Perinteinen käsitys kulttuuri-ilmiöiden sosiaalisesta omaksumisprosessista (diffuusiosta) kaiketi menee niin, että kulttuuri-ilmiö, puhutaanpa sitten perunankasvatuksesta tai urheiluharrastuksista, laskeutuu koulututetummista ja taloudellisesti paremmin toimeentulevista kansankerroksista pyramidin pohjalle, jos sinne asti edes päätyy. Näin on myös siinä tapauksessa, että eliitti tunnistaa kansankulttuurista ihailun kohteen, jolloin se jalostetaan sopivammaksi (karjalaiset runonlaulajat eivät oikeasti istuneet penkillä vastatusten käsikkäin) ja istutetaan uusiin yhteyksiin.
Juhani Syrjä tekee tällaisen jalostustempun tai teeskentelee sellaista Omenatarhassa. Kertojaminä lukee kansanperinteellisestä teoksesta kuvauksen tilanteesta, jossa maataloa emännöi kaksi sisarusta. Kyllästyttyään nuoren renkinsä uppiniskaisuuteen he antavat tälle selkäsaunan.
Kirjan kertojaminä jalostaa tästä aiheesta ainakin kerran toteutuvan kuvion, jolla toinen (nuorempi ja kauniimpi) sisaruksista yhdessä annetun selkäsaunan jälkeen omii rengin itselleen ja tekee tästä rakastajansa (toisella sisaruksella on jo kumppani). Tässä siis ylemmän kulttuurikerrostuman edustaja kehitteli ja maustoi sinänsä uskottavan aihelman mieleisekseen. Mutta olisiko kuvio voinut oikeasti, ilman kirjailijan väliintuloa, uskottavasti edetä noin?
Yleisemmin: mikä on käsityksenne BDSM-kulttuurin lähteistä ja diffuusiosta?
Sivustoa kannattaa
