Kurkun ronkkimisen pitkäaikaiset seuraukset

[Greta]

Pieni ennakkovaroitus: teksti sisältää mainintoja syömishäiriöstä.

Opinpa tässä eilen sellaisenkin faktan, että pitkäaikainen bulimian sairastaminen ja tästä aiheutuva toistuva oksentaminen voi vahingoittaa ruokatorven alempaa sulkijaa pysyvästi. Tämän seurauksena vatsalaukun sisältö ei pysy siellä missä sen kuuluisi, vaan esim. alaspäin kumartuessa voi valua sieltä kurkkuun. Nopea googlaaminen kertoi, että myös refluksitaudissa on kyse saman sulkijan viallisesta toiminnasta.

Tästä heräsi kysymys:
Voiko usein toistuva (vaikkapa kurkkupanoista johtuva) yökkiminen tai vähintäänkin oksennusrefleksin härnääminen aiheuttaa samanlaista ikävää seurausta?

Kaikki kommentit ja kokemusasiantuntijoiden mutuilut ovat varsin tervetulleita vastauksia.


Terveisin: huolestunut oraalifiksoituja

[Paistettu Mörkö]

Pieni ennakkovaroitus: teksti sisältää mainintoja syömishäiriöstä.

Opinpa tässä eilen sellaisenkin faktan, että pitkäaikainen bulimian sairastaminen ja tästä aiheutuva toistuva oksentaminen voi vahingoittaa ruokatorven alempaa sulkijaa pysyvästi. Tämän seurauksena vatsalaukun sisältö ei pysy siellä missä sen kuuluisi, vaan esim. alaspäin kumartuessa voi valua sieltä kurkkuun. Nopea googlaaminen kertoi, että myös refluksitaudissa on kyse saman sulkijan viallisesta toiminnasta.

Tästä heräsi kysymys:
Voiko usein toistuva (vaikkapa kurkkupanoista johtuva) yökkiminen tai vähintäänkin oksennusrefleksin härnääminen aiheuttaa samanlaista ikävää seurausta?

Kaikki kommentit ja kokemusasiantuntijoiden mutuilut ovat varsin tervetulleita vastauksia.


Terveisin: huolestunut oraalifiksoituja

No,

äkkiseltään ihan perusanatomiaa kun miettii, luulisi että kyse on eri asiasta. Väittäisin että mekanismi rengaslihaksen vaurioitumiselle bulimian kohdalla on yhdistetty mekaaninen- ja happoärsytys (sama mikä refluksitaudissa ylläpitää ärsytystilaa), kun taas 'kakomisessa' ruokatorven alaosaan ei välttämättä vatsahapot nouse vaikka rengaslihas toki supistelee/laajenee kakoessakin.

Mutta sanottakoon etten ole alan asiantuntija, ihan mutulla meni nyt

Rgds, Mörkö

[Punisher]

osalle syväkurkkuilijoita tuohon auttaa ihan se että vetää rennietä tms. närästyslääkettä tuntia ennen alle nii eijoo hapokas olo vaikka potkis takaisin..

[LustForLife]

Ymmärtääkseni aloituksessa mainittu ongelma liittyy elimistön alueeseen ruoansulatuselimistön seudulla. Syväkurkkuilussa tuskin tulee oksennettua koko ajan, jolloin ärsyke ei ole kuvatunlainen.

En ole lääkäri ja saatan mutuilla ihan paskaa, mutta en usko, että tämän takia kannattaa lopettaa ihana kurkkupanoharrastus 

[Yourslave]

Omakohtaista kokemusta: ei syömishäiriöoksentamisesta mutta raskausaikaista kokemusta viikkojen jokapäiväisestä oksentamisesta. Mikä oli äärimmäisen epämiellyttävää ja kivuliasta.

Syväkurkkuillut olen paljon ja vaikka olen jokseenkin osaava jonkun mielestä siinä hommassa niin muutaman kerran tullut oksennus.

Se ei ole minulla ollenkaan muuhun, "normaaliin" oksentamiseen, verrattavaa. Syväkurkkuoksennus ei satu vatsassa tai vatsan yläosassa. Ei minulla vertaudu myöskään närästys- tai happoasioihin.

Itseäni syväkurkussa haittaa lääketieteellisessä mielessä vain kurkun limakalvojen rassaus, ei oksentaminen.

Ei ole tullut mieleen, että voisi aiheutua nielua alempana mitään vahinkoa?

Mutta tämä siis minun subjektiivinen kokemus sinänsä antoisassa hommassa.

