Hiljaista? Shhh...

[oPoika]

Keskustelufoorumit yleensä hiljenevät ja kuolevat. Yksi syy siihen on kännykät. Niillä voi lukea, mutta niillä on vaikea kirjoittaa. Kun pöytäkonekulttuuri oli voimissaan, ihmiset pystyivät istuutumaan luontevasti näppäimistön ääreen.

Toinen on kirjoitustaidon heikkeneminen, joka on johtanut myös ajattelukyvyn heikkenemiseen. Some suosii kärjistäviä lyhyitä viestejä eikä perustelevia pitkiä kirjoituksia. Niitä ei nykyään jakseta välttämättä enää edes lukea.

Kolmas on pelko. Vaikka kirjoittaisi anonyymisti nimimerkin takaa, niin silti ilkeys, tuomituksi tuleminen, huomiotta jättäminen, provosoinnit ja vastaavat tunteita koskettavat ilmiöt aiheuttavat epävarmuutta. Tilanne vain korostuu tällaisella foorumilla, jolla aihepiiri tulee lähelle ihmisten syvintä sisintä.

Neljänteen kuuluvat sosiaaliset jaot. Näitä syntyy jo sen perusteella, ketkä tuntevat toisensa oikeasti. Lisäksi taipumukset ja sukupuoli vaikuttaa siihen, kuinka paljon huomiota tai hyväksyntää kirjoituksilleen saa.

Viidenneksi on huomioitava, että hiljaisuus luo hiljaisuutta. Jos jo etukäteen tietää, että keskusteluyritys ei todennäköisesti saa jatkoa kuin muutaman viestin verran tai ei ollenkaan, harva viitsii sen tehdä.

Kannustan kaikkia lurkkijoita ja sivusta seuraajia kokeilemaan rohkeasti keskusteluun osallistumista. Sille ei mitään voi, että tällaisilla foorumeilla joukossa on aina ihmisiä, jotka tahtovat olla ilkeitä ja kärjistää tunteita, mutta heistä ei pidä välittää. Ilkeisiin tulee suhtautua vähempiarvoisina eikä antaa heille huomiota provosoitumalla tai vastaamalla heidän kirjoituksiinsa.

[Fluid]

Keskustelufoorumit yleensä hiljenevät ja kuolevat. Yksi syy siihen on kännykät. Niillä voi lukea, mutta niillä on vaikea kirjoittaa. Kun pöytäkonekulttuuri oli voimissaan, ihmiset pystyivät istuutumaan luontevasti näppäimistön ääreen.

Muutamat isommat foorumit, kuten Punk in Finland ja Futisforum2, sitten kuitenkin tuntuvat edelleen pyörivän hyvinkin aktiivisesti. Olisiko niin, että tässäkin iso syö pienet? Jos seuraa useampaa foorumia, on helpompi keskittyä niihin, missä ei kaikkea mielenkiintoista ehdi lukea vs käydä toteamassa useassa paikassa, että jaa ei ole taaskaan mitään uutta?

Itse kyllä toivon, että tämäkin foorumi jatkaisi aktiivisena. Noin ylipäätään tykkään näistä huomattavasti enemmän kuin ns. somekanavista. Näissä kun yleensä fokus on jossain asiassa, FB:ssä, Instagramissa ja ties missä liian useasti sisällöntuottajassa itsessään.

[oPoika]

Itse kyllä toivon, että tämäkin foorumi jatkaisi aktiivisena. Noin ylipäätään tykkään näistä huomattavasti enemmän kuin ns. somekanavista.

Foorumikeskustelu, johon suuri joukko ottaisi aktiivisesti osaa, toisi myös yhteen ihmisiä, joilla ajatukset osuvat yksiin. Pitkän ajan aikana foorumikirjoittelun perusteella monien ihmisten ajattelun oppii tuntemaan paremmin kuin oikean elämän läheisten ajattelun. Ihminen on kirjoittaessaan paljon avoimempi ja perustelevampi kuin puhuessaan.

