Baarin kannatusmaksut
Vaasa (ruots. Vasa, vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa. Vaasa on yliopistokaupunki ja merkittävä suomenruotsalaisen kulttuurin keskus. Vaasa oli yksi Suomen merkittävimmistä ja asukasluvultaan suurimmista kaupungeista Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Vaasassa toimi Suomen senaatti sisällissodan aikaan 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918, ja kaupunki toimi Helsingin sijaan Suomen väliaikaisena pääkaupunkina kyseisen ajanjakson.Kaupungin asukasluku on 67 248,[2] joista suomenkielisiä on 69,1 %, ruotsinkielisiä 22,8 % sekä muita 8,1 %.[4] Vaasassa asuu 3 604 ulkomaan kansalaista ja he muodostavat 6,0 % väestöstä. Vaasa on kielisuhteiltaan poikkeus ympäristössään: kaupungin keskustan sisältävän yhtenäisen alueen naapurikunnissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä ja myös koko Pohjanmaan nykymaakunnan asukkaista yli puolet on ruotsinkielisiä. Sen sijaan Vähänkyrön eksklaaviin rajoittuvat Isokyrö ja Laihia ovat suomenkielisiä. Vaasassa on 12 000 korkeakouluopiskelijaa ja 4 000 ammattikouluopiskelijaa.[7]Vaasan naapurikuntia ovat Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari ja Vöyri.
Vaasa (ruots. Vasa tai Wasa), (ven. Николайстад tai Вааса) on käpykylä Peräjäämeren rannikolla Pohjanmaalla, joskin jälkimmäistä sijainnin määritelmää eivät paikkakuntalaiset itse ole vielä tunnustaneet. Paikka on Suomen kartan aurinkoisin kärpäsenpaska, jos ei sada. Alue on tunnettu kuolleesta ilmapiiristä, etäisestä sijainnistaan ja jatkuvista tietöistä keskustassa. Vaasalaiset itse kokevat kuitenkin elävänsä vilkkaassa ja kosmopoliittisessa metropolissa ja yrittävät hartaasti puhua stadin slangia korostaakseen paikkakunnan city-henkeä ja omaa epämaalaisuuttaan. Vaasassa kulminoituu suomenruotsalainen työmieskulttuuri ja pohjanmaalainen puukkorunkkariperinne.
Sivustoa kannattaa
