Sosiaalipummeilu

[kuuliainen]

Palkkatyön merkitystä on hyväkin kyseenalaistaa nykytilanteessa, missä sitä ei kertakaikkisesti riitä kaikille sitä haluaville.

Yksi ryhmä, jolle toivoisi työtä ihan heidän mielenterveyden kannalta ovat nuoret.
Jo muutama vuosi työttömänä tekee pahaa jälkeä henkisellä puolella ja lopullisen syrjäytymisen uhka on hirvittävän suuri.
Meillä nuoriso ei vallanpitäjien onneksi radikalisoidu ja nouse barrikaadeille,
vaan liian usein syrjäytynyt nuori alkaa vetää päihteitä ja tuhoaa itsensä verraten lyhyessä ajassa.

Jos pitää valita kahden vaihtoehdon väliltä:
1. pidetään ikääntyviä väkipakolla töissä ja samalla annetaan nuorten syrjäytyä
tai
2. annetaan ikääntyvien eläköityä varsinaista työeläkettä pienemmälle varhaiseläkkeelle, jos samalla nuori saa töitä.

Niin kyllä oma valinta olisi tuo 1. vaihtoehto.

Mutta tämä ei ole hallituksen keinovalikoimassa lainkaan.
Siellä pidetään ikääntyvät töissä mahdollisimman myöhään ja loput ikääntyvät pitkäaikaistyöttöminä sekä nuoret syrjäytymisuhan alla.
Ehkäpä nykymeno sopii kokoomusnuorten ja muiden markkina-uskoisten maailmankuvaan, jossa kaikilla menee hienosti ja jos ongelmia tulee, niin Pappa betalar.

[Stylos]

.
Siellä pidetään ikääntyvät töissä mahdollisimman myöhään ja loput ikääntyvät pitkäaikaistyöttöminä sekä nuoret syrjäytymisuhan alla.
Ehkäpä nykymeno sopii kokoomusnuorten ja muiden markkina-uskoisten maailmankuvaan, jossa kaikilla menee hienosti ja jos ongelmia tulee, niin Pappa betalar.

Olen viime aikoina tullut lukeneeksi kyseisen järjestön aktiivien kirjoituksia ja ne nimenomaan nykymenoa vastustavat. Lääkkeeksi tarjotaan entistä suurempia joustoja palkkoihin, jolloin myös huonommin tuottavaa työvoimaa kannattaa palkata.

[rodent]

Palkkatyön merkitystä on hyväkin kyseenalaistaa nykytilanteessa, missä sitä ei kertakaikkisesti riitä kaikille sitä haluaville.

  Koneet imevät työpaikat joka tapauksessa ja vaikka kehitystyötä rajoitetaan, ei sitä kuitenkaan voida loputtomiin jarruttaa, mikä johtaa kysymykseen siitä, kenellä sitten on oikeus käyttää koneita, sitten kun ne on korvanneet ihmisvoiman? Yksityisomistusmallissa koneiden käyttöoikeus olisi vain koneiden omistajilla ja niillä, jotka pystyvät ostamaan niihin käyttöoikeutta. Eli hullua puolustaa yksityissektoria, vaikka itsellä menisikin nyt kohtuullisen hyvin. EDIT: tulevaisuudessa voi olla jo kone tilalla. Valtio-omisteisessa hyvinvointimallissa kaikki voisivat käyttää (tai hyödyntää) koneita ainakin jonkin verran, eli käytännössä elää ilmaiseksi. Työelämä menettäisi "losertrappinsa", firmat keskittyisivät tuotteistuksessaan ihmisten elämänlaatua kohentaviin ratkaisuihin; kaiken lisääntyneen vapaa-ajan myötä tulisi paljon valaistumisia: uusia taitelijoita, filosofeja jne. Ansioituneet voitaisiin palkita maineella ja lukuisilla lisäeduilla, varmaan myös sukupuoli- ja seuraelämässä tapahtuisi paljon palkitsemista. Koneet tarvitsisivat tietenkin huoltohenkilöstöä, eli ei mekaaninen työ olisi täysin katoamassa.

Yksi ryhmä, jolle toivoisi työtä ihan heidän mielenterveyden kannalta ovat nuoret.

