Huh
Tämän alkuperäisen viestin kirjoittaminen kai kävi aika lähellä sellaisia henkilökohtaisia kipukohtia, joiden suhteen olen herkkänä, koska en ole useaan päivään uskaltanut avata ketjua lukeakseni viestejä. Olen pelännut jollakulla olevan hyvät perustelut (siis oikeasti sellaiset että ymmärtää mitä tarkoitan ja perustelee mut silti suohon) sille miksi tällainen olisi kerta kaikkiaan väärin. Siis torjunnan pelko se siellä nostaa päätään. Pohjimmillaan se varhaislapsuudessa iskostunut käsitys omasta itsestä sellaisena jota kukaan ei oikeasti voi täysin hyväksyä ja rakastaa. Eli "nyt ne huomaa millainen oikeasti olen ja huomaa mun olevan ihan kelvoton ja ai helvetti että se sattuisi". Niin että juu "ihan pikkuisen" tässä on työstettävää vielä tän päänupin luottamiskyvyn kanssa.
Daeka ja Ms.M sekä Katykin vaikuttaisivat ymmärtäneen aloituksen kuten sen tarkoitin. En siis todellakaan ajatellut että sub vetäisi Domin kanssa räkäraivarit ja Dom toimisi siinä jonkinlaisena fyysis-seksuaalisena psykoterapeuttina. Tarkoitin juuri tuota, että tällaisille luottamusvammaisille ja -haasteisille tällainen fyysinen vastustussessio olisi ensisijaisesti keino selvittää ja Domille todistaa kuinka kärsivällinen, sinnikäs ja tyyni kykenee olemaan jos toinen käyttäytyy haastavasti. Ainakin mulla pelon ytimessä on se, että toinen joko hermostuu tai hylkää jos en satu toimimaan juuri kuten toisen mielestä pitäisi. Jotta taas pystyisin toiseen luottamaan, mun pitäisi olla melkoisen varma siitä että toinen on riittävän kykenevä suhtautumaan kärsivällisesti ja hyväksyvästi silloinkin kun käyttäydyn haastavasti. Jos aion luopua itsekontrollista ja sitä myöten estoista, se tarkoittaa että on mahdollista sessioiden nostaa pintaan myös ikivanhaa sontaa, jonka käsittely ei ole mikään huviretki. Olennaista on, että kestääkö Dom empaattisena sen, että saatan joutua tunnekuohuun ja sen jälkeä keräilemään itseäni sekä toipumaan ja jäsentämään tapahtuneen ennen kuin voidaan taas palata sellaiseen toimintaan, mistä toinen saa nautintoa. Jos pääsisi syntymään tällainen tilanne ja Dom ei sitä kestäisikään, vaan lähtisi menemään tyyliin "vittu mitä paskaa" tai "sä oot sekasin", niin se voisi olla erittäin traumaattinen tilanne, mistä toipuminen ei todellakaan olisi yksinkertaista. Siinä kävisi toteen juuri se pahin pelko, minkä takia toisen valtaan antautuminen ylipäätään on ollut vaikeaa.
Tällainen sovittu kiinnipitopainihetki on psyykkisesti luottamusongelmaiselle huomattavasti vähemmän riskialtis ja sen kautta pystyy toisen osapuolen venymistä ja sietokykyä testaamaan melko hyvin. Ainakin näin teoriassa. Jos Dom ei jaksa eikä kestä eikä pysty, niin parasta on että se selvisi ennen kuin sub on avautunut sielultaan erittäin herkkään ja haavoittuvaan tilaan. Jos Dom taas kestää ja pystyy ja sub saa kokemuksen siitä että toinen säilyttää luotettavuutensa, on mahdollista että onnistunut kiinnipito on valtavan tehokas ja nopea työkalu luottamuksen saavuttamiseksi.
Luulisin ainakin. En oo vielä kokeillut.
Musta on ihanaa jos tän aloituksen kautta joku, esim. Sudenmorsian voi oivaltaa itsestään jotain.