Deitti-ilmoituksessa voi luoda itsestään tietynlaisen mainoskuvan, mutta ihmisen foorumikirjoittelun seuraaminen tarjoaa hänestä paljon monimuotoisemman käsityksen.

[JoeMan]

Keskustelufoorumit yleensä hiljenevät ja kuolevat. Yksi syy siihen on kännykät. Niillä voi lukea, mutta niillä on vaikea kirjoittaa. Kun pöytäkonekulttuuri oli voimissaan, ihmiset pystyivät istuutumaan luontevasti näppäimistön ääreen.

Toinen on kirjoitustaidon heikkeneminen, joka on johtanut myös ajattelukyvyn heikkenemiseen. Some suosii kärjistäviä lyhyitä viestejä eikä perustelevia pitkiä kirjoituksia. Niitä ei nykyään jakseta välttämättä enää edes lukea.

Kolmas on pelko. Vaikka kirjoittaisi anonyymisti nimimerkin takaa, niin silti ilkeys, tuomituksi tuleminen, huomiotta jättäminen, provosoinnit ja vastaavat tunteita koskettavat ilmiöt aiheuttavat epävarmuutta. Tilanne vain korostuu tällaisella foorumilla, jolla aihepiiri tulee lähelle ihmisten syvintä sisintä.

Neljänteen kuuluvat sosiaaliset jaot. Näitä syntyy jo sen perusteella, ketkä tuntevat toisensa oikeasti. Lisäksi taipumukset ja sukupuoli vaikuttaa siihen, kuinka paljon huomiota tai hyväksyntää kirjoituksilleen saa.

Viidenneksi on huomioitava, että hiljaisuus luo hiljaisuutta. Jos jo etukäteen tietää, että keskusteluyritys ei todennäköisesti saa jatkoa kuin muutaman viestin verran tai ei ollenkaan, harva viitsii sen tehdä.

Kannustan kaikkia lurkkijoita ja sivusta seuraajia kokeilemaan rohkeasti keskusteluun osallistumista. Sille ei mitään voi, että tällaisilla foorumeilla joukossa on aina ihmisiä, jotka tahtovat olla ilkeitä ja kärjistää tunteita, mutta heistä ei pidä välittää. Ilkeisiin tulee suhtautua vähempiarvoisina eikä antaa heille huomiota provosoitumalla tai vastaamalla heidän kirjoituksiinsa.

Tämä allekirjoitan.
Foorumeita seuranneena ja niihin kirjoitelleena niiden kulta-ajalta lähtien on harmittavaa nähdä niiden kuihtuminen. Keskustelut on näillä jotain aivan eri luokkaa kun some-palstoilla missä keskustelujen seuraaminen on lähes mahdotonta. Joko syystä että keskustelu karkaa heti väärille urille tai eilen löytämääsi mielenkiintoista tarinaa ei vaan tahdo löytää jos et sinne ole kommentoinut.
Baarissa sama hiljaisuus ei vallitse kuin niin monella muulla palstalla vaikka täytyy sanoa että itse en tunne foorumia ajalta ennen omaa liittymistäni 2018 joten tarkkaan en tiedä kuinka paljon täällä on aiemmin keskusteltu.
Mutta nykyaikana pitäisin tätä hyvin aktiivisena foorumina.
Uusia keskusteluja avataan päivittäin ja vanhoja kommentoidaan.

[IndigoZone]

Keskustelufoorumit yleensä hiljenevät ja kuolevat. Yksi syy siihen on kännykät. Niillä voi lukea, mutta niillä on vaikea kirjoittaa. Kun pöytäkonekulttuuri oli voimissaan, ihmiset pystyivät istuutumaan luontevasti näppäimistön ääreen.