  Sehän nyt on jo mielenterveysongelma itsessään, jos tarvitsee töitä. Suuri osa nykymallisista "töistä" on koneellista junttaamista ja ihmisyyttä halventavaa pakkotoistoa. Jos tarvitsee töitä, että saa aikansa kulumaan silloin on mielessä jotain vialla tai sitten sosiaalista toimintaa, harrastuksia jne. ei vain ole. Ja ei tällaisen hengettömän paskan keskellä, jossa keskitytään kaistan leveydeltä ihan keinotekoisiin kysymyksiin, voi ollakaan. Hyvinvointiyhteiskunta olisi sellainen, ettei meillä olisi kokopäivätöitä, mutta olisi kuitenkin pitkälle kehittynyt ruokahuolto, infrastruktuuri ja paljon yhteisiä virikkeitä. EDIT: koko työhyvinvoinnin käsite tulisi tuhota ja alkaa puhua hyvinvoinnista ilman työtä. 

Meillä nuoriso ei vallanpitäjien onneksi radikalisoidu ja nouse barrikaadeille,
vaan liian usein syrjäytynyt nuori alkaa vetää päihteitä ja tuhoaa itsensä verraten lyhyessä ajassa.

  Syrjäytynyt nuori saattaa aiheuttaa kymmenessä vuodessa jopa 500,000 euron verotulojen vajeen. Osa köyhistä on toki aika lahjatonta porukkaa, mutta hyödyttömiksi putoaa paljon myös neroja ja sellaisia, joista olisi koulutettuina ja hyvinvoivina paljon hyötyä yhteiskunnalle. Ilmassa on vähän sellaista, ettei heitä nyt ehkä kuitenkaan tarvita, mutta nyt aletaan sitten kohtaamaan pikkuhiljaa käänteisiä kustannuksia face-to-face. EDIT: yhteiskunnassa pitäisi keskustella päämäärästä, eikä liikaa takertua tämän köyhän ajan realiteetteihin. Mitä haluamme ja mihin kannattaa pyrkiä? Minä ainakin kannatan syvällisempää, kriittisempää keskustelua syrjäytyneisyydestä ja luokkayhteiskunnan tarpeesta.

[Chmlnidae]

.
Siellä pidetään ikääntyvät töissä mahdollisimman myöhään ja loput ikääntyvät pitkäaikaistyöttöminä sekä nuoret syrjäytymisuhan alla.
Ehkäpä nykymeno sopii kokoomusnuorten ja muiden markkina-uskoisten maailmankuvaan, jossa kaikilla menee hienosti ja jos ongelmia tulee, niin Pappa betalar.

Olen viime aikoina tullut lukeneeksi kyseisen järjestön aktiivien kirjoituksia ja ne nimenomaan nykymenoa vastustavat. Lääkkeeksi tarjotaan entistä suurempia joustoja palkkoihin, jolloin myös huonommin tuottavaa työvoimaa kannattaa palkata.

Öööö, totatota....tää on varmaan kamalan tyhmä kysymys (mulle on kyl sanottu ettei sellaisia oo mut kyl musta on, silti...).
Mites sit ku siltä huonommin tuottavasta työstä, luonnollisesti, saa heikompaa liksaa (mut samaa aikaa, elämänmittaa, kuitenkin abaut kulutetaan kaikki tyynni), ni ei pystykään maksaan kattoa päänpäälle, maksamakkaraa reissumiehen päälle, ni kuka sit maksaa sen vajeen? Valtioko? Kuka muuten kerää sen ylijäämän (ku siis pitäähän sen, näin ymmärsin, duunin olla työnantajalle kannattavaa = voittoa tuottavaa)?
Vai tehtäiskö niin et sallitaan niitten jotka ei kykene(?) sen hyvin tuottavan työn tekemiseen, ni tehdä vaik pariaki työtä ku ei kai tommonen tuottamattomien jutskien puuhastelu voi niin rasittavaa ja kuluttavaakaan olla?

Ps. Ei tosiaan tarvii vastata voin kysyy joltain ekonomifrendiltäki jossain kohtaa (tai joltain lukuisista yksitysyrittäjäsukulaiselta.

Pps. Tai hei. Heureka. Voitais varmaan jotenki kehittää vaik jotain muitaki tuotantotapoja, tai elvyttää, ton kapitalistisen rinnalle. Parvekeviljelyy, ja kaupunkipuutarhatontteja (jos valtio vaik jakais tukimuotona...?). Toki sit vois kyl, ikävästi, vaikuttaa siltä et markkinatalous ja kapitalistinen tuotantotapa niinku loisii...hitsi...

