MasturbaatioApinan kättely, nahkahissillä huristelu, käteenveto, onanointi, tumputtaminen, hanskaan hakkaaminen, runkkaaminen tai itsensä rajusti ottaminen. Mitä näitä nyt on. Naisen itsetyydytykselle huomasin harmikseni hallitsevani säälittävän vähän jos ollenkaan synonyymejä, mutta tarkoitus lienee molemmilla (ja kaikilla) sukupuolilla sama; itselleen hyvän tekeminen.
Pääosin tämä tarkoittanee vähintään kahdenlaisen stimulaation lisäämistä genitaaleille ja yleisemmin sukupuolielimille, sekä tietysti sukuelimistä suurimmalle ja tärkeimmälle eli aivoille.
Pervoyhteisössä sitä rypee molempien seksuaalisuutta kutkuttavien asioiden äärellä; ketju toisensa jälkeen on täpösenään mitä erikoisempia ja kauniimpia kuvauksia nautinnosta, sen kaikissa muodoissa. Myös kuvia kaikesta mahdollisesta on jo foorumi, itse internetin ihmemaailmasta puhumattakaan tulvillaan jo yli kaiken tarpeen.
Ei voi kuin olla kiitollinen miten paljon keskitytään myös orgasmeista irrallaan olevaan toimintaan, mutta olisiko silti varaa irrottaa seksuaalisen nautinnon tuottamista itselleen enemmänkin irti seksiä ja seksuaaliisuuden käsittelyä vaivaavasta orgasmikeskeisyydestä?
Orgasmit ovat kuitenkin pohjimmiltaan sen seksuaalisen stimulaation kulminaatiopiste, jollaista me itse itsellemme tarjoilemme. Kiihotuimmepa mistä tahansa, ehdollistamme itsemme kiihottumaan sanoista, kuvista tai videoista, sen oman mielikuvituksen lisäksi.
Tämä kuitenkin mielestäni johtaa perustavanlaatuiseen ongelmaan, jos orgasmit ehdollistetaan ulkoiseen stimulaatioon. Unohtuuko siitä itsensä hyvänä pitäminen ja tähdätään vain tuohon laukeamiseen, joka poistaa meissä kerääntyneen jännitteen?
Tarkoitan tässä ennenkaikkea sitä, että ovatko halumme enää lopulta omiamme, jos käytämme itsemme kiihottamiseen ulkoisia ärsykkeitä korvaamaan kaikista meistä löytyvät luonnolliset halut ja toiveet?
Olen itse toteuttanut jo vuosia jotain, mitä voinen kuvailla vain eheyttäväksi itsetyydytykseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, etten käytä masturboimiseen, saati laukeamiseen minkäänlaista pornografiaa. Tämä on johtanut kahteen selkeään muutokseen; tarve masturboida on vähentynyt selkeästi, mutta tapa jolla sen teen ja mielikuvamaailma joka sisältäni putkahtaa on muuttunut paljon rikkaammaksi, monipuolisemmaksi ja ennenkaikkea intensiivisemmäksi.
Joskus kauan sitten kulutin pornoni suurilta osin kuten varmasti suurin osa ihmisistä; katselin pornoa, joka johti kiihottumiseen joka johti tarpeeseen runkata, wash, rinse and repeat. Nykyään huomaan ja hyväksyn itsessäni nousevan tarpeen hyväillä itseäni, joka joko johtaa tai on johtamatta laukeamiseen. Mielihyvä puhtaimmillaan ei ole tapa päästä jonnekin, vaan olla itsensä kanssa tässä ja nyt.
Uusia oivalluksia ja itsestään uuden löytämistä toivotellen:
balthazarvarakolumnisti
#9
