BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: Glori - 24.06.2014, 08:54
-
Alla lainaus HeSetan Pride sivulta.
Helsinki Pride on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen teemaviikko, mutta mukaan on tervetullut aivan jokainen, jota tapahtuma kiinnostaa. Helsinki Priden järjestää vuosittain HeSeta ry.
Tämän vuoden pääteema on työelämä. Muita tärkeitä teemoja ovat Venäjän ihmisoikeustilanne ja urheilumaailman suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.
http://www.heseta.fi/pride/pride2014
Priden tämän vuoden pääteema on työelämä. Pääsen osallistumaan Pride- kulkueeseen tänä vuonna työajalla. Nostan hattua työnantajalle, joka avoimesti liputtaa yhdenvertaisuuden puolesta. Varsinkin kun yhdenvertaisuuden toteuttaminen ei ole vain oman kilven kiillotusta kulkueessa, vaan osa jokapäiväistä työkulttuuriamme.
Miten muilla, vallitseeko työpaikoilla yhdenvertaisuus, vai onko asenne syrjivä seksuaalisen suuntautumisen takia?
En tarkoita välttämättä henkilökohtaista, itseen kohdistettua kokemusta. Lähinnä haen tässä asennetta, työnantajan ja kanssatyöntekijöiden. Asennetta joka tulee ilmi vaikkapa kahvipöytäkeskusteluissa naureskeluna, alentuvana suhtautumisena, tai suoranaisena vihamielisyytenä. Yhtä lailla asennetta joka on hyväksyvä, salliva, tai luonteva osa työkulttuuria.
Tuleeko työnantajan suhtautuminen ilmi ylennyksissä ja palkankorotuksissa, tai suhtautumisessa työntekijän tai sidosryhmien kulttuuriin? Onko suuntautumisella väliä, ovatko kaikki yhdenvertaisia ja saavat samanlaisen kohtelun?
edit:typo
-
Pomo (yliopistolla) on enemmän tai vähemmän avoimesti biseksuaali (ja tietään minun olevan sadisti) joten ainakaan meidän kahvipöydässä ei erilaisille suuntauksille naurella. Mutta meidän porukkamme on pieni. Yleisemmin tuntuu siltä kuin yliopistolla olisi don't ask, don't tell mentaliteetti. Julkihomoja tunnen muutamam, mutta koska seksuaalisuus ei ole oleellista työn kannalta, kukaan ei jaksa välittää siitä onko työkaverin kumppani samaa sukupuolta vai ei.
-
Meillä täällä keski-ikäisten insinöörimiesten kahvipöydissä kuulee välillä todella törkeää seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa juttua.
Pysyn siis todella visusti kaapissa. Tosin, siinäkin riittää että on yksi hyvin kovaääninen henkilö tuon suhteen, kuten meillä. Tuolle henkilölle selän takana vähän naureskellaankin koska ei mene päivää etteikö jotain homo/lesbo/trans-juttua tulisi. Ehkä tuo kaveri on traumatisoitunut kaappihomo :)
En tiedä täällä Suomessa työympyröistä ketään julkihomoa tai muuhun seksuaalivähemmistöön kuuluvaa, ulkomailla heitä kyllä on.
Toisaalta, ehkä suomalaiseen (insinööri)työelämään ja -kulttuuriin kuuluu muutenkin se, ettei paljon puhuta näistä asioista joten aika luonnollista on myös vain jättää ne kertomatta. Minusta nämä asiat ei kuulu työpaikalle enkä niitä siellä halua julkituoda (enkä myöskään koe tarvetta tietää muiden tekemisistä kotona ja makuuhuoneissaan)
Esimiestyön osalta en kylläkään usko että meillä syrjittäisiin seksuaalisuuden perusteella esim työhönotossa.
-
Hieman tuntuu,että parannettava olisi tuossa yhdenvertaisuusasiassa kaikkinensa. Ei siis vain seksuaalisen suuntautumisen kyseessä ollessa.
Toisaalta en omalla työpaikalla ole törmännyt esim. syrjintään sen vuoksi että olisi homo.Mm. Kulttuurien kirjo on suuri, ja kyettävä ymmärtämään monensorttista asiaa tai ei pysty työskentelemään päivittäin lainkaan.