Mut siis olisin oikeesti utelias tietämään.

Nimim. "Ei päivääkään kauppatieteen opintoja"

[kuuliainen]

  Sehän nyt on jo mielenterveysongelma itsessään, jos tarvitsee töitä. Suuri osa nykymallisista "töistä" on koneellista junttaamista ja ihmisyyttä halventavaa pakkotoistoa. Jos tarvitsee töitä, että saa aikansa kulumaan silloin on mielessä jotain vialla tai sitten sosiaalista toimintaa, harrastuksia jne. ei vain ole. Ja ei tällaisen hengettömän paskan keskellä, jossa keskitytään kaistan leveydeltä ihan keinotekoisiin kysymyksiin, voi ollakaan. Hyvinvointiyhteiskunta olisi sellainen, ettei meillä olisi kokopäivätöitä, mutta olisi kuitenkin pitkälle kehittynyt ruokahuolto, infrastruktuuri ja paljon yhteisiä virikkeitä. EDIT: koko työhyvinvoinnin käsite tulisi tuhota ja alkaa puhua hyvinvoinnista ilman työtä. 

Työelämä ei ole pelkästään ihmisyyttä halveksivaa pakkotoistoa. Voi se sitäkin olla, mutta varmuudella paljon muutakin:
- työelämän mukanaan tuomat säännöllisyys ja rutiini luo jatkuvuutta ja turvaa arkeen. Kehtaan väittää, että isolle osalle haahuilevista/itseään etsivistä nuorista (ja vanhemmille myös) tuo on pelkkää plussaa.
- palkitseva onnistumisen tunne, "minä tein tuon ja hieno tuli".
- mahdollisuus kokea itsensä hyödylliseksi työyhteisön arvostettuna ammattilaisena vrt. päämäärätön ajantappo ja itsensä viihdyttäminen
- itse tienattu raha ja vapaus sen käyttämiseen rakentaa itsetuntoa vrt. sossun luukulta kinuttu armonpala
- työelämän sosiaaliset suhteet.
- sokerina pohjalla kasa rintakarvoja kasvattavaa vastoinkäymistä ja vitutuksen aihetta.

Tietenkin harrastuksissa ja vapaa-ehtoistehtävissä voi saavuttaa noita samoja asioita, mutta se vaatii itseltä paljon enemmän.
Työelämässä nuo ovat helpommin yhtenä pakettina saavutettavissa myös vähemmän lahjakkaalle/ahkeralle yksilölle.

Näin asia näkyy wanhan liiton horisontista käsin, varmaan pitäisi itseänsä päivittää 

[oddartist]

Ongelmahan on että nyt vaadittaisiin ihmisiä töihin palkatta. En usko että sellaisessa tilanteessa juuri kukaan kokisi työskentelyä mielekkääksi.

Loppupeleissä itsekin painan tätä duunia ihan vaan että saan siitä rahaa, ja arvostan siinä määrin ahkeruuttani ja osaamistani etten niitä ilmatteeksi menisi noin vain jakelemaan.

[Stylos]

.
Siellä pidetään ikääntyvät töissä mahdollisimman myöhään ja loput ikääntyvät pitkäaikaistyöttöminä sekä nuoret syrjäytymisuhan alla.
Ehkäpä nykymeno sopii kokoomusnuorten ja muiden markkina-uskoisten maailmankuvaan, jossa kaikilla menee hienosti ja jos ongelmia tulee, niin Pappa betalar.

Olen viime aikoina tullut lukeneeksi kyseisen järjestön aktiivien kirjoituksia ja ne nimenomaan nykymenoa vastustavat. Lääkkeeksi tarjotaan entistä suurempia joustoja palkkoihin, jolloin myös huonommin tuottavaa työvoimaa kannattaa palkata.

Öööö, totatota....tää on varmaan kamalan tyhmä kysymys (mulle on kyl sanottu ettei sellaisia oo mut kyl musta on, silti...).
Mites sit ku siltä huonommin tuottavasta työstä, luonnollisesti, saa heikompaa liksaa (mut samaa aikaa, elämänmittaa, kuitenkin abaut kulutetaan kaikki tyynni), ni ei pystykään maksaan kattoa päänpäälle, maksamakkaraa reissumiehen päälle, ni kuka sit maksaa sen vajeen? Valtioko? Kuka muuten kerää sen ylijäämän (ku siis pitäähän sen, näin ymmärsin, duunin olla työnantajalle kannattavaa = voittoa tuottavaa)?
Vai tehtäiskö niin et sallitaan niitten jotka ei kykene(?) sen hyvin tuottavan työn tekemiseen, ni tehdä vaik pariaki työtä ku ei kai tommonen tuottamattomien jutskien puuhastelu voi niin rasittavaa ja kuluttavaakaan olla?

