Olen lapsesta asti rakastanut oopperaa, joten tältäkin kannalta sitä on tullut mietittyä. Minulle kuitenkin tulee oopperoista mieleen lähinnä sellaista pervoilua, joka menee ohi tämän foorumin teemoista. Juuri tällä hetkellä kuuntelen Valkyyriaan suorana lähetyksenä Bayreuthin festivaaleilta. Siinä on siskon ja veljen välinen rakkaussuhde. Oopperan lopussa sisko on raskaana veljelleen, joka on siinä vaiheessa jo ehditty tappaa.
Erityisen kiinnostava tältä kannalta on Richard Straussin Salome, jonka tekstinä on lyhennetty versio Oscar Wilden näytelmästä. Siinä on raamatullinen tarina, sairasta huumoria sekä nekrofiliaa ja muita perversioita. Minusta se on todella hauska ooppera.
Monissa oopperoissa on myös hyvin sadistisesti käyttäytyviä henkilöitä, esimerkiksi Scarpia Puccinin oopperassa Tosca. Kysymys on kuitenkin siitä pahasta sadismista eikä mistään sadomasokismista.