Ajattelin ensi kertaa osallistua lauantain kulkueeseen,vaikka olen vähän arka sattuneista syistä
-
Oma työpaikkani on juuri sellainen vanhojen naisten nokkimisjärjestystä ja vittumaista draamaa ruokkiva paikka jossa kyllä löytyy aina tyyppejä jotka jaksaisi puhua paskaa jos kukaan paljastaa jotain itsestään. Yksi vanhempi lesbo oli/on jota vähän syrjittiin tai sitten oli luonnostaan vain syrjään vetäytyvä, mutta luulen että pelkkä kaapista tuleminen tuskin olisi aiheuttanut suurta äänekästä vastustuta päin naamaa. Mistään pervoilusta tosin EI olisi voinut varmasti puhua niin, että se olisi siihen pöytään jäänyt.
Onneksi nyt etätöissä omassa kahvipöydässä voi istua vaikka alasti :D
-
Edellisessä työpaikassa oli vahva hetero enemmistö ja kummankin sukupuolen gay-väkeä. Porukan suhtautuminen vaihtelevaa. Työnantajan puolelta ei syrjintää esiintynyt ja työyhteisössä ammattilaisia arvostettiin.
-
Itse olen pannut merkille, että muutamaa poikkeusta lukuunottamatta etenkin vanhemmat naistyöntekijät jaksavat marista homoista ja lesboista halveksivaan sävyyn. Nuoremmille ja yllättäen miestyöntekijöille tämä asia tuntuu olevan jokseenkin yhdentekevä.
-
Meillä ollaan tosi tiukkoja kaikesta tasa-arvosta ja gayt ovat sitä avoimesti pelkäämättä leimaa otsassa. Syrjimiseen puututaan ja mm. Pride-viikkoa ollaan tukemassa. Tässä asiassa en siis voi työyhteisöä kritisoida, monessa muussa voin...
-
Itse sanon ensin, ja mietin vasta sitten, joten olen työympäristössä päästellyt niin pervoja totuuksia suustani, että kaikki aivan varmasti tietää mitä olen. Ei ole silti vielä koskaan tultu erottamaan työpaikasta, ei ole tullut huomautusta sopimattomasta käytöksestä eikä ole ohjattu hoitoonkaan. Ehkä nykyaikana aletaan sallimaan kaikenlaisten kukkien kukkimisen, myös tälläisten varjossa viihtyvien rönsyleinikkien ;D (vaikuttaa ehkä myös se, että olen työpaikan pomo).
Mitä sitten on soveliasta päästellä suusta ja mitä ei, niin se kannattaa miettiä ympäristön mukaan. Esim. yleistettynä yksi viidestä miehestä on homoseksuaali, eli jos työporukassa on enemmän kuin neljä miestä, niin hyvin suurella todennäköisyydellä niistä yksi on homoseksuaali, eli gay-vitsejä ei kannata aivan tolkuttomasti jaella, ei ainakaan sellaisia, mitä päästelee suustaan pilkkaamismielessä. Hyväntahtoisesti, millä ei tietoisesti loukkaa ketään, voi ladella vapaammin.
-
Hieman kuunnellut keskusteluja radiosta aiheeseen liittyen ja ihmettelen, että tapahtumaan liitetään sana karnevaali. Taitaa olla ihan vaan somen tai ylipäätään uutisoinnin omaa karnevaalia. Toki tää voi joillekin olla karnevaalia ja hauskanpitoa,mutta voi joillain kait olla hieman asiapitoisempikin suhtautuminen eli kun uskaltaa omilla kasvoilla ilman ilveilyä ottaa kantaa seksuaaliseen tasavertaisuuteen.. No ensi kertaa kun itse yrittelee olla mukana, niin eipä tiedä sitten, että onko eroa vappukulkueisiin tai jeesusmarssiin
-
Pääset osallistumaan Pride-tapahtumaan työajalla. Onko työnantajasi yksityinen yritys vai julkishallinnon organisaatio?
-
Esim. yleistettynä yksi viidestä miehestä on homoseksuaali, eli jos työporukassa on enemmän kuin neljä miestä, niin hyvin suurella todennäköisyydellä niistä yksi on homoseksuaali, eli gay-vitsejä ei kannata aivan tolkuttomasti jaella, ei ainakaan sellaisia, mitä päästelee suustaan pilkkaamismielessä. Hyväntahtoisesti, millä ei tietoisesti loukkaa ketään, voi ladella vapaammin.