Se, kuoleeko jokin keskustelufoorumi vai jatkaako elämäänsä on pelkästään käyttäjäyhteisöstä itsestään kiinni. Jos käyttäjäyhteisö omalla passiivisuudellaan tai muihin, matalan kynnyksen ja helpon tyydytyksen distraktioihin alati harhautumalla ja niihin aikansa kuluttamalla tappaa sen, minkä käyttöä haluaisi oikeastaan jatkaa, on se lopulta pelkästään käyttäjien oma vika, ja syyllinen yhteisön perikatoon löytyy siis peilistä. Päivittäin äänestämme eri palvelujen elinvoimaisuuden puolesta niitä käyttämällä tai käyttämättä jättämällä.

Kaikki eivät aina tiedosta tai tule ajatelleeksi, mikä ero arvoissa ja arvokkuudessa on esimerkiksi ylikansallisen suuryrityksen kasvottomasti ylläpidetyllä ja moderoidulla suurpalvelualustalla ja toisaalta ruohonjuuritason harrastajayhteisöllä, joka ylläpitää palvelua itse itselleen omin ehdoin paikallisesta näkökulmasta — mutta silti äänestävät ajankäytöllään päivittäin jompaa kumpaa ja näin toimien kallistavat yleistä kehitystä johonkin suuntaan.

Hyvä huomio puhelimista. Itselleni puhelin on vain nopean tiedon kulutuksen ja haun mukana kulkeva taskuapuväline — sekä nykyään myös navigaatio-, lippu-, todennus- ja maksuväline. Mutta lopulta kuitenkin vain optionaalinen lisäke. ”Oikea”, syvempi verkkopalvelujen käyttö tai minkäänlainen ”sisällöntuotanto” tapahtuu edelleen tietokoneella — nykyään pääsääntöisesti kannettavalla sellaisella. En kykenisi omalle osalleni kuvittelemaan tilannetta, jossa tyytyisin arjessani pelkästään älypuhelimeen; se olisi aivan liian rajoittavaa sekä tekstinsyötön että asioiden esittämisen (puhelimen pieni näyttö) kannalta.

Kuitenkin ilmeisesti on ihmisiä, jotka eivät koe tarvitsevansa arjessaan ”oikeaa tietokonetta”, tai ottavat sen esiin vain hyvin harvoin, ja tekevät käytännössä kaiken puhelimella. Se on käyttötapa, jota en itse oikein ymmärrä, koska vaikka älypuhelin kätevä apuväline onkin, se on tietoteknisesti ja viestinnällisesti lopulta kuitenkin niin rajoittava; kuin kädet olisi sidottu selän taakse. Pieni ruutu ja kömpelö tekstinsyöttö on suorastaan ahdistava käyttökokemus, jos mitään pitäisi tehdä sen kautta ”oikeasti”, eivätkä puhelinsovelluksetkaan pärjää PC-sovelluksille minkään vakavamman tai monimutkaisemman asian osalta.

Toinen on kirjoitustaidon heikkeneminen, joka on johtanut myös ajattelukyvyn heikkenemiseen. Some suosii kärjistäviä lyhyitä viestejä eikä perustelevia pitkiä kirjoituksia. Niitä ei nykyään jakseta välttämättä enää edes lukea.

Suosituimmat somepalvelut eivät pelkästään suosi kärjistäviä lyhyitä viestejä, vaan pyrkivät pakottamaan käyttäjänsä lyhytilmaisuun asettamalla viestin tai videon pituudelle keinotekoisia rajoituksia. Rajoitteita markkinoidaan käyttäjille alustan keskeisenä ”juttuna” tai ominaispiirteenä. Monimutkaisia asioita ei kuitenkaan voi tiivistää muutamaan napakkaan päälauseeseen; niistä katoavat kaikki vivahteet.

Kolmas on pelko. Vaikka kirjoittaisi anonyymisti nimimerkin takaa, niin silti ilkeys, tuomituksi tuleminen, huomiotta jättäminen, provosoinnit ja vastaavat tunteita koskettavat ilmiöt aiheuttavat epävarmuutta. Tilanne vain korostuu tällaisella foorumilla, jolla aihepiiri tulee lähelle ihmisten syvintä sisintä.