Ps. Ei tosiaan tarvii vastata voin kysyy joltain ekonomifrendiltäki jossain kohtaa (tai joltain lukuisista yksitysyrittäjäsukulaiselta.

Pps. Tai hei. Heureka. Voitais varmaan jotenki kehittää vaik jotain muitaki tuotantotapoja, tai elvyttää, ton kapitalistisen rinnalle. Parvekeviljelyy, ja kaupunkipuutarhatontteja (jos valtio vaik jakais tukimuotona...?). Toki sit vois kyl, ikävästi, vaikuttaa siltä et markkinatalous ja kapitalistinen tuotantotapa niinku loisii...hitsi...

Mut siis olisin oikeesti utelias tietämään.

Nimim. "Ei päivääkään kauppatieteen opintoja"

Mikäs siinä on vastatessa?  Ensinnäkin, kuinka paljon rahaa todella tarvitaan, on usein vähän suhteellista, mutta viittaamissani teksteissä puhuttiin myös perustulostakin eli valtio tukisi tätä kautta huonosti palkattujen elantoa. Kysehän olisi kuitenkin sellaisista tapauksista, jotka muuten kävisivät lähinnä sossun luukulla julkisen vallan täysin elätettävänä. Mitä tulee ylijäämään, niin sitähän ei välttämättä tässä erityisesti synny enempää kuin aikaisemmin, koska yhden työ tehtäisiin useammalla. Jos syntyy, niin se voi kilpailun takia tuottaa myös tuotteille/palveluille halvemmat hinnat, mikä vasta köyhiä hyödyttääkin. Toimiiko tämä sitten todella, niin siitä en tiedä. Omassa otteessani vain halusin oikoa virheellisiä mahdollisia käsityksiä siitä, millaista politiikkaa missäkin ehkä kannatetaan.

Parvekeviljelystä en ole kapitalismiin verrattavana ”tuotantotapana” kuullut. Tuotantotapa termihän on marxilainen ja marxilainen taloustiede tuntee tietääkseni lähinnä seuraavat tuotantotavat: orjuus, feodalismi, aasialainen tuotantotapa (talonpojat rakentamassa pyramideja), kapitalismi, sosialismi. Viimeksi mainitusta olisi pitänyt seurata kommunismi, mutta koska sosialismi (jota Rodentin malli kovasti muistuttaa) epäonnistui, niin se siitä. Noista voi sitten kukin valita mieleisen vaihtoehdon kapitalismille. Parvekeviljely noin sinänsä ei muuten taida olla ristiriidassa kapitalismin kanssa, mutta kylläkin tietyllä tapaa noiden kaikkien muiden (feodalismi on rajatapaus).

Tuolla jossain ylempänä taidettiin mainostaa verkkomediaa. Törmäsin sen suhteen tähän ihan hauskaan kijoitukseen:
http://www.toriparkki.net/index.php/houreisia-harhoja-parapaivilla/#comment-7396

”Janus Putkosen (Verkkomedian päätoimittaja) luentoa voi suositella jokaiselle Verkkomediaa uutislähteenä käyttävälle, jotta tämän hyvin, hyvin rajoittunut maailmankuva aukeaisi. Putkosta voi käyttää mainiona esimerkkinä siitä mitä tapahtuu, kun uutisia luetaan täysin kritiikittä sekä itse materiaalia että myös lähdettä kohtaan. Syntyy halutunlainen käsitys maailmasta, ja eri mieltä olevat eivät ole yksinkertaisesti vain heränneet asioiden oikeaan tolaan.”

[rodent]

Työelämä ei ole pelkästään ihmisyyttä halveksivaa pakkotoistoa. Voi se sitäkin olla, mutta varmuudella paljon muutakin:

  Kuules, tarvitaan vaan vähän reilumpi teknillinen mullistus, niin meillä on robotit kodinhoitajina. Sitten ihmisille jää nimenomaan vain ihmisarvoiset, luovat, ihmiselämää edistävät ammatit, eikä kaikille enää pääse täysiä työviikkoja kertymään. Nyt kun koneet on vielä pitkälti tuolla yksityissektorilla, on palkansaajan pelastus, etteivät ne osaa tehdä heidän töitään, sillä yksityissektori ei anna kenenkään hyödyntää koneitaan korvauksetta. 

