Seksuaalinen aktiivisuus

[Underworld]

Mielenkiintoinen ja hieman vaikea kysymys itselle. Vuoden/ parin takaisissa parissa suhteessa, toinen vanilja ja toinen vanilja pienellä kinkyllä elementeillä käännyin varsin haluttomaksi ja 2-3 päivän panemisen jälkeen, suht kiusallinen tilanne...jos kuitenkin ihan suht kivan näköinen henkilö kyseessä, mutta kun ei vain voi esittää olevansa liekeissä....jos taas puolin toisin aitoa vetovoimaa niin riittäähän sitä halua suht tiuhaan 
Toisaalta, suht harvoin olen sellaisessa "pakko saada" mielentilassa

[Maaria]

Tätä tänään mietin. Parisuhteessa on vauvavaiheiden jälkeen ensimmäistä kertaa pidempi ajanjakso, jolloin ei yksinkertaisesti jää aikaa tai mielenkiinto ei riitä seksiin. Molemmat haluaisi enemmän, mutta kun ei vain pysty repeämään. Vauva-ajat ovat olleet henkisesti helpompia, kun niistä on tiennyt, että ne päättyy. Mistä sitä tietää, koska tämä vaihe loppuu? Onneksi asia ei stressaa ainakaan vielä - molemmilla kun on kumminkin toive ja halu, mitta kehysriihi asettaa tiukat raamit. Syy ei siis tunnu olevan meissä sinäänsä tai jostain klikistä vaan todellakin arjen kiireistä.

Mutta mitä jos ei osatakaan pysähtyä missään vaiheessa tai ainakaan tarpeeksi ajoissa. Koen tämän hetken olevan todella merkityksellinen valintojen ja elämän tärkeiden asioiden priorisoinnin suhteen. Tästä olisi helppo jatkaa juuri sinne suuntaan, missä 10v jälkeen todettaisiin, että se jokin vain rapistui ja hävisi pois.

[nrOne]

Alkuinnostuksen jälkeen(3v), se ainoa pitkä suhde, laantui ja lässähtänyt,  psyykkiset syyt kaiketi, ja onkin. Masokisti na panttia itseäni, liiankin pitkään, yleensä yli 20 vrk.

[iines]

Sinkkuaikoina tuli seksiä harrastettua yleensä 1-3 kertaa viikossa, usein nekin seksikerrat oli typeriä yhdenillansähläyksiä, jotka ei kyllä millään tapaa tyydyttänyt, ja olin melko ok sen tilanteen kanssa. (runkattua tuli sit kyllä päivittäin.) Nyt kun seurustelee, ni pitää kyllä melkein päivittäin saada, tai alkaa turhauttamaan

[ladyvonlust]

Mielenkiintoista keskustelua! Itsellä aktiivisuus riippuu paljon stressin määrästä. Jos on vaikea vaihe muuten elämässä, ei energiaa oikein ole seksiinkään. Toisaalta taas erottelun seksin jonkun toisen kanssa eri kategoriaan kuin runkkailun. Varmaan ainakin joka toinen päivä runkkailen, mutta näin sinkkuna seksi jonkun muun kanssa on aika epäsäännöllistä hemmottelua.

[Valonalle]

Historian havinaa!
Sykleissähän tämä menee itsellänikin.
Joskus libido on kierroslukumittarin punasella puolella, josta pidän.  (hyperseksuaalisuus)
Ja toisinaan kierroksilla ei oikein meinaa edes ryömittää. Eikä aina tarviikaan.
For example vuosia sitten eräästä kemiallisesta nootrop -lääkityksestä hävisi libido kokonaan yli kuukaudeksi,
joka tuntui silloin oikein hyvältä ja voimaannuttavalta asialta.

[mirbe]

Mulle on ollut vaikeeta huomata, että voin kärsiä haluttomuudestakin. Parisuhteessa haluan harrastaa seksiä paljon, useasti viikossa. Näin sinkkuna en halua irtosuhteita ja elämäntilanne on ollut pitkään stressaava, joten seksuaalisuuden ylläpitäminen on pitkälti satunnaista sessiointia ja masturbointia. Yksin ollessa seksiä ei ole tarjolla silloin kun haluttaa, joten ajatus jää taka-alalle muiden asioiden tieltä.

[hjani]

Omat halut on kyl sellaset, et runkkaan 1-2 kertaa päiväs, jos olen parisuhteessa ni seksiä pari kertaa päivässä. Ja tosiaalta, jos on semmosta randomia tapaamista, ni 1-5 panoa päivässä. Mut sit mitä enemmön ni tulee vähä taukoa, tai ei välttämättä. Riippuu tosi paljo.