Olikohan se niin bi-seksuaalisia taipumuksia omaavia voi olla tuon verran?
Joka tapauksessa on hyvinkin paljon kiinni työpaikasta miten paljon homoja on. Veikkaanpa, että muotialalla miltei kaikki miehet on homoja, ja toisaalta vaikkapa kuljetusalalla todennäköisesti suhde on aikas lailla toisenlainen. Eli työpaikasta on kiinni minkälaisia juttuja tässäkin suhteessa kannattaa viljellä.
IKRM
-
Pääset osallistumaan Pride-tapahtumaan työajalla. Onko työnantajasi yksityinen yritys vai julkishallinnon organisaatio?
Niin paljon kun työnantajaani arvostankin, en aio julkistaa millä sektorilla se toimii. Se asia kuuluu minun yksityisyyteni piiriin :)
-
Pääset osallistumaan Pride-tapahtumaan työajalla. Onko työnantajasi yksityinen yritys vai julkishallinnon organisaatio?
Niin paljon kun työnantajaani arvostankin, en aio julkistaa millä sektorilla se toimii. Se asia kuuluu minun yksityisyyteni piiriin :)
Olis kyllä mielenkiintoista tietää tukeeko jokin verovaroilla rahoitettu instanssi Pride-tapahtumaa päästämällä työntekijänsä sinne työajalla täydellä palkalla. Ongelmaahan ei olis jos kyseessä olis yksityisellä sektorilla toimiva yritys ne kun voivat tehdä rahoillaan ihan mitä haluavat.
Ja toki kiinnnostais myös, päästäiskö samainen työnantaja täydellä palkalla siinäkin tapauksessa jos kyseessä oliskin mielenosoitus jossa otetaan kantaa vaikkapa tätä uusinta kansalaisaloitetta vastaan.
IKRM
-
Esim. yleistettynä yksi viidestä miehestä on homoseksuaali, eli jos työporukassa on enemmän kuin neljä miestä, niin hyvin suurella todennäköisyydellä niistä yksi on homoseksuaali, eli gay-vitsejä ei kannata aivan tolkuttomasti jaella, ei ainakaan sellaisia, mitä päästelee suustaan pilkkaamismielessä. Hyväntahtoisesti, millä ei tietoisesti loukkaa ketään, voi ladella vapaammin.
Olikohan se niin bi-seksuaalisia taipumuksia omaavia voi olla tuon verran?
Joka tapauksessa on hyvinkin paljon kiinni työpaikasta miten paljon homoja on. Veikkaanpa, että muotialalla miltei kaikki miehet on homoja, ja toisaalta vaikkapa kuljetusalalla todennäköisesti suhde on aikas lailla toisenlainen. Eli työpaikasta on kiinni minkälaisia juttuja tässäkin suhteessa kannattaa viljellä.
IKRM
Kannattaa toki myös muistaa sekin, että vaikka ne kaikki siinä ympärillä olisi true 100% umpiheteroita, niin hyvinkin suurella todennäköisyydellä ne pitävät ihan täytenä uuvattina, jos kertoo homovitsejä.
-
Omalla alallani on itsestäänselvyys ja vaatimus työntekijöille, että pystyy asiallisesti ja ennakkoluulottomasti suhtautumaan ihmisten seksuaalisuuteen ja outoihinkin juttuihin. Kahvipöytäjutut sivuaa luontevasti lammaspornoa ja muuta kivaa, mutta toisten yksityiselämää myös kunnioitetaan eikä siihen kajota. Entisessä työpaikassani sain johtavassa asemassa kuulla joskus Lady Domina- vihjauksia ja nytkin joskus säälitään miestä joka joutuu kanssani asumaan; on kuulemma taatusti tossun alla. Todellisuus on nytkin siis tarua ihmeellisempää :D
-
Pääset osallistumaan Pride-tapahtumaan työajalla. Onko työnantajasi yksityinen yritys vai julkishallinnon organisaatio?
