Netti-identiteetti vs. oikea sinä

[Raippa]

Hiukan kuten tällä foorumillakin...olen livenä. Joskus puhun höpöjä ja puoleksi valetta. Mutta täys valepukki en ole milloinkaan. Jos tykkäät höpöhöpöhommista ja hevon humpasta, niin eikun tanssimahan. Sarkasmia yritän viljellä myös livenä. Se voi kuulostaa ärsyttävältä ja ehkä vittuilultakin, mutta en minä pure, enkä lyö, kuin luvan kanssa. Jos silloinkaan. Netissä on vaikea arvioida ihmisen olemusta, mutta livenä se on helpompaa. Toiset jännittää ihan sikana. Toiset ei. Kun pyrin avaamaan keskusteluja, niin hyvin pian selviää, mikä toimii ja mikä ei. Yleensä ei mikään. Erikoistapauksissa ihan kaikki. Rajojakin löytyy, kuten jokainen on huomannut kommenteistani. Mutta...Asiaan kuin asiaan yritän löytää erilaisia näkökulmia.

[Irwikissa]

Foorumilla painotus on tietyllä osa-alueella. Olenko se minä joka teksteistä välittyy? Osittain kyllä, mutta hyvin paljon muutakin löytyy mikä tätä kautta ei tule esiin. Eri seurassa ilmentää itsestään eri puolia. Tämä nettikirjoittelu on toisaalta melko kylmä ja väritön, rajattu näkymä itsestä.
Mutta enpä ole puolueeton antamaan arviota ulkopuolisen silmin itsestäni  en tiedä

[D79Mies]

Musta olis mielenkiintoista kuulla, miten ihmiset näkevät itsensä nimimerkkinä baarissa ja vastaako se oikeasti sitä, mitä olet livenä? Oletko törmännyt ihmisiin, jotka poikkeavat radikaalisti siitä, millaisen ennakkokäsityksen olet saanut? Onko se ollut hyvä vai huono asia?

Joskus, kun juoksin Tinder-treffeillä, niin minulle kerrottiin olevani erilainen kuin kuviteltiin. Tällä foorumilla mielikuva toisesta yksipuolistuu pelkästään jo aiheiden vuoksi. Toisaalta en sitten tiedä, kiinnostaako ketään tietää, että "tulin tänään väsyneenä töistä, otin päiväunet, lähdin kylppäriin raapimaan puukolla silikonia laatoista, minkä jälkeen palasin sohvalle ja kuuntelin hiljaa elokuvan Once soundtrackia". Ehkä näille kertomuksille on Facebook.

Ainakin itse kuvittelen olevani livenä herkempi ja jaksan nauraa itselleni. Toisaalta livenä olen huono tutustumaan ennestään vieraisiin ihmisiin, mikä on täällä taas paljon helpompaa.

Mikä tulee mielikuviin muista, niin jostain syystä pohdin joskus enemmän toisen fyysistä olemusta. Kokonaisvaltaisia kuvia alan maalailemaan vasta, kun ryhdyn viestittelemään yksityisviestein. En muista, onko kukaan ollut koskaan radikaalisti erilainen verrattuna ennakkomielikuviin. Kenties lämpimämpi keskusteluseura. Sen sijaan suullinen viestintä on joskus tökkinyt aika pahasti sujuvasta kirjoittelusta huolimatta.

[Armand]

Mielestäni on kovinkin vaikeaa arvioida millaisena ihmiset pitävät minua nettiprofiilin perusteella. On helpompi arvioida ihmisiä kasvotusten joten en lähde itse maalailemaan hirveän radikaalia kuvaa muutaman kirjoitelman perusteella. Olen myös huomannut että kirjoitellessa asiat voivat helposti kärjistyä tai jopa riitaantua vaikka alkuperäinen tarkoitus ei se olisi. Minulle merkitsee hyvinkin paljon kasvotusten näkeminen ennen suurempaa analyysiä. Tietenkin peruspiirteet näkyvät myös tekstistä jos persoona kirjoittaa itsenään eikä yritä teeskennellä tai muutoin vedättää.

Mielestäni täällä on pääsääntöisesti aika taidokasta porukkaa ilmaisemaan asioita näppäimistön välityksellä, mutta näin sinkkuna ja kaiken maailman some ja seuranhakupalveluiden suurkuluttajana törmään väliin ihmisiin jotka ovat aika taitamattomia kirjoittajia. Ja anteeksi vaan kaikki elämänkoululaiset ja muut kouluttamattomat, kyllä tietynasteinen sivistystaso ja pään paukkutaso tulee selkeästi esiin myös tekstin perusteella. En ole itse korkeakoulutettu tai muutenkaan kultimpi ihminen ja kirjoitusasussanikin on taatusti parannettavaa, en sitä kiellä. Mutta kyllä minä ainakin hakeudun vähintäänkin oman tasoiseen seuraan myös netin syövereissä.

