Haaste!

[vila]

Jäin miettimään, onko tämä jonkinlainen omantunnon puhdistuskolumni.

Sanotut sanat ja kirjoitetut lauseet on sanottu ja kirjoitettu, vaikka heti sen jälkeen sanois että ähäkutti, ja että se joka leikistä suuttuu punaiseksi muuttuu.

IKRM

Vähän samoja fiiliksiä itsellä. Sanot ja kirjoitetut asiat ovat kohteilleen olemassa, vaikka jälkeen päin huutaisi "se oli vaan vitsi".

Minusta parempi haaste olisi se, että pyydettäisiin anteeksi asianosaisilla jos ollaan tahallaan ilkeilty.

[pikkusisko]

Jäin miettimään, onko tämä jonkinlainen omantunnon puhdistuskolumni.

Sanotut sanat ja kirjoitetut lauseet on sanottu ja kirjoitettu, vaikka heti sen jälkeen sanois että ähäkutti, ja että se joka leikistä suuttuu punaiseksi muuttuu.

IKRM

Vähän samoja fiiliksiä itsellä. Sanot ja kirjoitetut asiat ovat kohteilleen olemassa, vaikka jälkeen päin huutaisi "se oli vaan vitsi".

Minusta parempi haaste olisi se, että pyydettäisiin anteeksi asianosaisilla jos ollaan tahallaan ilkeilty.

Miettikää kaikin mokomin jos se teistä on mielekästä ajanvietettä eikä tosiaan millään pahalla, tarkoitan vain ettei se minua loukkaa eikä haittaa.

Miten hieno haaste tuo vilan idea olisikaan..! Itsellä tullut ilkeiltyä lähes aina suorana kuittina toisten ilkeilyistä, enkä usko että kumpikaan osapuoli sellaisissa anteeksipyyntöä taikka -antoa oikeasti kaipaa. Huomattavasti hedelmällisempää antaa olla ja jatkaa eteenpäin omalta osaltaan parempaan pyrkien.

Tuollaista "vitsi vitsi" -kiusaamista en muista baarissa merkittävissä määrin huomanneeni, enempi muuntyyppistä.

Kiitos Mia tukkapöllystä, ihan ansioni mukaan 

[IKRM]

Yksi idioottimaisimmista ja ilkeimmistä tavoista sälyttää vastuu omista sanomisista toisen harteille, on sanoa ensin ettei tästä nyt saa loukkaantua, ja sitten sanoa jotain loukkaavaa.

Samalla lailla, se, että sanoo ikäviä asioita, ja sen jälkeen kovaan ääneen ilmoittaa katuvansa, ei poista vastuuta omista sanomisista, eikä varsinkaan siirrä sitä kuulijan harteille.

Myös riippumatta siitä miksi on sanomisensa sanonut, aloittajalla, tai että vastauksena toiselle on sanonut pahat sanansa, ei ole merkitystä.

Vastuu sanomisista ja tekemistä on aina omilla harteilla.

IKRM

[Sigmamies]

Hieno 1+2 tuli pikkusiskolta 

Tosin parempi ois pyrkiä 0+2 kun tuollainen piilovittuilu ei ole asiallista käytöstä varsinkaan jatkuvasti tietyille henkilöille kohdistettuna.

 

[Lady Whip]

Vastuu sanomisista ja tekemistä on aina omilla harteilla.

IKRM

Vastuu on myös lukijalla.
Joskus käynyt näinkin, neutraaliin yleisellä tasolla olevaan kommenttiini eräs reagoi henkilökohtaisesti vaatien anteeksipyyntöä.
Sisälukutaito näyttää olevan aika vaativa laji. Sellaiseen johtopäätökseen olen tullut tässä vuosien mittaan.

[IKRM]

^Väärinymmärrysten mahdollisuus on tosiaankin internetin kautta tapahtuvassa kommunikoinnissa todella suuri.

IKRM

[Lady Whip]

Sanojen pitäisi olla helposti tulkittavissa oleva asia.
Ottaa ne sellaisenaan mitä lukee, ilman liitettyjä tunteita ja henkilökohtaisuuksia.
Face to face-keskustelu paljon vaikeampaa. Siinä vasta tulkinta-ongelmia tuleekin.

[Piki]

Sanojen pitäisi olla helposti tulkittavissa oleva asia.
Ottaa ne sellaisenaan mitä lukee, ilman liitettyjä tunteita ja henkilökohtaisuuksia.
Face to face-keskustelu paljon vaikeampaa. Siinä vasta tulkinta-ongelmia tuleekin.

Face-to-face on helppoa, kun sä näet vastapuolen ilmeet ja eleet ja pystyt lukemaan niitä. Kirjoitetussa tekstissä on aina tulkinnanvaraa ja väärinkäsityksen vaara.

[pikkusisko]

Face to face-keskustelu paljon vaikeampaa. Siinä vasta tulkinta-ongelmia tuleekin.

Samaa mieltä. Minusta on aina ollut ihan hassu ajatus että kirjoittaessa väärinymmärrysten vaara olisi suurempi. Kasvokkain kohtaamisessa on miljoona muuttujaa jo pelkässä viestintätilanteessa (onko toisella kiire, onko sillä vatsa kipeä tai vain jotain harhaanjohtavia maneereita) ja totta kai siinä, miten herkkä itse kukin on nonverbaalia viestintää havaitsemaan. Toisilta menee ilmeisetkin täysin ohi, toiset taas ylitulkitsee kaikkea toisen olemuksessa.

Totta kai kaikessa tekstissä on aina enemmän tai vähemmän tulkinnanvaraa. Silti, kirjoittaessa on mahdollisuus sanoittaa asiansa rauhassa vastaamaan mahdollisimman hyvin sitä mitä ja miten todella haluaa sanoa. Silläpä siinä saakin välillä olla tosi tarkkana että mitä tuleekaan halunneeksi 

[vila]

Itse ajattelen, että perustelu "en käyttäydy ilkeästi ellei minua kohtaan olla ensin ilkeitä" on vastuunpakoilua. Tuolla tavoin täytyy joskus käyttäytyä, mutta jos huomaa jatkuvasti olevansa huonoissa väleissä "ilkeiden" ihmisten kanssa niin aikuisuutta on pohtia onko omassa käytöksessä jotain vikaa. Ja pitääkö itseään etuoikeutettuna yksilönä. Esim. itse tiedän olevani hyvin suora ihminen, joka aiheuttaa ärtymystä useinkin. Kyllä se ärtymys on minun vastuullani, ja rajoitan kaikkein suorimpien juttujen sanomista viimeiseen asti. Aina ei onnistu, joskus onnistuu. Ja joskus en välitä. Yhtäkaikki omalla vastuulla se aina on.

[pikkusisko]

Sen verran pakko viilata, etten ole viitannut siihen ollaanko juuri minulle ilkeitä vai ei. Ilkeys ketä tai mitä tahansa kohtaan suututtaa minua, varsinkin jos se on joltakulta toistuvaa, ja hitosti minua aina houkuttaa antaa samalla mitalla takaisin ja vielä rapiat päälle.

Vastuusta täysin yhtä mieltä. Siitäpä itsetutkiskelu ja oman itsensä haastaminen tässä, toivottavasti moni muukin ilkeä innostuu 

[ofelia]

Tämä on ihana haaste ja osallistun mielelläni  Meistä itsestähän se on kiinni millainen yhteisö tämäkin foorumi on ja millaista keskustelua täällä käydään. Muutama provoileva änkyräkin jää nopeasti jalkoihin jos kukaan ei näihin tartu ja jatkaa asiallisella linjalla.