Niin paljon kun työnantajaani arvostankin, en aio julkistaa millä sektorilla se toimii. Se asia kuuluu minun yksityisyyteni piiriin :)
Olis kyllä mielenkiintoista tietää tukeeko jokin verovaroilla rahoitettu instanssi Pride-tapahtumaa päästämällä työntekijänsä sinne työajalla täydellä palkalla. Ongelmaahan ei olis jos kyseessä olis yksityisellä sektorilla toimiva yritys ne kun voivat tehdä rahoillaan ihan mitä haluavat.
Mistäs tiedät jos Prideen osallistuminen kuuluu työtehtäviin.
-
Olis kyllä mielenkiintoista tietää tukeeko jokin verovaroilla rahoitettu instanssi Pride-tapahtumaa päästämällä työntekijänsä sinne työajalla täydellä palkalla. Ongelmaahan ei olis jos kyseessä olis yksityisellä sektorilla toimiva yritys ne kun voivat tehdä rahoillaan ihan mitä haluavat.
Mistäs tiedät jos Prideen osallistuminen kuuluu työtehtäviin.
Juurikin näin, odotinkin kyllä jotakin tuon sisältöistä kommenttia ;)
Kuten avauksessa kerroin, työnantajalleni yhdenvertaisuus on muutakin kuin sanahelinää. Työnantajani haluaa profiloitua suvaitsevaisuuden ja samanarvoisuuden asialla olevaksi, ja on työnantajani valinta näyttää tietynlaista julkisuuskuvaa. Kulkueessa työnantajani nimeä ja logoa kantavana, tein sitä ideologiaa näkyväksi. Promootiomateriaalia tarjoten tavoitin useita satoja henkilöitä kasvokkain melko lyhyessä ajassa ja tein hyvää pr-toimintaa. Myös jotkut kulkueen katsojat olivat tätä mieltä, koska tulivat erikseen kiittämään että olimme mukana tapahtumassa.
Markkinoinniksikin tätä kutsutaan ja sitä varten on budjetissa rahaa.
Koska työnantajani on julistanut työpaikkani syrjinnästä vapaaksi alueeksi (http://www.yhdenvertaisuus.fi/kampanjat/syrjinnasta_vapaa_alue/), en usko että työnantajani päästäisi työajalla ihmisten eriarvoisuutta korostavaan mielenosoitukseen. Mutta en tiedä sitä varmaksi, koska kukaan kollegoistani ei tietääkseni ole mahdollisuutta sellaiseen kysynyt. Mutta nyt menee jo OT:ksi ja enempi olisi jankuttamista. Lopetan asian käsittelyn omalta osaltani tähän :)
-
Mikä ongelma siinä on jos julkisin varoin tuetaan ihmisoikeuksien toteutumista - tai ainakin pyrkimystä siihen?
Suomi on jäänyt banaanivaltion asteelle ihmisoikeusasoissa, viimeisen vuoden aikana pinnalla ovat olleet mm. pakkostreriloinnit, uskonnonvapaus ja samansukupuolisten avio-oikeudet joissa kaikissa mennään hitaimpien mukaan.
-
Koska työnantajani on julistanut työpaikkani syrjinnästä vapaaksi alueeksi (http://www.yhdenvertaisuus.fi/kampanjat/syrjinnasta_vapaa_alue/), en usko että työnantajani päästäisi työajalla ihmisten eriarvoisuutta korostavaan mielenosoitukseen. Mutta en tiedä sitä varmaksi, koska kukaan kollegoistani ei tietääkseni ole mahdollisuutta sellaiseen kysynyt. Mutta nyt menee jo OT:ksi ja enempi olisi jankuttamista. Lopetan asian käsittelyn omalta osaltani tähän :)
Meillä on töissä kaksi henkilöä, jotka on molemmat HC-luokan kristittyjä. Kuuluvat kansanlähetykseen, se on siis se joka taannoin julisti homojeneheytysohjelmansa, kantaviin voimiin. Kymmenyksiä maksavat, ja kaikki muukin elämässä määräytyy raamatun sanan mukaan, jopa siinä määrin että esimerkiksi kieltävät evoluutioteorian, koska raamatussahan sanotaan että Jumala loi maan. Mietin vaan miten nuo kaksi, tosi ahkeraa ja ammattitaitoista työntekijää, tulisivat kohdelluiksi tässä syrjinnästä vapaassa työympäristössä.