[balthazar]

Sanoisin, että jos tarkoituksena on nimenomaan kaivaa sitä pitkää sylkeä ja/tai oksennusta, kannattanee syödä etukäteen jotain vatsaa rauhoittavaa ja maultaan sekä koostumukseltaan omanlaistaan oksennettavaa, rennie on tosiaan omiaan neutraloimaan vatsahappoja.

Refluksitautihan ymmärrykseni mukaan johtuu siitä, että vatsan hapan sisältö syövyttää vatsanportin ulos tullessaan siihen kondikseen ettei se enää ole tiivis ja ruokamassa happoineen nousee ruokatorveen. Ajattelisin siis että sen oksennuksen viimeiseen asti kaivattaminen on se haitallisin osuus, eikä se että vatsasta nousee "miedompaa" sisältöä tai pitkää sylkeä syväkurkkuilua piristämään ja liukastamaan.

Mitä tulee bulimian aiheuttamiin vaivoihin, silloin puhutaan (toivottavasti) eri volyymin oksentamisesta; jokainen kalori yritetään tiristää ulos ja oksentelua harrastetaan useita, jopa kymmeniä kertoja päivässä. Esimerkiksi kerran tai pari viikossa tuskin vielä aiheuttaa kohtuutonta tai pysyvää haittaa.

Näin minun mielestäni totuus löytyy varmaankin netistä

[Virgo]

Täällä toinen, jolla fiksaatio samaan hommaan ja refluksileikkaus kymmenen vuotta sitten.

Oman kokemukseni mukaan ei puhuta samasta asiasta

[Fia]

Toistuva säännöllinen oksentaminen voi tosiaan vaurioittaa mm. ruokatorven sulkijalihasrakenteita ja epiteelikudoksia sekä aiheuttaa kiillevaurioita hampaisiin. Tämä johtuu siis vatsalaukun vatsahappojen nousemisesta ruokatorven alemman sulkijalihaksen ohi ruokatorveen ja suuhun. Sillä ei sinänsä ole väliä, mistä toistuva oksentaminen johtuu vaan jos ylipäätään oksentaa toistuvasti usein, tällainen riski on olemassa.

Jos siis syväkurkutus säännöllisesti aiheuttaa oksentamista niin joo, onhan tuo riski ainakin teoriassa olemassa.

Tässä kannattaa nyt kuitenkin erottaa toisistaan kevyt yökkiminen, joka on refleksi, kun nieluun työntyy jotain. Pieni yökkiminen/kakominen itsessään ei vielä yleensä johda vatsahappojen nousemiseen ruokatorven sulkijalihasten läpi suuhun. Jos niin käy, sen kyllä huomaa, koska vatsahappo on nimensä mukaan hapanta, jopa polttavaa.

Itselläni syväkurkutus voi aiheuttaa kakomista/yökkäilyä, mutta en ole koskaan vars. oksentanut sen vuoksi. Jos alkaisi kunnolla oksettaa, käyttäisin itse turvasanaa.

On toki mahdollista, että jos on taustalla aiempaa runsasta oksentamista sairauden vuoksi, oksennusrefleksi on sen verran herkässä, että syväkurkutus johtaa väkisinkin usein oksennusrefleksin laukeamiseen. Tällöin varmasti asiaan liittyviä riskejä voi olla ihan järkevää miettiä ja keskustella asiasta top-osapuolen/osapuolten kanssa. Toisaalta jos sitä varsahapon nousua ei kovin usein tapahdu niin ei varmaan kannata huolestua huolestumisen vuoksi. 🙂

Tämä oli maallikkona esitetty mielipide.

EDIT: Ymmärrän myös, että oksentamiseen asti eteneminen tässä yhteydessä voi olla fetissi itsessään. Usein tapahtuva oksentaminen ei ole terveellistä ed. mainituista syistä, mutta lienee mahdotonta todeta yleispätevästi, kuinka usein on liian usein. Nämä nyt on näitä riskejä, joita tällaisessa toiminnassa pitää vaan harkita, punnita ja tehdä omat valinnat siltä pohjalta.

[Yourslave]

Mulla ei ole herkkä yökkimisrefleksi. Enkä tarkoittanut kakomista tms.

Muutaman kerran tullut osa vatsalaukusta sisällöstä suuhun, jolloin ei kyllä ehdi sanoa yhtään mitään, turvasanaa tai muutakaan.

Mutta tosiaan itsellä nuo olleet kivuttomia ja harmittomia hetkiä.

