Kiimalla vai ilman?

[SubSissyCD39]

Itse pohtinut teoriassa kiiman vaikutusta alistumiseen.
Kiimahan on eräänlainen mielentila ja jos se otetaan pois niin löytyiskö alistumisesta erillainen kokemus...olisko se aidompi?
Ensin runkataan ja sitten leikitään  vai ei
Miten sitten dominoivalla puolella...onko merkitystä omalla kiimaisuudella?

[Knknti]

Itselleni (dominoiva) löytyisi silloin ainakin tylsempi kokemus.

Kiimaisuus on seksuaalisesti virittynyt olotila. Mitä kovempi kiima on, sitä voimakkaammin se motivoi niin fyysiseen panemiseen kuin henkisempiin alistamis- ja sadismileikkeihinkin. Jos kiima otetaan pois, niin se vähentää tekemisen mielekkyyttä oleellisesti. Näin ainakin minulla.

[Lailai]

Itse ainakin alistun helpommin kiimaisena. Alistumisen tunteeseen pääsee silloin syvemmin ja olen alttiimpi palvelemaan. Toisaalta ns. vastentahtoisesta tilanteesta voisi myös saada enemmän alistumisen tunnetta, mutta se taas johtaisi kiimaisuuden lisääntymiseen 

[Sublicious]

Komppaan Lailaita lisäyksellä, että mulla ainakin ne kaksi menee ihan käsikädessä. Kiihotun alistumisesta ja sen seurauksena iskee kiima joka kasvaa esim piiskauksesta päätyen orgasmiin ja sama ympyrä alusta kun on tullut 

[MeMo]

Dominoivana, kiimalla ja kiimassa itsekin on parempi. Mukava ns herutella itseäänkin saati subia. Toki subin sopimattomasta laukeamisesta pääsee uusiin haasteisiin  Mutta välillä on kyllä mukava herättääkin se kiima  Vaikka sitten vastentahtoisesti 

[Isrika]

Mulle on sanottu "sä oot outo kun sua ei paneta". Eli parempi pitää kunnon kiima päällä ja välttää sitä sitä tuhoavia toimia.

[SubSissyCD39]

Tosi mielenkiintoisia ja hyviä vastauksia. Joillakin se kiima kiihtyy niin hallitsemattoman nopeasti että sitä on varmaan mahdoton dominoivan hallita aikamoisessa oravanpyörässä siis jotkut
Mulla "miehenä" toi ei mene ihan käsikädessä. Mä tarvitsen kiimaa että alistun mutta olisi kiva kokeilla joskus myös ilman kiimaa...jos se on mahdollista.

[mimmu_]

Mä en edes tiedä onko sellaista tilaa, ku olla ilman kiimaa?  vaikka monta kertaa laittaisi tulemaan ennen leikkiä, niin jotenkin nälkä kasvaa syödessä, aina se kiima sieltä nousisi pintaan uudestaan. 

[r_863]

Useasti on ilman kiimaa aloitettu. Mutta käytännössä aina on kiimaan päädytty (dominoivana osapuolena). Tälleen törkeesti yleistettynä omalta osalta.

[Nvriih]

Mä olen sen verran vahva ja temperamenttinen luonne, etten oikein osaa fyysisesti alistua ilman kiihottuneisuutta. Henkinen puoli sitten erikseen (tätä tapahtuu vain parisuhteessa, ei sessiosuhteissa), mutta fyysisesti alistun vain kun on kyse seksistä.

[Jouni]

Jos on kyse kipusessiosta, ei kiimalla ole välttämättä mitään osaa fyysisessä puolessa. Toki satutettavan mielen ruokkiminen on toisinaan ihan nautittavaa, kohteen ollessa sopiva ja oikein virittynyt. Mikään "kiimapalvelukonsepti se ei kuitenkaan ole" -(:

Seksisession kanssa kiima eri muodoissaan on aina paikallaan, itsellä silloin kun huvittaa ja kohteella silloin kun huvittaa...

Yleinen oma mielipiteeni kuitenkin on: Kiima on aina paikallaan.

[Dulcedepiña]

Kaikki käy. Sanoisin olevani aina pienessä pohjakiimassa, mutta ei se alistumiseeni kyllä vaikuta mitenkään.
Lopputulos on kuitenkin aina siihen kiimaan päätyminen vaikka tapahtuisikin jotain "ennalta-arvaamatonta." 

[Dolores]

Nautin kivusta ilman kiimaakin, toki onhan kiima joskus paikallaan kipusessiossa. Etenkin jos mua lyödään hartioiden alueelle tai raavitaan niin on aika vaikea olla laukeamatta... Mutta kova piiskaus takapuolelle niin seksi ja laukeaminen eivät todellakaan ole mielessäni.

Alistun ihmiselle. Kiimalla ei ole sen kanssa tekemistä. Tai siis tietenkin joskus annan dominoivien henkilöiden tehdä minulle jotain asioita helpommin ollessani kiimassa, mutten onko se kuitenkaan omalta osaltani alistumista...

Kaikkeen löytyy poikkeuksia.