Mietin vielä, että mites jos olisin itse kyseisessä yrityksessä töissä, eikä Pride kiinnostais vaikkei minulla todellakaan mitään homoja vastaan ole, niin saisinko muuten vaan vapaapäivän, vai olisko työntekijöiden välistä tasa-arvoa että tekisin ahkerasti töitä muitten ollessa viettämässä mukavaa festaripäivää? Eipä taitais olla syrjinnästä vapaa työympäristö kyllä tuossakaan tilanteessa.
Sanoisin, että tässä on jopa merkittäviä ongelmia, jotka liittyvät työlakiin joka säätelee työntekijöitten tasavertaista kohtelua. Tässä asetetaan eriarvoiseen asemaan ne työntekijät jotka ei ole kiinnostuneita erityisesti aikaansa käyttämään yrityksen virallisen kannan mukaisiin mielenosoituksiin.
IKRM
-
Kuinka monelle maksetaan työn tekemisestä (ts. siitä, että hoitaa hommansa ajallaan ja asianmukaisesti) ja kuinka monelle maksetaan siitä että on fyysisesti kustannuspaikalla vaikka ei tekisikään juurikaan mitään.
Olen aina ollut tuon ensimmäisen kohdan kannattaja jolloin on oikeastaan aivan sama hoitaako työtehtävät kuudessa tunnissa vai kahdeksassa tunnissa, kunhan ne tulevat tehtyä ajallaan ja asianmukaisesti. Tällöin en näe mitään ristiriitaa siinä, että lähtee ns. työaikana Prideen.
Valitettavan moni työnantaja (tai kolleega) ei ajattele näin, vaan heille merkitsee enemmän se kuinka paljon aikaa työntekijä viettävää työaikakarsinassa kustannuspaikalla, koska fyysistä paikallaoloa on helppo käyttää mittarina arvioitaessa kuinka hyvä ja tunnollinen työntekijä on.
Olen aina sisäistänyt asian niin, että työntekijälle maksetaan siitä, että hän tekee sovitut työt sovittuun aikaan mennessä, eikä niinkään että heille maksetaan konttorissa istumisesta. Nykyinen työaikaseurantajärjestelmä on valitettavasti osoittanut näkemykseni vääräksi, ja monet työnantajat ovat enemmän kiinnostuneita paikallaolosta kuin työn tekemisestä: Nimittäin työnaikaseurantajärjestelmä lähtee siitä, että kustannuspaikalla tulee olla sen määrätyt 7,5 tuntia, ja jos työtehtävät saa tehtyä kuudessa tunnissa ja kuittaa itsensä ulos puolitoistatuntia liian aikaisin, saa esimiehiltään nuhteet siitä että ei ole istunut offiisissa täyttä työaikaa.
Tällöin saattaa herätä kysymys siitä, että onko työntekijällä mahdollisesti liian vähän työtehtäviä, jos hän saa työnsä tehtyä kuudessa tunnissa seitsemän ja puolen tunnin sijaan. Vastaukseni on: Todennäköisesti ei ole. Joidenkin henkilöiden tuottavuus on suurempi kuin toisien, ja työntekijää ei tule rangaista siitä. Joskus työtehtävät ovat sellaisia, että niillä on keskinäisiä riippuvuuksia, jolloin uuden työtehtävän ottaminen työnalle ei ole mahdollista (vrt. Gantt-kaaviot).
On tietenkin monia työtehtäviä, joiden hoitaminen vaatii sen että on kustannuspaikalla läsnä määrätyn työajan verran, mutta on myös monia työtehtäviä jotka eivät ole sidottu niin kiinteästi muiden tekemisiin tai vaadi fyysistä läsnäoloa.
Vaikka tämä kirjoitukseni ei ota kantaa seksuaaliseen tasa-arvoisuuteen työpaikalla, niin kimmokkeena kirjoitukselleni oli tuo Glorin saama kritiikki siitä, että hän olisi käyttänyt työaikaansa väärin.