Kakominen ja yökkiminen on toki eri asia. Ja niistä moni vastapuoli tykkääkin.

Vielä en ole törmännyt kumppaniin, joka olisi innostunut oksentamisestani kesken touhun. En itsekään siitä kiihotu. Hidaste se vain on.

Nauttikoon siitä muut.

[Fia]

Niin, oksennusrefleksi on tosiaan yksilöllinen ja kyllähän siihen vaikuttaa monet tekijät siinä tilanteessa. Itselläni on joskus tullut semmoinen "oi oi, kohta taidan oksentaa, jos tää jatkuu" -fiilis, jolloin oon siis pystynyt sovituilla merkeillä keskeyttään tilanteen ja ikään kuin "nieleskelemään alas" sen oksennusolon ennen kuin vars. oksennus on noussut suuhun. Vähän vatsahappoa on kyllä noussut syljen mukana eli sylki on maistunut happamelle.

En pidä tuommoisia tilanteita sinänsä vaarallisina eikä sekään varmasti ole vaarallista jos nyt silloin tällöin syväkurkutus johtaa ihan oksennukseenkin asti. Voihan sitä nyt muutenkin oksentaa toisinaan erilaisista syistä: vatsataudin, ruokamyrkytyksen, krapulan tai vaikka migreenin vuoksi. Kyllä elimistö kestää silloin tällöin oksentamisen.

Eri asia sitten, jos oksentaminen alkaa oll päivittäistä tai lähes päivittäistä ja jatkuu pitkällä aika välillä eli kuukausien tai jopa vuosien ajan, kuten bulimiassa, refluksissa tai joissain muissa sairauksissa voi olla.

[Fia]

Todettakoon vielä että esofagiitti eli ruokatorven tulehdus (usein juuri alaosan tulehdus, mihin siis liittyy myös alemman sulkijalihaksen toiminnan häiriintyminen) on refluksinkin yhteydessä harvinainen, kuten käsittääkseni myös bulimian yhteydessä. Vaatii jo aika haastavan sairauden, johon tosiaan liittyy runsaasti oksentelua/takaisinvirtausta.

Mahdollisuus, että tällainen tila pelkän syväkurkutteluun liittyvän oksentamisen vuoksi kehittyisi lienee erittäin epätodennäköistä.

[vila]

Nyt täytyy laittaa ennakkovaroitus: Sisältää myös syömishäiriön pohdintaa.

Jos huolestuminen tulee vertaamisesta syömishäiriöön niin en kyllä olisi huolissani. Mekanismit ovat kuitenkin tosi erilaisia, muutenkin kuin anatomian puolesta.

Aika monissa syömishäiriöiden muodoissa alempi sulkijalihas voi vaurioitua pysyvästi (kaikkiin syömishäiriöihin liittyy ahmintakohtauksia, yleensä myös anoreksiaan). Bulimiassakaan se oksentaminen ei ole ainoa ongelma vaan myös se ahminta on ongelma. Oma lukunsa on se, että vatsahappoja erittyy myös ruokaa ajatellessa - eli myös pitkillä vesipaastoilla voi siis närästää pahastikin. (Närästää ihan helvetisti, kokemusta on). Sen mitä olen itse oppinut omista syömishäiriön vertaistukiryhmistäni niin kaikilla pidempään syömishäiriötä (tyypistä riippumatta) kärsivillä on ongelmia refluksioireiden kanssa. Oma lukunsa on sitten se, että vähänkin pidemmän kokemuksen omaavat syömishäiriöiset ovat syöneet/juoneet jos jonkinlaista - ruunsulatuselimistö on siis muutenkin tosi kovilla. Eikä se PepsiMaxin jatkuvasta lipityskään varsinaisesti auta. Se on paljon isompi kokonaisuus kuin vain oksentaminen.

En olisi kyllä olisi yhtään huolissaan syväkurkuttamisesta - vaikka se oksennus ehkä tuntuisikin joskus epämiellyttävältä. Syömishäiriössä se kokonaisuus on tosiaan paljon laajempi.

[Greta]

Kiitos jo nyt kaikille ajatuksella kirjoitetuista vastauksista 

Yksärilläkin on tullut omakohtaisia kokemuksia ja pohdintaa. Vaikuttaisi siis olevan suht epärealistinen tämä aloituksessa mainittu riski, mutta toki jokainen meistä on yksilö ja on yksilöllistä miten kenenkin elimistö rasitukseen reagoi.