Kenelle kerron, ja mitä?

[Lady Whip]

Sitten pitää ostaa pony play butt plug ja kuolaimet!

Meillä on x-ristissä kiinni hevosen kuolaimet suugagina.   

[Nemean]

Omalta osaltani en juurikaan salaile omia mieltymyksiäni, vaikkakaan en ääneen niitä kaikkien korviin toitotakkaan.
Itse olen ajatellut asian niin, että olen avoin niille ihmisille jotka ymmärtävät kysyä tai, niille joita asia jollain tavalla koskettaa... En siis itse elä kaapissa, mutta toisaalta ymmärrän niitä, jotaka tuntevat rasitetta pidättäytymisestä/kaapissa elämisestä. Itsellänikin on tuttavia ja sukulaisia jotka eivät varmasti ymmärtäisi kovin laaja-alaisesti erilaisia seksuaalisia mieltymyksiäni, mutta toisaalta itselläni ei ole minkäänlaista tarvetta heille alkaa niitä erittelemäänkään.
Asiani on siis itselleni henkilökohtainen, mutta pystyn asiasta kertomaan niille jotka sen ovat ansainneet, tai sillä tiedolla jotain tekevät.

[Oranssilyhty]

Itse en ole kaapissa kuin sukulaisile ja vanhemmille, tuttavapiiri tietää erinäisten mutkien kautta ja opiskelutovereille asia selvisi melko kättelyssä opiskelujen alkupuolella kun bilesiin matkaamisen vuoksi jouduin koululle ottamaan keppikääröni kun suoraan koululta junaan olin menossa ja ihmiset sitten ihmettelivät miksi moinen on mukanani. Ihmiset ovat suhtautuneet neutraalisti, mitä nyt välillä huonoja vitsejä kuulee. Asiaan ei ihan hirveästi auta kun opiskelualan ammattitermistössä on termi alistaa ja alistamista tulee tehtyä päivittäin.

Oman mielenkiintoisuuden soppaan tekee se kun kumpikin vakituisesta seurastani on aihepiirin osalta kaapissa enemmän tai vähemmän,  yhteiseiltä tuttavilta vaan vähän vaikeampi heidänkään olla kapissa enää siinä vaiheessa kun minuun yhdistetään heidät.

[orjamies]

juttu on aika monimutkainen ja ajat muuttunut paljon siitä kun itse aloittelin.itse olen kertonut muutamalle kaverille muutama sukulainen tietänee jotain 1 hassun sattuman takia.sanotaan niin en mainosta juttua mutta jos kysytään vastaan.kerron opettavaisen tarinan tapahtui aikoja sitten 1 kinkyystäväni (sub),oli pienessä pierussa mennyt kertomaan mieltymyksestään kantabaarissa,seuraus oli että joku puoli tuttu oli tarjoamassa turpakeikkaa kun kerran siitä pidät. eli mikä se opetus oli kannattaa miettiä miten ja kenelle kertoo.

[viana]

Haha, tuo LisaCohenin kuvaus työporukastaan voisi olla meiltä. Miesvaltaisessa toimistossa  täälläkin, jossa mm. pöytiä valittaessa MasterSM-niminen pöytä aiheutti innostusta ja sai mut kommentoimaan mahdollisesti mukana tulevista piiskatelineistä, ja kaikki tajusivat. Meillä myös kaivataan säännöllisesti turvasanaa, jos jokin duunijuttu on menossa hitoilleen. Jutut ovat hyvinkin pervoja, minun ja muiden, mutta ei harmainta havaintoa, arvaavaatko pervoksi. Tuskin sen kummemmin ajattelevat.

[-Teme-]

Avoimuuteni seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista johtuu varmasti ylihyperkiinnostuneisuudestani asiaan, en pidä asiaa itse häiritsevänä muutoin kuin että itselleni on vaikeaa käsittää missä on vaniljan ja kinkyn raja. Nuoruudessani rajan hämärtyminen oli vielä suurempi ongelma, kun itse ihan normaalina pitämäni asia olikin toiselle jotain aivan outoa. Tästä johtuenkin itselle seksistä ja siihen liittyvistä asioista puhuminen on tai oikeastaan olisi yksi mukavimmista puheenaiheista. Olisi siksi, kun puhuisin enemmän, mutta huomaan että monet ihmiset vaivaantuvat ja sulkeutuvat kun seksistä lähetään tosissaan keskustelemaan. Melkeinpä ne kovaan ääneen kaksimielisiä juttuja heittelevät vaikenevat pikimmiten kun alkaa todella puhumaan asiasta. En aloita kinkyilyllä, mutta lähes kaikille avoimesti omista haluista ja mieltymyksistä puhun ja mielellään myös kuulen heidän kantansa ja halunsa. En kuitenkaan lähde utelemaan ja kaivelemaan jos puhuja ei niitsä halua avautua, toisaalta en myöskään siinä tapauksessa kerro omia asioista.
Muutaman työkaverini kanssa olen asiasta keskustellut ja yksi heistä ilmoitti kuuluvansa "heimoon" häneen olenkin muutaman kerran bileissä bongannutkin.
Vanhemmilleni en ole kertonut, mutta ihan varmaan tietävät kinksahtunaisuuteni kun useita erikoisia lehtiä, videfilmejä ja välineitä huoneessani lojusi, kun nuoruudessa porukoilla punkkasin. Hyvin oli heillä pokka riitti kun olivat keränneet roinat yhteen isoon pahvilaatikkoon sillä aikaa kun olin armeijassa ja he olivat muuttamassa. Ukko mainitsi että "Pakattiin sun tavarat laatikkoon, viedäänkö ne kaatopaikalle vai varastoon odottamaan käyttöä?"
Lapsilleni ei olla kerrottu, vanhin kyllä on jo teini ja käy vaimon kenkiä & käsilaukkuja lainaamassa, mutta on ihan varmana huomannut kaapissa roikkuvat vaimon nahka ja PVC mekkoja ja hameita. Myös tiedon sivullisesti lapsiin vaikuttaville tahoille tulee pidettyä aika matalaa linjaa.