-
Vaikka tämä kirjoitukseni ei ota kantaa seksuaaliseen tasa-arvoisuuteen työpaikalla, niin kimmokkeena kirjoitukselleni oli tuo Glorin saama kritiikki siitä, että hän olisi käyttänyt työaikaansa väärin.
Jos tarkoitit kirjoitustani, niin kritiikki ei ollut esitetty missään nimessä Gloria vastaan vaan tarkoituksena oli herättää keskustelua miten työnantajan tulee toimia että tasa-arvoisuus työntekijöitten kohdalla toteutuu.
Jos Prideen osallistuminen oli työtehtävä, jossa oli tarkoituksena markkinoida yritystä niin silloin tilanne on toki toinen, työ on työtä ja työnantaja määrittelee mikä sellaiseksi lasketaan ja kenet kuhunkin projektiin tekijäksi valitaan. Jos kyseessä siis oli työtehtävä lienee syytä keskustella Priden kaupallistumisesta, ja siitä onko se oikea paikka markkinoida yrityksiä. Käsitykseni mukaan Pride on nimenomaan ei-kaupallinen tapahtuma, sen luonne muuttuu radikaalisti jos siitä tuleekin yrityksille paikka kaupata palvelujaan.
IKRM
-
Sanoisin, että tässä on jopa merkittäviä ongelmia, jotka liittyvät työlakiin joka säätelee työntekijöitten tasavertaista kohtelua. Tässä asetetaan eriarvoiseen asemaan ne työntekijät jotka ei ole kiinnostuneita erityisesti aikaansa käyttämään yrityksen virallisen kannan mukaisiin mielenosoituksiin.
Sitten varmaan työajalla tapahtuvat koulutukset,kurssit,kuntoutukset ymv. ovat iso ongelma tai syrjintää muita kohtaan.
Tai tuossa Glorin tapauksessa oli käsittääkseni kysymys "muista esimiehen määräämistä tehtävistä",joka omassakin työsopimuksessa on mainittuna.
Jos on HC, onko muiden suvaittava HC:n harjoittamaa syrjintää ja jättäydyttävä pois syrjintää vastustavasta mielen ilmauksesta? Mielenosoitus tarkoittaa omassa päässäni lähinnä mellakkaa ja mellakkapoliisia,tai ainakin viimeksi mainittua :D
-
Sitten varmaan työajalla tapahtuvat koulutukset,kurssit,kuntoutukset ymv. ovat iso ongelma tai syrjintää muita kohtaan.
Syrjintää harjoitetaankin monessa yrityksessä juurikin mainitsemiesi asioiden avulla, toiset aina pääsee ja toiset eivät koskaan, hyvin yleistä. Senpä vuoksi luulis, että yritys joka nimenomaan haluaa profiloitua toisenlaisena ei moista harrastais.
Jos on HC, onko muiden suvaittava HC:n harjoittamaa syrjintää ja jättäydyttävä pois syrjintää vastustavasta mielen ilmauksesta? Mielenosoitus tarkoittaa omassa päässäni lähinnä mellakkaa ja mellakkapoliisia,tai ainakin viimeksi mainittua :D
En ymmärtänyt mitä tarkoitat. Mutta mainitsemani henkilöt eivät millään tavalla tuo esille omia vakaumuksiaan työyhteisössä, ovat auttavaisia ja luotettavia, ahkeria työntekijöitä ja varmasti ammatilliselta osaamiseltaan jopa hyvinkin tärkeitä työnantajalle. Ottavat kyllä hyvinkin aktiivisesti osaa omiin tilaisuuksiinsa, joista osa järjestetään työaikana, silloin ottavat vapaata töistä osallistuakseen tapahtumiin.
IKRM
-
Sitten varmaan työajalla tapahtuvat koulutukset,kurssit,kuntoutukset ymv. ovat iso ongelma tai syrjintää muita kohtaan.
Syrjintää harjoitetaankin monessa yrityksessä juurikin mainitsemiesi asioiden avulla, toiset aina pääsee ja toiset eivät koskaan, hyvin yleistä. Senpä vuoksi luulis, että yritys joka nimenomaan haluaa profiloitua toisenlaisena ei moista harrastais.