Kaikilla keskustelualustoilla moderointityö on epäkiitollista balanssin hakemista josta tarjolla on pääsääntöisesti vain haukkuja — mutta palstan toimivuuden kannalta elintärkeää. Pitäisi pitää osallistuminen matalan kynnyksen asiana ja tarjota tervetulleeksi toivottava ilmapiiri etenkin vasta mukaan liittyneille ja antaa kaikkien kukkien kukkia kuitenkaan sallimatta riepottelevaa ja äärikyynistä/nihilististä "kuvalauta"-kojoottilauma-hörhör-sisäpiirikulttuuria (melkoinen syöpä, jos se pääsee pesiytymään normaalille foorumille), tai vakikäyttäjiksi pesiytyneiden, vahvoja mielipiteitä laukovien abrasiivisten yksilöiden liian päälle tallovaa ja keskusteluja tukahduttavaa dominassia. Ja sitten vielä ampua trollit ja säännöissä määriteltyjen rajojen ammattitestaajat alas ja jäähdytellä ja jäähytellä aivan turhia henkilökemiahankauksia ja -pimahtamisa, joissa egot ja mielipiteet ja identiteettipoliittiset näkemykset eivät oikein mahdu samaan ketjuun, jos samalle palstallekaan.

Tärkeää kuitenkin on, että paikallisella palstalla ylläpito, mukaanlukien moderointi, on paikallista ja tavoitettavaa ja osa yhteisöä. Ylikansallisella alustalla moderoija on joku kasvoton ja tuntematon, jota ei oikeastaan kiinnosta muu kuin yhtiön määrittämä, alustan kaupallisia tavoitteita palveleva näkökulma, ja joka ei ainakaan tahdo olla käyttäjien kanssa missään tekemisissä.

Kannustan kaikkia lurkkijoita ja sivusta seuraajia kokeilemaan rohkeasti keskusteluun osallistumista. Sille ei mitään voi, että tällaisilla foorumeilla joukossa on aina ihmisiä, jotka tahtovat olla ilkeitä ja kärjistää tunteita, mutta heistä ei pidä välittää. Ilkeisiin tulee suhtautua vähempiarvoisina eikä antaa heille huomiota provosoitumalla tai vastaamalla heidän kirjoituksiinsa.

Kannatan lämpimästi tätä lähestymistapaa. Kiitos hyvästä kirjoituksesta.

[D79Mies]

Se tässä tuli mieleen, että mikäli ketjut aloitetaan kieltämällä kritiikki ja moraali, niin muuttuvatko ne hymistelyketjuiksi? Kenties tuollainen "keskustelu" voi korvata yhdellä peukku-merkillä. Ainakin oma mielenkiintoni osallistua noihin yhden totuuden julistuksiin on nollan tasoa.

Aiemmin oli ketju ihmisten omista 24/7-suhteista, jonne tultiin keskustelemaan hyväksikäytöstä. Sitten oli ketju, jossa keskusteltiin ulkoilutuksesta julkisilla paikoilla ja siitä, että onko siitä tullut sanomista. No se ketju meni vänkäykseksi siitä, että onko kyseinen touhu raiskaus, seksuaalista hyväksikäyttöä vai jotain muuta.

Jos oksufettarit perustavat ketjun, että mikä on paras elintarvike takaisin tullessaan, en mene siihen ketjuun kysymään, että onko muilla samaa ongelma; oksun mahdollisuus syväkurkutuksen aikana yököttää jo niin paljon, etten moista toimintaa voi sen takia edes harkita, vaikka muuten innostaisikin kovasti. Perustan uuden, ihan oman ketjunsa aiheelle. (Hatusta keksin, ei mua haittaa se uhka sitten yhtään, oraalifiksaatio ajaa satkulla ohi )

Ei tuo tee ketjuista hymistelyä. Se mahdollistaa sen, että ketjut pysyisivät kerrankin aiheessaan. Se tuntuu pahalta ja syö kirjoitusmotivaation pitkäksi aikaa, jos itselle tärkeä aihe vedetään tangentille noiden edellisten esimerkkien tavoin.