Meillähän kaikilla on monta identiteettiä joiden määrä vaihtelee henkilön mukaan, on työminä, kotiminä, nettiminä, kaveriminä ja lasten isäminä ja niin edelleen. Omalla kohdalla ne kaikki mitä luultavammin ovat lähellä toisiaan, tosin työminäni on huomattavasti hillitympi ja pidättyväisempi. Nettiminä puolestaan on mielestäni huomattavasti suppeampi koska en voi samalla tavalla tuoda esiin omaa persoonaani kuin livenä. Ilmeet, eleet, huumori ja muukin ulkoinen olemus ainakin osaksi leikkautuu pois näissä teksteissä. Voisi kaiketi olettaa että lukija ikään kuin lukisi jotain kirjaa ja kaikki jotka ovat lukeneet kirjoja tietävät että vähintäänkin päähenkilöistä muodostuu tietynlainen kuva päänupukkaan ja se kuva voi olla per henkilö tyystin erilainen. Ja kun kyseisestä hahmosta tehdään elokuva ja tuo rakastettu tai vihattu päähahmo nähdään livenä joko rikotaan valmiiksi muodostettu mielikuva ja parhaimmillaan vahvistetaan mielikuvaa. Samaa voi luultavasti olettaa myös siitä miten muodostamme täällä toisistamme mielikuvia ja sitten kun nähdään vaikka kahvikupposen äärellä mielikuva vahvistuu ja saa vastakaikua tai sitten eteen astelee täydellinen pettymys tai jotakin ihan muuta. 

[UW]

Paljon samaa, mutta ei sitä ihan kaikkea voi paljastaa. Monelle liikaa jos kertoo nukkuvansa hauta-arkussa jne 

[Conf]

Tämän pohjalta jäin miettimään, millainen mahdan olla irl. Netissä riippuu ihan päivästä, mutta kaikki kuitenkin on jotenkin sidoksissa ydinminään.

[Violation]

Todella vaikeaa minun arvioida millaisen kuvan olen itsestäni täällä foorumilla ja chatissa antanut. Noh, ainakin suht avoimen kuvan ja rehellinen toki olen ollut. Olen ujo ja hyvin introvertti enkä livetapaamisiin helpolla lähdekään. Minulle on sanottu, että mua on vaikea laittaa mihinkään ”lokeroon”. Pidän tätä hyvänä asiana. Taidan olla vähän ristiriitainenkin, en tiedä miten se näkyy täällä. Pyrin olemaan kohtelias kaikille niin netissä, kuin elämässä muutenkin.

[Fia]

Kirjallinen ilmaisu on aina ollut minulle luontevaa. Koen jäsenteleväni ajatuksiani tekstimuodossa useimmlten hyvin. Tekstiä on mahdollista halutessaan myös suunnitella ja luonnostella etukäteen sekä muokata ja hioa jälkikäteenkin.

Elävän elämän kommunikaatiotilanteet ovat välittömämpiä ja keskustelukumppanien ajatuksiin joutuu reagoimaan nopeasti. Siksi livenä sanomiseni eivät ehkä ole aina yhtä jäsenneltyjä kuin netissä. Saatan joskus jopa jäädä sanattomaksi. En pidä itseäni ujona, mutta elävässä elämässä saatan ehkä ainakin joissain sosiaalisissa tilanteissa olla hiljaisempi kuin netti kenties antaa ymmärtää. Livenä joskus harkitsen sanomisiani ja joskus jopa jätän jotain sanomatta. Netissä en aina malta olla hiljaa, silloinkaan kun ehkä sietäisi. 

Luulen, että netissä mielipiteeni myös saattavat näyttäytyä kärkevämpinä kuin livenä. Elävän elämän keskusteluissa saatan ehkä olla sovittelevampi, jopa kohteliaampi kuin livenä. Joskin olen kai aika teräväkielinen välillä livenäkin.

Tällä foorumilla en kerro avoimesti kaikista elämäni osa-alueista. Toisaalta en nyt ihan ekassa hengen vedossa välttämättä kerro elämästäni kaikkea ventovieraalle jossain miitissäkään. Ellen sitten satu jostain syystä olemaan sillä tuulella.

Joskus minua on syytetty siitä, että nettipersoonani näyttäytyy "kepeämpänä" kuin oikea minä, että kerron somessa enimmäkseen iloisia juttuja, enkä kerro synkkiä tarinoita, joita elämästäni kuitenkin myös löytyy. Voi siis olla, että kun minuun elävässä elämässä tutustuu paremmin, pintaa rapsutellen löytyy minusta myös kyynisempi, katkerampi, kipeämpi, rikkinäisempi ja pimeämpi puoli. Toisaalta pidän luonnollisena, että en räväytä sitä osaa itsestäni ventovieraiden kasvoille heti kättelyssä sen paremmin netissä kuin livenäkään. Mielestäni se ei ole niinkään "feikkaamista" kuin yksityisyyden suojelemista. Julkiset nettikeskustelut miellän nimenomaan kevyeksi rupatteluksi.

Tämä foorumi antaa aiheen puolesta varmasti persoonastani hyvin kapean kuvan. Oikeasti pervoilu on lopulta pieni (joskin hyvin merkityksellinen) osa elämääni.