[lillaMY]

Itse en ole tässä viime vuosina asiaa jaksanut tai halunnut salailla mutta en sen erikoisemmin tuoda julkikaan. Jos joku kysyy, niin yleensä aivan hyvin kertoa käyväni pervobileissä ja olevani aktiivinen yhdistyksissäkin. Sattuman kautta muutama työkaverikin on saanut tämän tietää - asia ei ole vaikuttanut mitenkään väleihin heidän kanssaan. Suurin osa kavereistani tietää ja ystävien kanssa on tullut puhuttua enemmänkin - toki kaikkien ystävien kanssa seksiasioista ei tule ruodittua mutta joidenkin kanssa kyllä. 

Mutta tässä maailmassa on paljon ihmisiä, joille en halua paljastaa oikeastaan mitään itsestäni. Olen vähän sen tyyppinen ihminen, että kerron hyvin vähän itsestäni muutenkin, joten esimerkiksi työpaikalla yritän pysyä mahdollisimman neutraalina kaikilta osin. Eikä minulla ole tarvetta eikä halua kertoa omista seksuaalisista mieltymyksistäni sen tarkemmin muille kinkyille sen enempää kuin vaniljakavereillekaan.

[RigoriRasputin]

Sukulaisista kummitätini tietää, koska olen jo lapsesta alkaen voinut kertoa hänelle kaikki asiani.
Nais ytäväni  tietää tietenkin koska olemme harrastannet mieltymyksiäni hänen kanssaan.  On perus
vanilija jota ei voi enää pelastaa sieltä pimeältä puolelta tänne valoisalle puolelle.
Kun asuu pienessä 2000 asukkaan maalaiskunnassa niin siellä on pysyttävä visusti kaapissa.
Varsinkin kun haluaa myös kuulua siihen junttiin punaniska yhteisöön joka on niin juntti mitä juntti vaan voi olla.
Siinä kantaa ison vastuu kun miettii kenelle voi kertoa koska se leimaa myös läheiset.

[kepa]

Moi.
Itse painiskelin muutama vuosi sitten saman kysymyksen kanssa. Ei ollut kelle omista ajatuksista puhua, puoliso ei tuntunut oikealta henkilöltä ja itsestä tuntui, että tarvetta olisi purkautua. Minulla oli ajatus, että eräs henkilö kyllä saattaisi taipumuksistani tietää, mutta mitään varmuutta asiasta ei ollut.
Päätin kuitenkin lähteä viemään asiaa eteenpäin. Ensin kyselin foorumeiden välityksellä porukoilta (kertoen taustoja), oliko ajatukseni ylipäätään järkevä. Vastauksia sain puolesta ja vastaan, enimmäkseen vastaan. Kertomista vastustavat pelkäsivät lähinnä sitä, mitä kertomisesta saattaisi seurata suhteelle tämän ihmisen kanssa.
No päätin kuitenkin kertoa. Aluksi lähdin liikkeelle niin, että kysyin suoraan, onko minun toiminnassa/käytöksessä jotain, mitä saatettaisiin pitää outona. Tällaista ei löytynyt. Asiaa kypsyteltiin tovi, kunnes sitten päätin kertoa. Mieltymykseni tuli kuulemma vähän puskista, mutta ei alkuun aiheuttanut kummosiakaan reaktioita. Kun sitten myöhemmin valaisin asiaa lisää, sain hieman oudoksuntaa osalleni, mutta suhde säilyi ennallaan.
Eli omalla kohdalla kertomisesta ei ole ollut harmia, ainakaan vielä. Mutta se kannattaa muistaa, että vaikka asiat näyttäisivät itsestään selviltä itselle ja monelle muulle samaan viiteryhmään kuuluvalle, kaikille ne eivät niitä ole tai joku toiminta ei ole jollekin toiselle mitään erikoista tai tässä tapauksessa fetisseihin liittyvää.

[Pandemonia]

Exä tietää, myös jotkut kaverit... faija vissiin aavistelee mutta kommentoi että oon "muuttunu paljon rauhallisemmaksi ja helpommaksi" Muuten tiiviisti "kaapissa" vaikka en mä sitä juuri peittele.