"Tuo on tuota teidän sairasta valtapeliä"

[Riverlady]

Mulla ei ole kantaa, milloin ja kenelle kannattaisi pienellä sairausleiman riskilläkin kertoa kinkypuolestaan, koska itse olen joillekin lähi-ihmisille kaapissa ja joillekin en. Esim. omalle isälleni ja sisaruksilleni aihe ei kuulu kun nähdäänkin niin harvoin, exälle tulin kaapista ja moni vaniljapuolen lähiystävä varmaankin on osannut jotain päätellä mun läimimis- ja kaasunaamarihupsutteluista ja läpänheitoista yhdistettynä olemukseeni. Tai sitten eivät ole, mutta ainakin kaapinovi on raollaan.

Oikein sydäntä avaten uskoutunut olen tosiaan vain yhdelle ei-kinkylle ihmiselle, joka todellakaan ei ole sillä lailla viallinen että leimaisi ketään "sairaaksi". Onhan nimittäin niin että 1. diagnoosien tekeminen jätetään lääkäreille ja 2. pervoilu poistui sairausluokituksesta 2011 alussa. Niinpä pystymettävanilja joka rupeaa sanomaan toista ihmistä sairaaksi, osoittaa siinä vain oman tasovajeensa.

Muuten olen sitä mieltä, että suurin osa elämästä on valtapeliä

[Mei]

Onko sillä väliä jollei joku ymmärrä tai hyväksy toisen seksuaalista suuntautumista?
Eikö jokainen tee juuri sitä mikä tuntuu itsestään hyvältä?

Jollei ystävä ymmärrä ja sanoo sairaaksi tms., niin sehän on sen ystävän ongelma.

Ei nämä minun mielestäni niin kamalia asioita ole, ihan tavallista elämää vaan.

Täähän ois ideaali. Käytännös asit ei mun mielest kuitenkaan mee ihan noin - on normaalii ja inhimillistä hakee toisten hyväksyntää, etenkin asioissa jois kokee itse epävarmuutta. Mä oon itse sen verran varma omasta seksuaalisuudestani, että en usko et mua haittais jos joku ystävä ei osais välttämättä heti sulattaa asiaa (tosin en kyllä yleensä keskustele asiasta mun kavereiden kanssa, paitsi joidenkin). Niinku Lady Whip sanoi, monesti torjunta on automattinen ensimmäinen reaktio yllättävään tai uuteen asiaan. Sit kun sitä vähän hautoo niin suhtautuminenkin saattaa muuttua. Tulee mieleen esimerkki joka liittyy ehkä löyhästi: lukiossa otin nännilävärit itelleni. Ystäväni pyysi mua näyttämään niitä, ja kun näytin niin eka reaktio oli et "hyi! Kauheet!!", ja heti perään et "mäki otan tommoset!"

Mut kylhän se varmaan kaihertais jos joku läheinen oikeesti suhtautuis tosi tuomitsevasti eikä pystyis ymmärtää lainkaan. Tai sillee ainaki jos asia pitäis ottaa aina esille ja päivitellä ja kauhistella. Voi olla et olisin kyl lähinnä huvittunu tollases tilantees. Ei kyl tuu äkkiseltään mieleen ketään kaverii joka ei vois hyväksyy mun seksuaalisuutta, ehkä jotkut vanhemmat sukulaiset ois eri asia.

[Queena]

Mun kaverit ei selittele mulle makkaripuuhistaan, enkä kyllä koe tarpeelliseksi kertoa niille omistani. Enhän mä niiden kanssa puuhastele, joten miksi pitäisi kertoa.  Itselle ainakin riittää että ne kanssa tekee mieli makkarissa puuhata tajuaa mitä mä haluan, silloin en kyllä epäröi kertoa.

[Ms. M]

Minä olen siinä mielessä kovin onnellisessa tilanteessa, että olen voinut kertoa lähimmille ystävilleni pervoudestani. Siitä, kuinka kaipaan alistua oikealle ihmiselle. Ja he ovat ymmärtäneet. Osa jopa sanoi suoraan, että tiesivät jo ennen kuin kerroin, että olen pervo. Eivät itse harrasta mitään pervoilua, mutta ystävyys ei ole muuttunut kuin paremmaksi "kaapista" tulemisen jälkeen.

Jos minulla jotain on, on minulla todellisia Ystäviä.

[stoge]

Mul o helppoo.

Mulla ei oo ystäviä ja suurin osa ihmisten kanssa kommunikoinnista tapahtuu 'makkarissa'. 

[CherryBelle]

Omista ystävistäni kaikkein läheisimmät tietävät suuntautumisestani ja mieltymyksistäni, mutta harvoin niistä keskustellaan varta vasten enkä koe siihen mitään tarvetta. Olen aika avoin ja olen ratkaissut tämän sellaisella kerron, jos kysytään mentaliteetilla  - tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Kertominen on tullut yleensä luonnostaan sellaisissa "ootteko koskaan kokeillut asiaa X" tilanteissa illanistujaisissa ja siitä on keskusteltu enemmän ja vähemmän. Ystäväpiirissäni on vaniljoja, joita aihe kiinnostaa enemmän ja vähemmän eikä ainakaan toistaiseksi kukaan ole pistänyt ystävyyttä poikki sen vuoksi mitä olen kertonut. Mielessäni ei ole koskaan edes käynyt moinen vaihtoehto, mutta olen jo ennen kertomista ajatellut että ystävyyssuhde on niin vankalla pohjalla ettei sitä hetkauta moinen.