[Darky0170]

Netti-minä ja irl-minä on aika sama, erona ehkä se että netissä oon huomattavasti itsevarmempi.

[kitten]

Luulen, että oon aika samanlainen livenä ja netissä. Ehkä oon netissä hauskempi, kun ehdin hioa vitsi  ( ) ja livenä tosi tosi paljon ujompi.

[mirbe]

Ehkä musta saa sen kuvan, että olen täynnä ylitsepursuavaa energiaa ja aina menossa. Todellisuudessa yritän hillitä itseäni ja olen opetellut rauhoittumaan.
Tosielämässä olen kiinnostunut samoista asioista kuin netissäkin; ihmisen mielestä, elämänkaaresta, seksuaalisuudesta ja esim. traumojen vaikutuksesta elämään.
Minusta saa kuulemma ihmisläheisen ja helposti lähestyttävän kuvan ja sitä haluan ollakin.
Kerron myös netissä aina olevani hymyilevä ja positiivisen asenteen omaava; näistä saan kommenttia, että ”Olit juuri sitä mitä kerroit”.

[Mr Kinkerton]

Tossa pari kommenttia ylempänä, toi pitkä teksti, tunnistan itseni monesta kohtaa.

Tää foorumi on mulle portti uuteen mielenkiintoiseen maailmaan, enkä oikein tiedä miten erottuisin edukseni. Pyrin olemaan rehellinen ja avoin, mutta musta tuntuu että oikeasti kyl ole ihan niin rohkea ja pervo kuin mitä esitän. Tai no, en ainakaan rohkea. 

Ja muutenkin, yritän yleensä luoda odotukset jotka pystyn jotenkin ylittämään.

Luonnehdinnat "tollanen ihana setä" tai "ihan mahtava tyyppi" on livenä tuttuja.. mutta ei kaikilla sit kuitenkaan ole halua tai uskallusta astua pois friendzonelta ja tutustua muhun paremmin, varsinkaan jos vähän avaan sitä pervompaa puoltani, huoh.

[IndigoZone]

Sama ihminen ja samat ajatukset livenäkin.

Foorumilla paljastuu ajatuksista tietenkin lähinnä se osa, joka sivuaa aihepiiriä: muut jutut ovat sivujuonteita ja satunnaispilkahduksia. Tämä vähän kaventaa näkymää. Mahdolliset yllärit liittyvät varmaan kuitenkin enemmän habitukseen ja vastaaviin seikkoihin — jos oletti kovin erilaiseksi. Eivät niinkään siihen, mikä se persoona on.

Livenä ei toki tule kahlattua sinne ajatusten hetteikköön aivan yhtä helposti ja aivan niin syvälle kuin tekstimuotoisessa keskustelussa. Jos tulee, vaatii se jo juttukumppanin, jonka kanssa hienoviritys on samansuuntainen. Foorumiviestissä tai yksärissä ajatusvyyhtejään kuitenkin pöyhii helpommin syvästä päästäkin. Kirjallinen ja reaaliaikaan sitoutumaton keskustelumuoto antaa siihen mahdollisuuden.

Olen usein aika itsekriittinen ja tyytymätön omia kirjoituksiani kohtaan. Muokkaan ja jatkojalostan niitä moneen kertaan uusiksi ennen lähetystä, joskus lähetyksen jälkeenkin. (Myös tätä viestiä.) Livenä tällaista ajatuspuutarhan obsessiivista trimmailua ja tuunailua ei tietenkään voi harjoittaa. Täytyy tyytyä siihen, mitä suusta ensiksi putkahtaa.

P.S. Kettu vinossa: En suuresti murehtisi vanhoista viesteistä. Ne kuvastavat itse kullakin sitä, mitä oli kirjoitusajankohtana; siinä itsekehityksen ja itsensä löytämisen vaiheessa. Niiden muokkaaminen olisi eräänlaista historian uusiksikirjoittamista. Jos lukija ei ymmärrä, että viisi vuotta sitten kirjoitettu ei enää välttämättä täysin kuvasta sitä, mitä kirjoittaja nyt on, on vika varmaankin muualla kuin siinä viestissä.

[Qulta]

Uskoisin, että olen netissä ja livenä hyvinkin samanlainen. Aika rauhallinen, pohdiskeleva, ystävällinen ihminen, joka yrittää ja haluaa ymmärtää myös toisenlaisia mielipiteitä. Olen huono small talkissa, ja livenäkin vien puheenaiheet herkästi vähän syvemmälle, jos koen, että vastapuoli on siihen halukas. Ehkä livenä olen hiukan vakavampi persoona kuin netissä, missä on helpompi heittää läppää. Netissä voi saada kuvan, että olen hauska ja mulla on hyvä huumorintaju, mutta totuus voi kyllä olla toisenlainen 

Tottakai Baarissa sitten luonnollisesti tulee esiin kinky puoleni, jonka livenä näkee vain ne keiden kanssa tätä puolta "harjoitan" tai sellaiset ei-skenessä olevat ystävät, keille olen kertonut.