Miiteille saatiin yllättäin ja pyytämättä tunnarikin:
Niiin teihin uskottiiin
Vuoksi miitin Kaksioon me lähdettiiin
Niiin teihin luotettiiin
Yhteistuumin pöytämme vallattiiin
Niiin kaikkiin valettiin
Usko luja pekoniin ja valkosipuliiin
Pervot ne jälleen valmiina on
Mukana nälkämme loppumaton
Ja kuinka ahmimmekaan Kaksion ruokia taas
Eikä kukaan meitä estää enää voi
Emme koskaan luovuta
Syömme kaiken riemulla
Emme tyydy vaan kanin murkinaan
Me vaadimme pekonia
Siivet ne eteemme nyt kantakaa
Hot garlic kastikkeeksi kaatakaa
Ja kuinka huudammekaan kun ruokaa pöytään taas saa
Eikä kukaan meitä estää enää voi
Emme koskaan luovuta
Syömme kaiken riemulla
Emme tyydy vaan kanin murkinaan
Me vaadimme pekonia
Sielu huutaa pekoniaaa
Me vaadimme pekoniaaa
Sävel:
https://youtu.be/7t8E6OxPNeo