Vääriä syitä olla poly

[Irwikissa]

--"vetäytyy, kun herää tunteita". Johtuisiko tuo vetäytyminen ja tunteiden pelko siitä, että deittailulle ei ole perinteisesti olemassa kuin kaksi vaihtoehtoa, liukuportaat avioliittoon tai totaalinen sinkkuus.

Kokemukseni mukaan monikaan deittailija ei keskustele tarpeistaan deitin kanssa ennalta tai muutaman ekan deitin jälkeen ja siksi ihmisten odotukset yhdessäololle voi olla totaalisen ristiriidassa keskenään, ilman että siitä on vastapuolella mitään tietoa.

Myös sitä tapahtuu, että toinen osapuoli tavallaan "valehtelee" tai vähintään antaa ymmärtää deitille hakevansa kiinteää yhdessäoloa, koska jos sanoo hakevansa kevyttä seksiseuraa, saa yleensä pakit. - - Tästäkin voisi päästä avoimella suhtautumisella erilaisiin suhdemuotoihin, yksilöllisellä tarpeidenmäärittelyllä sekä rehellisellä kommunikaatiolla.

--polyamoriassa nuo kommunikointi ja tarpeenmäärittelytaidot tulee tulilinjalle suunnilleen juuri ennen "mene vankilaan" ruutua.

Tuohon en syystä lähtenyt mikä syy sille sitoutumiskammolle (pelolle) voi olla. Sehän voi olla kaikkea lapsuuden traumoista tuoreeseen eroon. Miksei tuokin, jos pelkää sen toisen osapuolen odotuksien olevan ihan muuta kuin omien. Periaatteessa hyvinkin ymmärrettävää jos ei näe kuin nuo kaksi vaihtoehtoa, sinkkuna tai kohti avioliittoa ja lapsiperhearkea , ja yhteiskunta niitä kieltämättä vahvasti painottaa että ne mahikset nyt käytännössä normisti on juuri tuossa

En tiedä..mulle taas tuo ettei sanoita mistä tulee, mitä hakee/toivoo/odottaa, mitä haluaa välttää/mitä pelkää/mistä ei voi joustaa on epänormaalia. Itse kävin noita hyvinkin alkumetreillä läpi kun erosin pitkästä suhteesta, ja musta se avoin ja rehellinen kommunikointi suhteen sisällöstä on se tietysti -vaihtoehto, eikä katellaan mitä tulee, koska kolisee kun ollaan naama kii ostamassa sikaa säkissä  Onko se puhuminen muka poikkeuksellista? Itse oletan että oman ikäryhmän ja vanhempien pitää näistä kyetä jo kommunikoimaan (itsetuntemus, oletettu elämänkokemus myös suhderintamalla)

Itse haistelen sattuneesta syystä aika tarkkaan millainen ihminen vastassa ja mitä hakee, koska nämä valehtelivat joilla ei ole selkärankaa sanoittaa rehellisesti tarpeitaan ja halujaan ym eivät ole mun tyyppisiä ihmisiä.
Valheella on lyhyet jäljet..jos ei alusta asti kykene olemaan rehellinen niin ei se aika, myöhemmin paljastuva totuus ainakaan mitään paremmaksi tai helpommaksi tee. Jos ihminen lähtökohtaisesti hakee vakavampaa, eikä ole kiinnostunut pelkästä seksistä, niin eipä se siitä muuksi muutu.
Niin kauan etsii, kunnes kohtaa ihmisen jolla on samat tarpeet. Ei siihen ole oikotietä

[gaselli]

Tapasin oikean ihmisen (itselleni) aikanaan ja siksi olen nyt poly

[Snadistisadisti]

Nyt oli hyvä kirjoitus Pikkusiskolta. Itsekin olen törmännyt erilaisiin reaktioihin ja olettamuksiin polysuhteeseen liittyen. Usein tulee vastaan ajatus siitä, ettei ole halua sitoutua. Kuitenkin, kun yhteistä taivalta ensimmäisen vaimon kanssa on kaksikymmentä vuotta ja toinen on ollut mukana niistä kymmenen, voi tuskin puhua sitoutumiskammosta.

Itse en pidä avointa suhdetta polyamoriana, ellei siihen liity useamman ihmisen sitoutumista toisiinsa. Mihin raja vedetään, kun avoimen (nussitaan ympäriinsä) suhteen osapuolet alkavatkin seurustella ja sitoutua - se on veteen piirretty viiva.

[pikkusisko]

Kiitos Snadistisadisti