Nettifetissi

[Konevitsa]

Miksi kirjoittelet netissä?
Mitä se sinulle antaa?
Onko tämä jo fetissin tasolla elämässäsi? (Itselläni oli ennen)


(ja tämä ei sitten ole mikään: HANKI VITTU ELÄMÄ! saarna, ihan vaan uteliaisuudesta kyselen)

[Master Bator]

Omaa kirjoitteluani en koe fetissiksi, mutta minusta on kiva avautua kirjoittaessani, ja paljastaa joitain salaisia puolia itsestäni. Onhan se kyllä tavallaan itsensäpaljastelua tekstimuodossa... Toki aina on mukava löytää kirjoittajien parista niitä joiden ajatukset ovat samalla aaltopituudella omien kanssa. Se on kai tirkistelyä muiden salattuihin elämiin.

"Hanki vittu elämä!" -saarnalle olisin tässä tilanteessa joka tapauksessa immuuni. Nykyään minulla on elämä josta voin kirjoittaa. Aikaisemmin kun minulla ei juuri ollut sitä elämää, niin ei sieltä löytynyt juuri mitään kirjoittamisen arvoistakaan. Olen ajatellut asian näin päin.

[Kettu vinossa]

Koen kehittyväni netin ansiosta kirjoittajana ja keskustelijana. Kun liityin ensimmäiselle nettifoorumilleni joskus vuoden 2003 tienoilla, tein varmasti lähes kaikki aloittelijoiden virheet ja sain joka päivä hirveästi haukkuja. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin nettikirjoittelu sujuu jo huomattavasti paremmin. Ehkä vuonna 2023 olen jo melkein sillä tasolla, jolla jotkut ihailemani henkilöt osaavat kirjoittaa.

Piristää valtavasti päivää, kun joku kehuu kirjoituksiani. Toisaalta se usein pahentaa itseinhoani, jos tulee paljon vihaista palautetta jostakin kirjoituksesta. Mielenterveyteni kannalta olisi varmasti parempi jos en kirjoittelisi lainkaan nettiin, mutta olen koukussa huomioon - toivon että joskus taas kirjoitan niin hyvän kommentin, että saan siitä paljon kehuja.

Kinkyfoorumeilla hyviäkään kommentteja ei juurikaan kehuta, mutta onneksi joillakin sivuilla (kuten Ilta-Sanomien nettisivulla) voi saada pisteitä hyvistä kommenteista. Kaikista hauskintahan on, kun kirjoitan jonkun viestin joka saa satoja kehupisteitä, mutta jonka sitten jonkun kukkahatun valituksen takia onkin myöhemmin moderoitu pois, ja viesti jää elämään viestiketjun lainauksissa. Silloin tiedän osuneni arkaan paikkaan: olen kertonut sen mitä moni ajattelee, muttei viitsi ääneen sanoa. 

En pitäisi nettikirjoittelua fetissinäni. Nettikirjoittelusta on toki ollut valtavasti iloa ja apua fetissieni kannalta, kun olen voinut jutella samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa.

[LiseCohen]

Omaa kirjoitteluani en koe fetissiksi, mutta minusta on kiva avautua kirjoittaessani, ja paljastaa joitain salaisia puolia itsestäni. Onhan se kyllä tavallaan itsensäpaljastelua tekstimuodossa...

Tiettyä itsensäpaljastelua se on täälläkin. Tämä BDSM baari on ensimmäisen nettifoorumi jolle olen kirjoitellut (liityin näköjään 22.04.2011) ja olen harrastanut siis nettikirjoittelua 2,5v. Tätä ennen hengasin lähinnä Cityn Kinky chatissä (lasketaanko chat nettikirjoitteluksi?). En tiedä onko oma nettikirjoittelu kehittynyt, mutta nykyään pyrin vääntämään rautalangasta ja artikuloimaan selvästi mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi.

Tämä on oikeastaan ainoa nettisivu FetLifen lisäksi joihin kirjoittelen. (En esim. ymmärrä miten ihmiset jaksavat roikkua tuntikausia Facebookissa.) Välillä yritän tietoisesti pitää taukoa netissä roikkumisesta ja esim. matkoilla kun "joutuu" olemaan viikonkin ilman nettiä, se tekee vain hyvää mielenterveydelle. Mitään addiktiota ei vielä ole muodostunut ja tuskin kyse on fetissistä. Pääasiallisesti ajavana voimana on ajatusten vaihto niin samoista asioista kiinnostuneiden kanssa kuin omista kiinnostuksenkohteista "tietämättömien" "valistaminen" (<- huomatkaa lainausmerkit).