- työelämän mukanaan tuomat säännöllisyys ja rutiini luo jatkuvuutta ja turvaa arkeen. Kehtaan väittää, että isolle osalle haahuilevista/itseään etsivistä nuorista (ja vanhemmille myös) tuo on pelkkää plussaa.

  Nuori, pesästä lentänyt ihminen kaikkein vähiten tarvitsee rajoja ja rutiineja. Hän tarvitsee villiä vapaa-aikaa ja ohessa mahdollisuudet toteuttaa haaveitaan, mennä tietenkin myös työelämään itse valitsemiaan reittejä. Nythän on kaikenlaisia pääsykokeita ja lukioita, ts. "stundenttrappeja", millä estetään omaehtoista kouluttautumista ja kiinnittymistä tähän yhteiskuntaan. Nuoren hyvinvoinnille ei mikään ole tärkeämpää kuin se, että hänellä on rajattomasti aikaa, mielekkäät harrastukset ja mahdollisuus saada tarvitsemaansa tavaraa mahdollisimman paljon. Muuten kasvaa kieroon. Siskontyttö lähetettiin oranssin snorkkelin kanssa polynesiaan. 

[Chmlnidae]

Kiitti Stylos. Ja pieni korjaus tähän (en jaksa tuonne omaan aiempaan korjata): toimeentulon muoto sen tuotantotavan tilalle - vois joskus vaivautua lukemaankin kirjoittamansa netissä. Eli  sitten rupeaa jo löytymään muutakin kuin se sosialismi

[klipklop]

http://www.youtube.com/watch?v=aFPioo2J8Xo   :whip: :lecture:

[Rotten]

http://www.youtube.com/watch?v=7uy34EsuEJI

[submit]

Palkkatyön merkitystä on hyväkin kyseenalaistaa nykytilanteessa, missä sitä ei kertakaikkisesti riitä kaikille sitä haluaville.

Nyt työttömät voivat huokaista helpotuksesta, heitä tarvitaan!

http://www.hs.fi/sunnuntai/Ty%C3%B6tt%C3%B6m%C3%A4t+yhteiskunnan+selk%C3%A4ranka/a1380945599429?ref=hs-hitaat-e-9

Tommi Uschanovin kolumnista Hesarissa:

Työttömät, yhteiskunnan selkäranka

"Makrotaloustieteen keskeisiä käsitteitä on niin kutsuttu tasapainotyöttömyys. Se tarkoittaa alinta työttömyyden tasoa, joka ei aiheuta inflaation kiihtymistä.

Jos talous saavuttaa täystyöllisyyden, yritysten on maksettava suurempia palkkoja saadakseen houkutelluksi työvoimaa. Tämän jälkeen yritykset nostavat tuotteittensa hintoja, jotta voivat kompensoida palkankorotusten aiheuttamat menetykset. Yleinen kustannustaso nousee, jolloin rahan arvo laskee eli tapahtuu inflaatiota.

Vaikka poliitikot usein sanovat vähintäänkin haaveilevansa "työttömyyden poistamisesta", talouspolitiikan tavoitetilana ei nykyään ole täystyöllisyys vaan juuri tasapainotyöttömyys. Täystyöllisyyteen ollaan tahallaan edes pyrkimättä, koska se aiheuttaisi liikaa inflaatiota.

Tavoitteena on siis, että työvoimasta on aina ylitarjontaa tietty minimimäärä – myös silloin, kun taloudella menee hyvin. Tarkka luku vaihtelee maasta toiseen, mutta on aina vähintään muutamia prosentteja. Siten jopa Itävallassa, jonka pienestä työttömyydestä puhuin tällä palstalla pari kuukautta sitten, on lähes viisi prosenttia työvoimasta vailla työtä.

Tällöin poliitikot eivät voi sosiaalipolitiikassaan uskottavasti syyllistää työttömiä omasta työttömyydestään, koska he ovat talouspolitiikallaan välillisesti aiheuttaneet tämän saman työttömyyden."

[Nepo]

http://henriheikkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152948-vtun-koyhat

Tässä yksi näkökulma suomalaiseen köyhyyteen