[Unikeko]

Vaihteluväli 0-7 kertaa vuorokauden aikana 23 vuoden otannalla. Aika tai sen puute, kumppani tai sen puute ratkaisee enemmän kuin halut tai kyvyt. Halut ovat myös olleet kateissa ja pitkä taukoja. Taas toisaalta ikää ja kokemuksia on kuitenkin sen verran että perusvaniljan osalta kokematta lähinnä lisääntyminen. En siis usko että kunnon vaniljaisen rakastelun jälkeen haluaisin tai kykenisin kuuden tai useamman sarjaan ainakaan siemensyöksyillä mitattuna.

Sitten taas jos on muutakin kuin penis pilluun penetraatiota ja vaikkapa leluja niin tilanne voi olla jokseenkin toinen.

Ei siis tarvitse olla nynfomaani pitääkseen minut tyytyväsenä/tyydytettynä.   

[Sea Breeze]

Omaan varmaankin keskivertoa korkeamman libidon. Tämä ei kuitenkaan kohdallani tarkoita sitä, että varsinaista panemista pitäisi olla joka päivä. Seksuaalisten halujeni tyydyttämiseen riittää välillä sooloilukin tai vaikka pelkkä kumppanin hyväily. Aikuisviihde tai pelkkä baarin foorumin selailukin menee paremman puutteessa Ajattelen seksiä ja siihen liittyviä asioita päivittäin, mutta se ei tarkoita sitä, että olisin kiihottuneessa tilassa tai että seksiä pitäisi saada päivittäin.

Ja toki elämäntilanne vaikuttaa haluihini, mikään nymfo en koe olevani. Kuten tässä muutkin ovat todenneet niin lapsen saaminen (vauva-arki), työstressi, rahatilanteet, terveys yms. vaikuttavat seksuaalisiin haluihin. On päiviä, viikkoja ja joskus on ollut jopa kuukausia ettei seksi pyöri juurikaan mielessäni kun arjen kiireet ja huolet painavat päälle.

Onhan noita tutkimuksiakin tehty, että säännöllinen (ei kerran vuodessa! ) seksi pitää mielen positiivisempana, mutta jos vaikkapa oma lapsi sairastuu vakavasti niin kyllä siinä ajatukset on jossain muualla kuin seksissä.

[Fia]

Sea Breezen tavoin olen aina pitänyt omaa libidoani keskimääräistä korkeampana. Yleisesti ottaen voisin harrastaa seksiä ihan mieluusti vaikka päivittäin, ja toisinaan kun on mahdollisuus rauhassa sekstailla vaikka monta tuntia putkeen tai useita kertoja vuorokauden aikana, niin kyllä se minulle hyvin passaa. En koe oikeastaan koskaan varsinaisesti olleeni seksuaalisesti haluton, lukuun ottamatta muutaman viikon tai kuukauden jaksoja välittömästi synnytysten jälkeen ja ollessani post-traumaattisesti syvästi masentunut.

Jos ja kun joudun elämään ilman seksiä partnerin kanssa, niin kyllä se alkaa minulla aika äkkiä ottaa hermoon. Tokihan sitä masturboidakin voi ja siitäkin pidän kyllä, mutta ei se kyllä minulle aja ihan samaa asiaa kuin partnerin kanssa jaettu seksuaalinen kokemus. Mulle seksissä on ehkä kuitenkin niin vahvasti kyse yhteyden jakamisesta toisen ihmisen kanssa, että masturbointi nyt ei vaan ole ihan sama asia. Vähän kuin sanoisi keskusteluseuran puutteesta kärsivälle, että no voithan jutella itsellesi. 

Tykkään erilaisista penetraatioseksin muodoista, mutta toisaalta en ole sillä tavalla yhdyntäkeskeinen, että seksin aina pitäisi olla minulle "panemista". Enemmänkin kaipaan säännöllisiä (jaettuja) eroottisia kokemuksia, jotka kyllä luonteeltaan voivat olla monenlaisia.

Koen seksuaalisten tarpeideni määrän jopa jossakin määrin ongelmallisena. Elämä olisi kyllä varmaankin monessa suhteessa simppelimpää ja seksuaalisuus ei olisi tarvehierargiassani niin korkealla sijalla kuin nykyään. Joskopa tämä homma iän myötä joskus tästä sitten helpottaisi?

EDIT: Jännä muuten, että moni täällä mainitsee stressin seksuaalisia haluja vähentävänä tekijänä, mutta itselläni ei ole näin vaan jossain määrin jopa päin vastoin: Mulle eroottinen toiminta on vahvasti yksi stressin hallintakeino, joten stressaantuneena saatan olla jopa keskimääräistä pahemmin seksin puutteessa.

[ForeverFrost]

Nuorempana olisin ollut seksuaalisesti aktiivinen, jos vain olisi ollut tilaisuus. Noin nelikymppisenä huomasin libidon kutistuneen lähes olemattomiin ja halujen kuolleen, niin että se siitä potentiaalisesta aktiivisuudesta sitten.

