Jatkan tuolta toisesta ketjusta.
Seksuaalisen identiteetin voi tietenkin määritellä monella tavalla, mutta tässä ketjussa määrittelen sen niin, että sillä tarkoitetaan polttavaa seksuaalis
romanttista himoa ja paloa johonkin ihmiseen. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan rakkaus on mielisairaus (F63.9). Kysymys on jonkinlaisesta
biologisesta myrskystä, joka vie järjen.
Usein puhutaan, että jokainen homo on vähän hetero ja jokainen hetero vähän homo, mutta näinköhän sittenkään on. Minulla on vahva epäilys, että järisyttävät ihastukset, joita ei ehkä satu kuin muutama elämänmittaan, kohdistuvat harvoja bi-poikkeuksia lukuun ottamatta aina samaan sukupuoleen.
Seksuaalisuudella leikittely on asia erikseen. Kaikenlaista voi kokeilla ja kaikenlaisesta voi kiihottua, mutta kuinka usein näihin leikkeihin liittyy järjen vievä romanttinen ulottuvuus?
Olisi kiva kuulla kokemuksia. Oletteko tunteneet irrationaalista romanttisseksuaalista kaiken järjen vievää vetoa kumpaankin sukupuoleen vai ainoastaan toiseen? En siis nyt tarkoita mitään pikku ihasteluja tai vähäistä virittelyä tai kevyttä leikittelyä, vaan ilmiötä, joka on nimetty mielisairaudeksi ja jossa järki totaalisesti katoaa.