Kuten on ehkä käynyt ilmi; ei ole mitään yhtä kaavaa joka toimisi.
Itse olen kuitenkin ehkä enemmän toiminnan ihminen, enkä jaksa yleensä arjessa pukeutua sessiota varten. Oikeastaan toivoisin, että elämääni mahtuisi enemmän niitä hetkiä kun saisi rauhassa valmistella, suunnitella ja laittautua. Se on minulle luksusta josta nautin silloin harvoin suuresti.
Oma esteettinen silmäni on vain aika valikoiva. Lisäksi en ole kovinkaan materialisti; inhoan ylimääräistä roinaa ja vaatetta kaapeissani. Esteettiset mieltymykset ja tapani sessioida tahtovat olla myös vähän ristiriidassa keskenään; rakastan pukea feminiinisiä liikkumista rajoittavia ja haastavia vaatteita, mutta toisaalta sessioissa lähinnä toppaan, sidon, lyön ja olen muutenkin usein se liikkuvaisempi osapuoli. Usein käytäntö menee prioriteettilistallani estetiikan yli ja valitsen päälleni ne hiukan matalammat kengät ja jätän korsetin kotiin.
Jokatapauksessa bileissä haluan näyttää upealta; rakastan meikkaamista, sukkanauhaliivejä ja kumia. Jos voittaisin lotossa pukeutuisin varmaankin kinky-ympyröissä kalliisiin mustiin, peittäviin viktoriaanisen ajan leninkeihin.
Eräs partnerini on selvästi jonkun sortin vaatefetisisti. Saan siis todellakin kiinni siitä, minkälaista valtaa oikein valitut asukokonaisuudet voivat dominoivalle antaa. Enkä voi väittää etten nauttisi siitä, ettei minun tarvitse kuin astua samaan huoneeseen saadakseni osakseni jumaloivia katseita. Katsokaas kun aina ei jaksa olla kurittamassa tai ojentamassa.
Toisaalta nautin välillä myös subini tälläämisestä ja riisumisesta ja laittamisesta ja puunaamisesta. Mutta on siinä alastomuudessakin sitä jotain