Miksi sitten näin kävi, en tiedä. Ehkä kyseessä on joku alitajuinen itsesuojelumekanismi, ehkä halu seksuaaliseen aktiivisuuteen kuihtui tarpeettomuutensa takia, ehkä taustalla piilee joku elimellinen vika...

Tällä foorumilla tunnen kyllä itseni hieman vieraaksi tämän myöhään heränneen aseksuaalisuuteni takia. Hyödyntämättä jäänyt nuoruuden seksuaalisuus herättää vieläkin katkeruutta ja muita enemmän tai vähemmän hilpeitä tunteita. Myöskään kyynisen realistista asennetta varsinkaan seuranhakuun liittyvissä asioissa en aina jaksanut piilottaa.
---
Mutta toukokuinen lumisade on joka tapauksessa kaunis.

[irhe]

Jos ja kun joudun elämään ilman seksiä partnerin kanssa, niin kyllä se alkaa minulla aika äkkiä ottaa hermoon. Tokihan sitä masturboidakin voi ja siitäkin pidän kyllä, mutta ei se kyllä minulle aja ihan samaa asiaa kuin partnerin kanssa jaettu seksuaalinen kokemus. Mulle seksissä on ehkä kuitenkin niin vahvasti kyse yhteyden jakamisesta toisen ihmisen kanssa, että masturbointi nyt ei vaan ole ihan sama asia. Vähän kuin sanoisi keskusteluseuran puutteesta kärsivälle, että no voithan jutella itsellesi. 

Tykkään erilaisista penetraatioseksin muodoista, mutta toisaalta en ole sillä tavalla yhdyntäkeskeinen, että seksin aina pitäisi olla minulle "panemista". Enemmänkin kaipaan säännöllisiä (jaettuja) eroottisia kokemuksia, jotka kyllä luonteeltaan voivat olla monenlaisia.
--
EDIT: Jännä muuten, että moni täällä mainitsee stressin seksuaalisia haluja vähentävänä tekijänä, mutta itselläni ei ole näin vaan jossain määrin jopa päin vastoin: Mulle eroottinen toiminta on vahvasti yksi stressin hallintakeino, joten stressaantuneena saatan olla jopa keskimääräistä pahemmin seksin puutteessa.

Allekirjoitan tässä hyvin pitkälti kaiken. Mulla on todennäköisesti keskimääräistä korkeampi libido, joskaan se ei sitä oo ollut aina - itse asiassa nuorena aikuisena pohdiskelin kovasti, lienenkö aseksuaali. Mutta sittemmin ymmärsin tuon olleen pikemminkin seurausta, ja kun moni asia elämässä muuttui, alkoi oma seksuaalisuuskin saada tilaa hengittää ja kasvaa uomiinsa.

Kaipaan jonkinlaista seksuaalista aktiviteettia lähes poikkeuksetta päivittäin, mutta sen ei tarvitse olla penetraatiota tai toisen kanssa tapahtuvaa - sooloilu käy muun puutteessa aivan mainiosti, mutta ei se korvaa mulle toisen ihmisen kanssa jaettua eroottista kokemusta. Pidempi väli ilman kumppanin kanssa jaettua seksuaalista kokemusta tekee musta kireän ja jännittyneen, valitettavasti. En toivoisi, että se niin voimakkaasti muhun vaikuttaisi, mutta toisaalta tuossa tullaan myös siihen, että seksi on mulle paras tapa rentoutua. Kuulun myös Fian kanssa siihen porukkaan, joka stressaantuneena on kahta kauheammin seksin perään.

[SwitchBaker]

Tosi kiinnostava keskustelu kaikkiaan! Stressi tuntuu jakavan kahteen suuntaan, itselle se on välillä kunnon boost haluille, stressin purkautusmikeino ja välillä stressin kääntäessä väsymyksen puolelle ei jaksa seksi niin kiinnostaa.

Mulle kuitenkin tärkeintä on seksin laatu ja sen tyyppi, pelkkä paneminen ei juuri kiinnostele, eikä vanilja niin muutenkaan. Seksiin pitää liittyä jotain kinkyä, mieluiten D/s-sessio, köysiä tai piiskausta. Tätä lajia maistuis vaikka joka toinen päivä, mut käytännössä noin kerran viikossa. (Joka toinen päivä siksi, että ei jaksa dommeilla joka päivä) Orgasmiaddiktina lataan sitten kuitenkin kerralla akkuja mieluiten useamman orkun verran. Välillä tietysti menee ihan itsekseen leikkien, mutta parasta on aina toisen ihmisen kanssa.

Onneksi lapsiarki on jo ohi, se oli kyllä yksi halujen syöjä! Mutta oman kokemuksen mukaan pahin on kuitenkin halujen epäsuhta, jos toinen haluaa hydrauliikkaseksiä ja toinen kinkyä... plaah, molemmat on tyytymättömiä ja seksiä on silloin koko ajan vähemmän.