Kirjoittaja Aihe: Kinkyä vai vaniljaa?  (Luettu 37678 kertaa)

rp_

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 183
  • En route vers de nouvelles dimensions.
  • Galleria
Vs: Kinkyä vai vaniljaa?
« Vastaus #75 : 10.09.2018, 08:24 »
Kun tutustuin tähän foorumiin, niin tämä ketju jäi erityisesti mieleen, vaikka onkin aloitettu jo vuonna 2011. Alunperin keskustelu näytti pyörivän sen ympärillä, että kevyemmästä makuuhuonekinkyilystä pitävälle ei meinannut löytyä materiaalia. Sen jälkeen se on rönsynnyt aika tavalla. Kun lukee – ehkä hieman huonosti otsikoidun – ketjun kokonaan, niin kyseessä ei ole tiukka kysymys siitä, että kinkyä vai vaniljaa, valitkaa poteronne. Näkisin, että ehkä aloittajankin pointti oli se, miten siirrytään vaniljasta kinkyilyn puolelle.

Luulen, voin olla väärässä. Että varsinkin ne jotka tutustuvat BDSM / kinky maailmaan kokee tarvetta ikään kuin varmistella sitä omaa kelvollisuuttaan tai kelvottomuuttasn tähän skeneen jos se nyt on oikea termi tässä kohtaa. Sama ilmiö on tyypillistä ihan missä tahansa alakulttuurissa.
Tarve tulla hyväksytyksi ja sopia muottiin on varsin suuri. Kuvitellaan kaikenlaista oletetaan ja pelätään että iso paha skenepoliisi koputtaa oveen ja ilmoittaa että ei ollakaan kelvollisia kyseiseen skeneen.
Vaatii varsin hyvää itsetuntoa kulkea omia polkujaan missä tahansa skenessä ja toteuttaa itseään siinä itselleen parhaaksi katsomallaan tavalla ja silti kokea olevansa osa sitä. Ilman, että pitää todistella muille olevansa tarpeeksi " true". Samalla joutuu pohtimaan omia kommunikointi taitojaan miten kunnioittaa toisten tapaa toteuttaa itseään tuomitsematta heitä.
Morticia kirjoitti todella hyvin ja minä voin jatkaa tuota: Kun joku tulla tupsahtaa tänne, niin voi olla aika karua. Useimmilla ne omat ajatukset on jokseenkin sekavia, ei tiedä oikein itsekään mikä on. Niinhän oli tämän ketjun aloittajakin. Hukassa itsensä kanssa, mutta sen verran ”hajulla”, että jotain kinkyjä ajatuksia on päässä, joten oli päätynyt tänne BDSM-Baariin.

Voi olla aika karua huomata, että mitä täällä sitten on pinnalla: ”Subin juottaminen känniin osana alistamista?” (Ennen kuin kukaan ehtii kirkaisemaan, että ”eikö siitä ja siitä saisi puhua?”, niin vastaan jo valmiiksi: Kyllä saa, eikä kukaan ole sitä kieltämässä.) Pointti on siinä, että miltä tuo näyttää sen silmissä, joka on juuri liittynyt tänne ja ehkä vasta eilen tajunnut olevansa subi? Mitä sen mielessä pyörii tuota lukiessa? Itseään ja ajatuksiaan vielä etsivälle subille tuostakin keskustelusta voi tulla reaktio, että ”hyi vittu minua ei ainakaan alisteta juottamalla känniin”. Jos näitä vastaavia lukukokemuksia tulee useita, niin voi tulla hylkimisreaktio ja oikeasti kinky ihminen ei löydä itseään eikä ajatuksiaan, pahimmassa tapauksessa jää kärvistelemään onnettomana vaniljapuolelle: ”Luulin olevani kinky, mutta kävin vähän lukemassa ja hyi vittu, olen vanilja”.

Käänteisenä tuohon äskeiseen ääriesimerkkiin voisi olla toinen vielä pahempi ääriesimerkki, että itseään ja ajatuksiaan etsivä subi sitten ottaa liikaa mallia täältä: ”Mä oon rohkee ja kinky, kyllä haluan tehdä sitä ja tätä ja tota.” Hyppää heti altaan syvään päähän. Sitten alkaakin tökkiä, kun ei vielä ollutkaan selvillä, mitä haluaa.

Tämä materiaali mitä täällä on, voi olla itseään ja ajatuksiaan etsiskelevän silmin katsottuna todella hc-kamaa tai ainakin sellaista, mistä on itseään etsivän hyvin vaikea saada kiinni. Sille on minusta aivan luonnollinen selityskin: Tällä palstalla on neljännesmiljoonaa viestiä. Pikaisella tsekkauksella ja laskutoimituksella, yli sadan viestin kirjoittajia on vain 6% nykyisistä foorumilaisista. Tällä porukalla olettaisi sitten olevan ne omat ajatukset jo aika hyvin selvillä, joten keskustelu ei pyöri heidän kannaltaan itsestäänselvyyksien ympärillä, vaan sellaisissa asioissa, joissa mennään pidemmälle. Kuten vaikka subin juottamisesta känniin. Itsensä löytäneet voivat sellaista pohtia, mutta itseään ja ajatuksiaan vielä etsivät menee ymmälleen.

Aika vaikea saattaa olla niille, joka etsiskelee itseään ja kinkiyttään vain lukemalla tätä foorumia. Tai ainakin ”apuja” tulee hyvin vähän itsensä löytämiseen. Tässäkin ketjussa on sellaisia tuoreita viestejä, joissa kerrotaan, että vielä ei ole ajatukset selkiintyneet.

