Oletteko, arvoiset baarilaiset, lähemmin pohtineet, millaisista lähtökohdista ja millaisin odotuksin luette BDSM-aihepiirejä sisältävää kirjallisuutta? Mitä tapahtuu lukukokemukselle, kun teoksesta ja tekijästä tai taustasta saa tietää enemmän?
Otan tähän omakohtaisen esimerkin: Olen hankkinut O:n tarinan joskus alle kaksikymppisenä (1980-luvulla) ja ilman minkäänlaista omakohtaista kosketusta aihepiiriin. Hankintaan johtanut vihje varmaan ohjasi lukemista ensimmäisillä kerroilla. Sittemmin olen silloin tällöin palannut siihen.
Vasta paljon myöhemmin minulle selvisi kirjoittajan (Pauline Réage, oik. Anne Desclos) tausta kirjallisuustoimittajana ja kääntäjänä sekä esimerkiksi toiminta Ranskan vastarintaliikkeessä. Erikseen tuli esiin myös, miten kirjaan esipuheen kirjoittanut Jean Paulhan hämäsi lukijoita: hän ei muka ollut tietävinään tekijästä mitään, vaikka tämä todellisuudessa oli hänen pitkäaikainen rakastajattarensa ja kirja, erään selityksen mukaan, oli kirjoitettu lahjaksi Paulhanille itselleen. Kirjan tausta oli kuitenkin Ranskassa tiedossa ja Charles De Gaulle esim. sanoi suoraan Desclosille tietävänsä tämän olevan kirjoittaja. Itselleni tarina asettui näiden tietojen myötä uusiin yhteyksiin, sai lisää syvyyttä.