Kävimme orjattareni kanssa katsomassa kyseisen pätkän. Hivenen pitkäpiimäinen ja osin tekotaiteellisuutta tavoitteleva, mutta ne ovat helposti sivuutettavia pikkujuttuja. Tietenkin katsojana olisin toivonut enemmän erilaisia näkökulmia, eli jotakin mihin voisi samaistua mutta kaikkea ei voi saada.
Kuitenkin näen elokuvassa valtavan paljon hyvää. Vaatii melkoisesti selkärankaa kertoa seksuaalisuudestaan ja tuntemuksistaan omilla kasvoillaan asettuen alttiiksi kaikenlaiselle paskalle mitä varmasti ilmassa jälkeenpäin sinkoilee. Arvostan sitä kansalaisrohkeutta, jota filmissä esiintyvät osoittivat. Aiempaan kritiikkiini siitä, että olisihan kiva nähdä omaakin näkökulmaa vastaan itselleni: ”mene ja tee perässä, jos uskallat”. Tuskin on ollut jonoksi asti vapaaehtoisia.
Elokuvassa viisi kinkyä kertoi itsestään, suhteestaan seksuaalisuuteensa ja identiteettiinsä avoimesti. Se tarjosi näköalapaikan omasta elämästäni poikkeavalle elämäntavalle ja ihmissuhteille.
Filmissä oli kuvauksia ihmisten välisestä intiimistä kanssakäymisestä. Kohtauksissa oli leikkimielisiä, vähän ällöttäviä ja likaisiakin juttuja. Se oli omituista katsottavaa, koska sellaista ei yksinkertaisesti näe missään. Maailma silmiltä piilossa.
Elokuvan jälkeen mietin omaa ristiriitaista reaktiotani joihinkin kohtauksiin. Esimerkkinä tilanne jossa D työntää kätensä syvälle s:n suuhun. Se näytti törkeältä ja perverssiltä katsellessani sitä toisen tekemänä. Silti tein aivan samaa vain pari päivää aiemmin ja se tuntui luonnollisella tavalla kiihottavalta. Omituinen on ihmismieli.
Yksi kohtaus kyllä silitti pahemman kerran vastakarvaan. Siinä subia satutettiin lyömällä lusikalla. Tämän käyttäessä turvasanaa keltainen, työnnettiin keltaista munkkia suuhun jotta pysyy hiljaa. Sitten satuttamista jatkettiin vieläpä toistuvasta turvasanan käytöstä huolimatta. Tämä oli punainen vaate, kun itse olen ehdollistanut itseni reagoimaan turvasanaan kuin laiska renki vellikelloon - hommat seis ja justiinsa. Toki jokainen pari määrittää itse käytäntönsä ja tässä juttu vaikutti olevan molemmille ok. Kaikkien ei tarvitse leikkiä samoilla säännöillä eli ei kuulu minulle, kukin tavallaan.