Katsoin saman ohjaajan Intohimon Valtakunnan (1978) ennen Aistien Valtakuntaa ja olin yllättynyt kuin erilaiset nämä kaksi olivat.
Onhan Aistien Valtakunta häpeilemätön erootinen elokuva, täynnä paljasta pintaa ja seksiä mutta en nähnyt sitä kuitenkaan pornoleffana. Ylipäätä, suhtautuminen seksiin on aivan toisenlainen kun länsimainen on tottunut, seksi on jotenkin paljaampi (vaikka vaatteita on enemmän päällä) ja muutenkin luontevampi osa elämää. Leffa oli minusta sokean intohimon ja kyltymättömyyden tarina joka päätyi miten päätyikin. Merkillistä, että kuolemahan tuli tietoisesti, kuolevallekin osapuolelle. Kertojaääni sanoo että ”Sada sai ihmisten sympatian”, mutta jäin miettimään, mitä hänellä muuta jäi siitä, rakastetunhan hän kuristi ja käteen jäi vaan verinen siitin jota hän niin rakasti. Mikään ei sitten riittänytkään.
Intohimon valtakunnassa ei ollut bdsm sitten piirunkaan vertaa. Tyhmyyttä, syyllisyyttä, vieraantumista, ympäriinsä haahuilevaa koulutta kaveria ja hitaita otoksia ihan Kultaisen Palmun arvoisesti (1978 Cannes). Vaikka olenkin taidepläjäyksien katsoaja ja hidaskaan tempo ei aja minut yleensä jääkaapille, tämän filkan viimeinen kolmannes tuli katsotuksi tuplanopeudella... Silloin se menetteli just ja just. Mutta tämä nyt oli vaan minun mielipide...