Kuka kelpaa ja onko ulkonäöllä tosiaan väliä?
Kuka tahansa ei kelpaa, se on fakta.
Onko ulkonäöllä väliä, tottakai on!
Mutta tarkoittaako se mallinmittoja tai treenattua vartaloa tai isoja tissejä?
Mielestäni ei. Itse pidän itseäni suht nättinä, tosin pystyn tästä paikasta luetella ainakin 10 virhettä itsessäni. En silti kuvittele kelpaavani kaikille, välillä mietin kelpaako sitä kenellekkään. Etinkö mallia? En tosiaan. Ei välttämättä edes sytytä timmiksi treenattu kroppa.
Edellinen kumppani oli +100, ei millään muotoa treenattu, eikä varmaan ulkonäöllisesti monenkaan mielestä se unelmamies. Eikä ole tarkoitus ketään mitenkään alentaa, vaan pohdintaa ja näkökulmaa. Muhun uppos kybällä! Mikä sytytti? Katse, silmät, se on ensimmäinen minkä muistan. Se, miten toinen katsoo suoraan silmiin, määrätietoisesti, ihan kuin jo katseella kertoen kaiken tarvittavan. Vahvat pohkeet, vahvat kädet, määrätietoisuus, tiukka ote, itsevarmuus. Ei kiiltokuva poju, mutta ihaillen katselin aina.
Voinko kirjoittaa nämä kriteereiksi deitti-ilmoon? En. Jotkut vaan sytyttää, jotkut ei. Seuraava kumppani voi ulkonäöllisesti olla edellisen totaali vastakohta, ei vaan voi tietää.
Toki yks mitä ite pidän tärkeenä kriteerinä on itsestään huolehtiminen. Ylipitkä tukka, väärän kokoiset tai likaiset, rikkinäiset vaatteet, rehottava tai vähän sinnepäin ajettu parta ei tosiaan iske.
Ite vastailen tosi vähän deitti-ilmoihin, koska en jaksa pettymyksiä jos toisen kanssa synkkaa viestein ja sitten kun näkee kuvan tai livenä, ei toisessa ole mitään mikä vetäis puoleensa. Enkä edelleenkään tarkoita mitään mallia vaan jotain mikä kolahtaa just muhun.