(?).
Ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan... - Vanha tuomarinohje sopii tähän paremmin kuin hyvin.
Artikkelin rakenne noudattaa ns. temaattista jäsennystä, joka voi olla oudompi konventionaaliseen IMRD-rakenteeseen (introduction, methods, results, discussion) tottuneelle.
Tutkimustehtävää, kontekstia ja menetelmiä aletaan avata jo tiivistelmän ensimmäisessä virkkeessä: "Using interview and observation data from a group of consensual, heterosexual adults interested in sexual spanking, I describe members’ sexual stories and stigma neutralization techniques."
Tutkimuskysymyksiä ja osa rajauksesta hahmotellaan sivun 60 viimeisessä kappaleessa, joka alkaa: "The research highlights the activities of a group of heterosexual men who like to spank consensual heterosexual women." Lisää kysymyksiä seuraa myöhemmin.
Lähestymistapa on olennaisesti kenttätyötä, johon kuuluu havainnointia ja haastatteluita. "Since this research included observation, it is appropriate to explicitly situate the author in the fieldwork. Access to the group occurred via a key informant, Jim, a longtime member of the 'scene.'" Tutkija asemoi itsensä osaksi toimintaympäristöä. Puutteena voi nähdä sen, ettei artikkelissa kerrota, miten hänet esiteltiin eri tilaisuuksissa.
Hän huomauttaa kuitenkin laadullisen (kenttä)tutkimuksen toteuttamiseen toisinaan liittyvistä jännitteistä. Tämä huomio vain on vähän hassussa yhteydessä. Ei oikeastaan ole kiinnostavaa, että Jim yritti iskeä häntä, sen sijaan olisi ollut tarpeen kuulla enemmän tutkimuksen tiedonkeruussa tarvittavan luottamuksen syntymisestä tapahtumissa.
Totean lopuksi humoristisesti erään Aku Ankan taskukirjassa
Roope-sedän joulutervehdys esitetyn runon (!) sanoin: "
Sepe Susi suunnitteli, siansiivun syöttääksensä, suvullensa sunnuntaina." Ei onnistunut, kuten ei alkuperäisessä runossakaan. Nyt kaivataan vain pelastajaa: "
Sitten saapui sudenpentu, saattoi suojaan saalistajan."
Mr B