Ymmärrän sen, että lähdetään huutamaan aiheen ohi, mutta muuten olen edelleen samaa mieltä kuin viisi vuotta sitten. Olen minäkin herkkä ja vaikka mitä fantsua, mutta jos kaipaa pelkästään selkään taputuksia, niin jää elämän monessa asiassa lähtökupppiin.

Reflektointi vaatinee peilikuvan lisäksi muutakin.

En jää kaipaamaan sellaista forumia, jossa jokainen viestiketjun aloittaja on potentiaalinen triggeröinnin uhri.

[oPoika]

En jää kaipaamaan sellaista forumia, jossa jokainen viestiketjun aloittaja on potentiaalinen triggeröinnin uhri.

Ymmärrän, että ylläpidon on vaikea vetää rajoja, mutta silti foorumista riippumatta minun on usein vaikea ymmärtää ylläpidon toimintaa, koska siitä vaikuttaa puuttuvan johdonmukaisuus.

Olen nähnyt lukemattomia tapauksia, joissa asiallisen hyökkäämättömän kirjoituksen perusteella on tullut bannia. Olen myös nähnyt valtavan määrän henkilökohtaisuuksiin menevää riitelyä, johon ylläpito ei puutu.

En myöskään ymmärrä, miksi ylläpidot jakavat pysyviä banneja. Eikö kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen riittäisi? Sen jälkeen bannattu voisi yrittää uudestaan rauhallisemmalla tyylillä. Jos tyyli pysyisi entisellään, voisi ylläpito antaa uuden pitkän bannin. Turha ihmiseltä on kokonaan estää pääsyä foorumille.

Foorumien tulisi olla turvallisia tiloja. Turvallisuuteen kuuluu se, että ihmisellä on oikeus sanoa sanottavansa lakien ja muita kunnioittavan käytöksen puitteissa joutumatta pelkäämään bannia tai kirjoitusten poistumista.

Useiden yhteisöjen kokemuksella väitän, että ylläpitoihin hakeutuu henkilöitä, jotka reagoivat kirjoituksiin tunteilla eikä valitulla kaikki tasapuolisesti kohtelevalla linjalla. Kirjoittajat aistivat tämän, mikä aiheuttaa sekä kirjoitushaluttomuutta että hiljaista pelkoa.

Itse asiassa tämäkin kirjoitukseni on sellainen, etten tiedä, seuraako siitä jotain. Joillakin foorumeilla voisi hyvin seurata. Tästä en tiedä.

[Fluid]

En jää kaipaamaan sellaista forumia, jossa jokainen viestiketjun aloittaja on potentiaalinen triggeröinnin uhri.

Foorumien tulisi olla turvallisia tiloja. Turvallisuuteen kuuluu se, että ihmisellä on oikeus sanoa sanottavansa lakien ja muita kunnioittavan käytöksen puitteissa joutumatta pelkäämään bannia tai kirjoitusten poistumista.

Samaa mieltä. Toinen asia sitten on, onnistuuko tämä kaikilta. Tai no niin, kyllähän me vastaus tiedetään, ei se vaan onnistu. Ja siksi ymmärrän, miksi niitä pysyviä banaaneja jaellaan. Jos ei n kpl kerrasta opi, niin kai se on parempi keksiä muita harrastuksia. Ei mulla tosin tämän foorumin linja ole tiedossa näissä asioissa, eikä siten niistä mielipidettäkään, mutta kaikenlaista hoopoa tänne näköjään onnistun itsekin kirjoittamaan ilman, että seuraisi napinaa.

Enkä näe mahdottomana, että myös foorumin ulkopuoliset jutut voivat johtaa banneihin. Ketään tuskin huvittaa kirjoitella samalle foorumille henkilön kanssa, jonka hyökkäyksen kohteeksi on tuolla ulkomaailmassa joutunut, vaikka käytös foorumilla olisikin asiallista. Ihan pihalla skenestä olevana en tiedä, onko tällaisia tapauksia ollut, mutta muilta laudoilta tulee näitä mieleen.