Näkisin asian vaan siten, että kun joku pohtii, kinkyä vai vaniljaa, niin hän etsii itseään ja niitä mahdollisia kiinnostavia kinkyjuttuja.

Kahlitsija

  • Kanta-asiakas
  • ***
  • Viestejä: 367
  • Dominoiva sadisti. Utelias perverssi.
  • Galleria
Vs: Kinkyä vai vaniljaa?
« Vastaus #76 : 10.09.2018, 08:41 »
Vähän hassu tämä stereotypia, että olisi hurjan vaarallista hypätä syvään päähän. Kaikkien tulisi edetä hitaasti softimmasta rankempaan tai muuten loppuu pervoilu elämästä. Ei saa lyödä ruoskalla ennen kun on X määrä aikaa läpsitty kämmenellä!

Joillekkin se softimpi ei tarjoa juuri mitään, eikä ole koskaan tarjonnut. Muistan valikoineeni jo teini-ikäisenä poikana pornoleffoja sen perusteella, missä uskalletaan vetää riittävän rajusti. Kaikki ihmiset voivat oppia uusia asioita ja ideoita, mutta kaikkien ei tarvitse etsiä itseään. Joskus sen vaan on tiennyt aina.

hiitamus

  • Vieras
Vs: Kinkyä vai vaniljaa?
« Vastaus #77 : 10.09.2018, 10:13 »
Mä koen, etten ole vastuussa kenenkään järkyttymisestä. Jos jokaisen pitäisi miettiä omia mieltymyksiään sen mukaan, että kuka järkyttyy vaikka sessiokuvauksesta, niin yhtä hyvin voisi mennä juttelemaan näistä vauva-palstalle. :p

Osa mun mieltymyksistä löytyy toisten kovat rajat -listoilta, kai mä sit olen niin hc. En mä silti ole mikään truu kinky. :p kummallista syyllistämistä täällä!


scar

  • Vieras
Vs: Kinkyä vai vaniljaa?
« Vastaus #78 : 10.09.2018, 15:27 »
Korkein kinkyyden muoto on se ettei käytännössä kinkyile ollenkaan vaan mietiskelee kaikkia näitä askeesissa?
:D

Tunnistan aika paljon fundamentalistisia piirteitä omassa olemisessa,mutta sittenkin haluaisi kinkyyden olevan osa luonnollista arkea eikä jotain tähtitiedettä ja elämälle vierasta ailienia.

Mutta minkä teet,kun suhde ja kumppani on se tärkein lähtökohta ja ne simpuran henkilökemiat

Piti ihan katsoa,että onko tullut joskus jotain kirjoitettua tähän ketjuun ja löytyihän tuolta.
Parempi siis lainata vain itseään jne. :))

Kyllä vain,joskus miettinyt,että pitääkö paikkansa,että kerran hc,aina hc höyrypää ja mustavalkoinen ajattelultaan.

Näemmä aika puree js ihmisen särmät vähän hioutuu..ylimielisyys laskee päätään yms.

Enää ei ole pakko löytää,eikä etsiä,ei jaksa.

Mietiskely ja askeesi jossain määrin vieläkin,mutta ei itsetarkoituksena-

Jos on jokin kuviteltu jana jonka alussa on aseksuaalisuus ja lopussa täydellinen sekoboltsi-överi- hardcoren-kinkyys,niin sitten sellainen varmaan onkin. Miten tuohon sovitellaan aikajana- muuttuuko ihminen ajan myötä..
Intiaaneilla (atzteekit?)oli sellainen käsitys,että "aika on suuri ympyrä,ei ole alkua eikä loppua"..Vaikea ymmärtää maanmatosen,joka on tottunut alkuihin ja loppuihin..

Itse olen joku ihme sekoitus,ei mitään joko tai,viitaten otsikkoon.
Joskus jotkut haluaa leikkiä kovaa kundia,mutta elämä sen kovuuden mittaa. Usein korttitalot kaatuvat...

Ai niin,unohtui lainata toinen oma teksti,jossa mainitaan itselleen hihittely :))


 
« Viimeksi muokattu: 10.09.2018, 15:50 kirjoittanut scar »

Purpelot

Vs: Kinkyä vai vaniljaa?
« Vastaus #79 : 10.09.2018, 19:42 »
Jotenkin johon tiettyyn kuuluminen ja sen mukaan toimiminen kuulostaa niin kaavamaiselta, että ei ainakaan omalta osalta kuulostaa siltä mitä haluaa elää. Vaikka olemmekin hyvin kinkyvetoisia, niin sopivassa hetkessä käy luontevasti muunkin harrastaminen. Parhaalta kaavalta tuntuu poimia eri elementeistä sopivimmat puolet ja nauttia elämästään eikä miettiä sitä mitä kuuluu missäkin "kaavassa" tehdä.

Sigmamies

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1059
  • Sanansa mittainen kusipää
  • Galleria
Vs: Kinkyä vai vaniljaa?
« Vastaus #80 : 10.09.2018, 21:56 »
Just alko projekti missä dominointi ja käskytys tapahtuu suurimmaks osaks seksin ulkopuolella  :o.  Vastapainona tuolle koitan mahdollisimman hellää rakastelua mutta tiedän ettei se onnistu kun panemiseks se menee  :P.

Kinkyä tai vaniljaa on yhdentekevää kunhan on hauskaa  >:D