Osa ystävistäni on myös kinkypuolen kautta muodostunut läheiseksi ja jaan mieluummin heidän kanssaan sitten ne pervoimmat keskustelut, joita puhtaasti vaniljat eivät välttämättä ymmärtäisi tai haluaisi ymmärtää. Jonkinlaista suodatinta haluan ihan hienotunteisuussyistä käyttää enkä heilauttaa jonkun mieltä miettimään jotain sellaista mikä voisi ahdistaa liikaa. Se ei ole itseltäni kuitenkaan pois millään lailla.

Yhden ihmisen kanssa ystävyyssuhde meni poikki, mutta en usko sen johtuneen millään muotoa siitä että olin kertonut alistuvasta suuntautumisestani. Se ystävyys olisi kariutunut muutenkin enkä sillä jaksa päätäni vaivata.

Hyvään ystävyyteen kuuluu mielestäni, että suvaitaan ne toisen oudotkin mieltymykset ja tavat. Jos vaikuttaa siltä, että yhteisymmärrystä ei tule niin joskus on hyvä myös luovuttaa, vaihtaa aihetta ja jatkaa eteenpäin Pieni etäisyydenotto asioihin yleensä selkiyttää ajatuksia.

[Juha K]

Ystävistä on paljastunut oikeastaan aika monta kaappipervoa, kun olen lakannut hyssyttelemästä aiheesta. En mitenkään erityisemmin asiasta avaudu, mutta en peittelekään enää. Ja jos se siitä on kiinni, että ei voi hyväksyä tällaista asiaa, niin olkoon. Mikä se sellainen ystävä on?

[-katy-]

Olen huomannut ettei näistä seksuaalisista asioista kannata paljoa huudella muille, mutta silti on maailmassa sellaisia ihmisiä joille haluaa omasta seksuaalisuudestaan kertoa. Kuten parhaat ystävät ja muut sellaiset tärkeät ihmiset. Jos he rakastavat sinua kuten sinä heitä, he varmaan ymmärtävät tai ainakin yrittävät ymmärtää. Mitä niiden kanssa tekee jotka eivät ymmärrä? Onko järkeä uhrata kokonainen hyvä ystävyyssuhde sen takia ettei toinen voi käsittää bdsm:n maailmaa?
Mikä on lopulta tämän seksuaalisuuden hinta?

Mulla on ihan niin nurinkurin kuin olla voi. En viitsi mainosta ihmisille ympärilläni, että olen vain runkkari. Se tosin on oma valinta siinä mielessä, etten paskaan lähde enää seuhtomaan- uhreja tulee silloin kun sekoillaan ja ajatellaan vaan hepillä tai pillulla-itsehän ajattelen timantinkovalla järjellä ja periksiantamattomalla logiikalla-tai sitten ehkä myös vähän tunteella ja tunneälyllä-jaiks,kuulostaapa inhalta 

Lisäys: mielestäni valtapelit eivät ole mitenkään erityisen kinkyjä, koska niitä harrastavat kaikki ihmiset- se joka juoksee joka perseen perässä,on se alistunein ja alimmaisena ,kaiken vietävissä 

Mul o helppoo.

Mulla ei oo ystäviä ja suurin osa ihmisten kanssa kommunikoinnista tapahtuu 'makkarissa'. 

Tämä on kyllä äärimmäisyydessään kammottavan mielenkiintoinen ilmiö ja monet sinua täällä kuitenkin ikäänkuin kunnioittavat-
Olet itse todennut, että naiset joiden kanssa olet tekemisissä,eivät oikeasti kiinnosta sinua paskan vertaa ja silti hunajapurkilla pörrää porukkaa ihan liiaksi asti-
Mikä on ihmisarvo ja kuinka alas haluaa mennä, että se muka tuntuu jossain- ei niin paskaa, ettei paskempaakin olisi koettavissa- niinkö se tulisi tulkita? 

[stoge]

Mul o helppoo.

Mulla ei oo ystäviä ja suurin osa ihmisten kanssa kommunikoinnista tapahtuu 'makkarissa'. 

Tämä on kyllä äärimmäisyydessään kammottavan mielenkiintoinen ilmiö ja monet sinua täällä kuitenkin ikäänkuin kunnioittavat-
Olet itse todennut, että naiset joiden kanssa olet tekemisissä,eivät oikeasti kiinnosta sinua paskan vertaa ja silti hunajapurkilla pörrää porukkaa ihan liiaksi asti-
Mikä on ihmisarvo ja kuinka alas haluaa mennä, että se muka tuntuu jossain- ei niin paskaa, ettei paskempaakin olisi koettavissa- niinkö se tulisi tulkita? 

Se tulisi tulkita niin että kyse on lihasta, himosta ja niiden himojen toteuttamisesta.

Kaikki muu on vaan tiellä kun ollaan eläimiä, joita me ollaan kun otetaan sivistys pois.
Seksuaalisuus on kiinni lisääntymisvietissä joka on yhtä vanha kuin ihmiskunta, miksi siis häiritä sitä moderneilla asioilla ?

Se on se miten mä asian näen ja minkä mukaan toimin, eikä mua muuten kiinnosta toimiakaan.

[-katy-]

Se tulisi tulkita niin että kyse on lihasta, himosta ja niiden himojen toteuttamisesta.

Kaikki muu on vaan tiellä kun ollaan eläimiä, joita me ollaan kun otetaan sivistys pois.
Seksuaalisuus on kiinni lisääntymisvietissä joka on yhtä vanha kuin ihmiskunta, miksi siis häiritä sitä moderneilla asioilla ?

Se on se miten mä asian näen ja minkä mukaan toimin, eikä mua muuten kiinnosta toimiakaan.

No sitten ei muuta kuin lisääntymään joukoittain-kasvaisi tää Suomen popula edes johonkin järkeviin mittoihin ja olisi porukkaa,jotka ylläpitäisi pervojen vanhusten hoitokotia *silmännikkaushymiö*