Tutista avopurenta?

[Pawbaby]

Onko kenellekkään käynyt niin että runsaasta tutin imemisestä(monta tuntia päivässä) menee etuhampaat vinoon tai tulee avopurenta? Kun tietääkseni ainakin lapsilla peukalonimemisestä tai ainakin jonkinlaisten tuttien käyttämisestä(kun hampaat ovat ilmaantuneet) voi niin käydä. Miten paljon tuttia voi käyttää turvallisesti? Aikuisten tutinkäytön haitoista liikkuu netissä aika vähän tietoa, tai sitten en vain osaa etsiä. Itse olen peloissani rajoittanut korkeintaan muutamaan tuntiin viikossa, mutta haluaisin lisätä jopa muutamaan tuntiin päivässä tai edes tuntiin. Tai yölläkin voisi kokeilla... Mutta en halua tehdä sitä jos se johtaa hammasrautoihin tai pahimmillaan leikkaukseen

[jayjay]

Oma ajatukseni on ollut, että lapsilla tulee ongelmia, koska hampaat vielä kehittymässä ja siksi liikkuvaiset. En ole havainnut ongelmia (aika-ajoin) lähes säännöllisellä ja päivittäisellä käytöllä.

Tämä ihan omalla mutuilulla, vastatkoon tietävämmät!

[Hertta]

Tuleva suuhygge täällä hei   
Kysäisen asiasta vielä oikomishoidon opettajalta, kunhan häntä näen mutta näin mutuilulla sanoisin ettei tunnin päivittäinen tutin imeminen vielä avopurentaa tee, kunhan muistat säännölliset tarkastukset niin saat sitten äkkiä kiinni mikäli purennassa jotain muutoksia tapahtuu. Itse en myöskään nukkuessa käyttäisi tuttia, vaan päivällä niin että voit koko ajan myös itse tiedostaa sen, millä tavalla sitä tuttia imet ja miten ne hampaat siinä tutin ympärillä on.
Virallinen ohjeistushan on, ettei yli 2-vuotiaalle enää minkäänlaista tuttia suuhun, mutta ymmärrän toki ettei se vaihtoehto tule tässä kyseeseen.
Mutta palaan asiaan, kunhan saan viisaampia nykäistyä hihasta 

[Pawbaby]

Kiitos vastauksista, erityisesti Hertta! Odotan innolla opettajan mielipidettä

[Hertta]

Tämäpäs osoittautui opettajallekkin vähän kinkkisemmäksi pohdittavaksi 
Tästä kun ei oikein ole tutkimustietoa eikä siksi voi "luvata" että jokin tietty aika tutin imemistä päivässä olisi ok.
Kuulemma 30 v. on semmonen jonkinasteinen rajapyykki, jonka jälkeen hampaat ei enää niin helpolla lähde muotoutumaan vääränlaiseen purentaan.
Kehottaisin valitsemaan sen tutin tarkkaan niin, että se olisi mahdollisimman pehmeä ja tutin kaulaosa mahdollisimman litteä. Ja seuraamaan sitä hampaiden vointia. Päivittelen tähän ketjuun jos saan jotain uutta tietoa asian tiimoilta. Tosi ihanaa kuitenkin, että yleensäkkin mietit tällaista asiaa! 

[Pinku]

Hammaslääkärin kanssa mie oon jutellu aiheesta purenta ja hampaat, niin hää sano mulle, että ei ole vaikutusta, kunhan se ei ole tunteja kestävää ja yhtä jaksoista. Vaikka 10 tuntia joka päivä monen viikon ajan.

Mulla on itellä hampaiden purentaa katsottu monta kertaa ihan sen vuoksi, että anatomia on liian pieni/kapea ja lyhyt ja sitä muokataan kiskoilla ja muilla. Lisäksi mulla on monta aistiärsykkeiden purkuun ja eräänlaisen kohtauksen purkuun olevia "leluja", joita on tarkoitus purra. Ja kattoin ihan hamsu-lääkärin kanssa näitä ja sen vaikutuksia. Se kipu mikä hampaissa on, kun vääränlainen tai kokoinen tutti on ollut suussa on muistaakseni aika palijon lihaksissa.

Se on rohki paljon se aika mikä pitäs käyttää tuttia, että se vaikuttaisi pysyvästi. 

[Pawbaby]

Kiitos kaikki avusta, nyt ei pelota niin paljon! En käytä tuttia montaa tuntia kerrallaan enkä joka päivä joten lienen turvassa

[TwoBirds]

Hampaista ja purennasta omakohtainen kokemus:
Käsittääkseni genetiikalla on oma suurehko osuutensa myös purennan muodostumiseen. Toki ”ulkoiset” seikat voivat myös vaikuttaa, mutta aikuisikäisellä ( tai ”nuorella aikusella”) ei enää pysyviä muutoksia kovin helposti synny.
Itse kävin nuorempana samasta aiheesta - siis hampaiden asentovirheistä - keskustelua oman hammaslääkärini kanssa useastikin.  Etuhampaani osoittivat aika paljon etuviistoon ulospäin, ja lopulta, ollessani n. 16 v., aloitettiinkin oikomishoito, joka jatkui sitten lähes yhtäjaksoisesti n. 5 vuotta.
Aloitin klarinetinsoiton yhdeksänvuotiaana. Soittimen suukappaletta pidetään suussa ylähampaiden ja alahuulen varassa, jolloin etuhampaille tulee vääntävää painetta ulospäin. Lääkärini käsityksen mukaan ei tuo hampaisiin kohdistunut rasite kuitenkaan voinut olla syynä hampaiden virheasentoon, koska esim. kielen ja huulten paine ovat läsnä jatkuvasti, jotka tasaisempana ja suurempana voimana muokkaavat ihmisen luustoa koko kasvuajan. Tähän verrattuna klarinetinsoitto on kuitenkin vuorokaudessa hyvin lyhytaikainen ja merkitykseltään pieni rasitus.
Sen verran kovaa klarinetin soitto kuitenkin hampaita vääntää, että eräässä hoidon vaiheessa pysyviksi tarkoitetut ja hampaan pintaan omiin niitä varten tehtyihin ”reikiin” valetut kultaiset sillat katkesivat ja putoilivat käsille vajaassa tunnissa.
Nykyisin etuhampaiden välit ovat hiukan keskimääräistä leveämmät, eivät kuitenkaan aivan samoissa mitoissa kuin nuoruudessa.
Myöskin etuhampaiden suunta on enemmän alas- kuin eteenpäin - kuten monet muutkin elämänsä keskivaihella olevan ihmisen osat...