Kinkyys identiteettinäIdentiteetti määrittää, keitä me olemme. Se kasvaa, vahvistuu ja kehittyy koko elämämme ajan ja siihen vaikuttaa kaikki kokemamme. Toiset meistä etsivät identiteettiään kauan, toiset asettuvat siihen jo varhain. Tämä pätee myös kinkyyteen. Tunnen ihmisiä, jotka kertovat ensimmäisten kinkyajatusten heränneen jo varhaislapsuudessa tai teininä ja sitten on meitä, jotka olemme tajunneet asian vasta myöhemmin.
Identiteetti voi olla ehjä tai siinä voi olla osia, jotka ovat irrallaan kokonaisuudesta. Voi olla, että jokin osa itsessä tuntuu väärältä eikä se sovi muuhun minuuteen.
Minä olen kinkytermein alistuva, nainen, köysipupu, hedonisti, exhibitionisti, masokisti ja pieni sadistikin nostaa päätään toisinaan. Muilta identiteettini osilta olen muun muuassa (yh-)äiti, teologi, yliopisto-opiskelija, esiintyjä, taiteilija, yli kolmekymppinen, kuuntelija, ahdistuneisuushäiriöinen ja hervantalaistunut savolainen. Voisi kuvitella, että näistä identiteettini osista löytyisi ristiriitoja. Opiskelen ammattiin, joka on julkinen ja yhteiskunnallisesti nähty tietyllä tavalla konservatiivisena, eikä äitiys salli minun olevan enempää tai muuta, kuin jälkikasvustaan huolehtiva äiti – ei edes nainen. Kuitenkin jokainen osa minussa on minua. Kerran eräs ystäväni luonnehti, että olen sataprosenttisesti kaikkea, mitä olen. Allekirjoitan tämän.
Ristiriidat tulevatkin enemmän ulkoapäin. Jos irtisanoutuminen vakituisesta työstä yli kolmekymppisenä ja opiskelemaan lähteminen aiheutti lähipiirissä kohahduksen. Mitähän tapahtuisi, jos kertoisikin, että tykkää kun joku hakkaa mustelmille ja nauttii siitä, että voi kinkybileissä olla pantavana muiden nähden? Muut identiteettini osat ovat näkyviä ja avoimena ja häpeämättömänä ihmisenä en pelkää muiden mielipiteitä. Välitän muiden mielipiteistä ja otan niitä vastaan, mutta en pelkää niitä. Kun vuosi sitten sain termit, yhteisön ja vertaistuen yhdelle identiteettini osalle, jouduin miettimään, että mitäs hittoa nyt. En voinutkaan postata avoimesti instagramiin, että olen menossa kinkybileisiin tai edes että kirjoitanpa tässä nyt kolumnia ”harrastussivustolle”. Pikkuhiljaa kinkyidentiteettini vahvistuessa uskaltauduin kuitenkin kertomaan asiasta ystävilleni ja noh, tein omalla nimelläni ja naamallani myös kinkyaiheisen radio-ohjelmankin kuukausi sitten.
Ymmärrän ihmisiä, jotka ovat kaappikinkyjä. Tämä on elämän osa-alue, joka ei ole yhteiskunnallisesti kovin tiedossa ja siksi kummasteltu ja jopa kauhisteltu. Niin kuin moni muukin patriarkaalisesta heteronormatiivisuudesta poikkeava asia läpi (länsimaisen lähi-)historian. Osa identiteettiä voi aivan hyvin olla joko kaappikinkyys, tai tällainen ”MOI TÄSÄ MÄ NY OON” -tyyppinen, täysillä kaikkeen osallistuva (lähes) julkipervous.
Me kasaamme ja kannamme itse identiteettimme, mutta siihen vaikuttavat ulkoapäin tulevat vahvistukset tai niiden puute. (Skippaan tässä kohtaa suosiolla luennot ihmisen minuuden kehityksestä ja Eriksonin kehitysteoriat, sekä Marcian identiteetin kehitystasot ja pitäydyn keittiöpsykologiassa ja omissa jorinoissani (setä Google teitä auttakoon, jos sielunne kaipaavat lisää valaistumista.) Ulkoapäin tulevan, positiivinen vahvistuksen saa yleensä yhteisöltä, jolla on sama agenda.
Suomen skene on tavallaan hyvin pieni, mutta laajalle levittäytynyt. Meillä on tiivis yhteisö, joka on jakautunut omiin aluekohtaisiin järjestöihinsä ja kuppikuntiinsa, mikä on identiteetin rakentamisen näkökulmasta hyvä lähtökohta, koska vertaistukea ja tietoa on helposti saatavilla. Toki moni uusi kinky voi kokea olonsa riittämättömäksi, kun skenen vanhat jäärät kertovat kuinka asiat ovat ja subitsybyjen laatikot täyttyvät true mastereiden ”annas ku setä opettaa” -viesteistä.
Jos nyt näin kolumnissa voin kehottaa ketään mihinkään, niin kehotan meitä kaikkia antamaan tilaa vasta kehittyvälle identiteetille. Toisilla voi kestää vuosia ja toiset meistä ovat valmiita saapuessaan. Yhtä kaikki jokainen identiteetti (oli se kaapissa tai ei, oli se silloin tällöin esille ilmestyvä seksuaalinen preferenssi tai jatkuvasti läsnä oleva elämäntapa) on yhtä hyvä, arvokas ja yksilön narratiivissa yhtä merkittävä.
Kirjoittanut:
viper