Jos on HC, onko muiden suvaittava HC:n harjoittamaa syrjintää ja jättäydyttävä pois syrjintää vastustavasta mielen ilmauksesta? Mielenosoitus tarkoittaa omassa päässäni lähinnä mellakkaa ja mellakkapoliisia,tai ainakin viimeksi mainittua :D
En ymmärtänyt mitä tarkoitat. Mutta mainitsemani henkilöt eivät millään tavalla tuo esille omia vakaumuksiaan työyhteisössä, ovat auttavaisia ja luotettavia, ahkeria työntekijöitä ja varmasti ammatilliselta osaamiseltaan jopa hyvinkin tärkeitä työnantajalle. Ottavat kyllä hyvinkin aktiivisesti osaa omiin tilaisuuksiinsa, joista osa järjestetään työaikana, silloin ottavat vapaata töistä osallistuakseen tapahtumiin.
Varmasti onkin näin ollut ja ehkä ihan kenen tahansa pääseminen mm. kuntotukseen/työkyvyn kohentamiseen on vaikeutunut työmäärän lisääntyessä. Mielestäni toisen virkistyminen ei ole kuitenkaan minulta mitenkään pois vaan hän voi tuoda virkistyessään uutta voimaa työhön. Itse olen päässyt silloin kun olen hakenut, pieneen kuntoremppaan ja moniin koulutuksiin,silloin joskus. Nyt ei taida jaksaa edes yrittää, mutta kollegoissa on tällä hetkelläkin niitä, jotka ovat saaneet sovitettua työtä ja jaksamista eri tavoin lukujärjestykseen.
Kai se vähän itsestäkin on kiinni,että mitä hakee ja mihin pyrkii..
Ajattelin, että nämä työkaverisi ovat keskustelleet uskostaan ja siihen liittyvistä seikoista kanssasi, koska osasit kertoa melko tarkkaan Kansanlähetyksen toimista ja mm. homoeheytyksistä. Eli minä en ymmärtänyt oikein ja en tiedä kokevatko nämä HC-työkaverisi sitten syrjintää sen vuoksi,että edustavat uskoa,jossa homoseksuaalisuus on syntiä ja luonnottomuutta ja kertovatko he tästä muille työpaikallanne.
-
Yleisesti ihmiset hyväksyvät sen, mikä heille sopii ja se mikä sitten ei heille sovi, sitä ei myöskään hyväksytä.
Tältä pohjalta, me kaikki syrjimme toisia jonkin asian perusteella.
Jos joku on erimieltä, onneksi olkoon, olet todennäköisesti maailman ensimmäinen kaiken hyväksyvä ihminen.
Tai sitten et olekaan, koska et hyväksynyt mielipidettäni ? :o
;D
-
Olen kuullut työssäoppimis- ja työkokeilupaikoillani lähinnä naureskelua ja täysin vääriä luuloja erilaisia fetissejä ja BDSM-maailmaa kohtaan, mutta en ole uskaltautunut asioihin kommentoida. Olen kuullut vuosien varrella asiattomia kommentteja mm. Bizarren bileistä ja Tuntematon Maa -foorumista, henkilöiltä jotka ovat tuominneet Bizarren bileet vain kaupungilla näkemiensä bilevieraiden perusteella tai henkilöitä jotka eivät olleet selkeästi lukeneet Tuntematonta Maata etusivua pidemmälle.
En yleensä keskustele omasta seksuaalisuudestani ja sukupuoli-identiteetistäni muiden kuin nettituttujen kanssa.
Olen sukupuoli-identiteetiltäni epämääräinen, mutta laitan kaikkiin koulutus- ja työpaikkahakemuksiin sukupuolekseni "nainen". En vain halua halua selittää monimutkaista "miten koen oman sukupuoleni" -luentoa jokaiselle ihmiselle. Toki se silti loukkaa, jos minua kommentoidaan "naisena" tai "tyttönä", tai muuten kohdellaan kuin olisin sukupuoleltani stereotyyppinen nainen (tyrkytetään esim. meikkifirman esitettä käteen) mutta en siitä huomauta. Olisihan se toki kohteliasta jos kaikkiin viitattaisiin sukupuolen sijasta ("Hei nainen/mies/tyttö/poika") vain omalla etunimellä, mutta se taitaa olla turhan paljon vaadittu - varsinkin kun itsellänikin on lähes olematon nimimuisti!
-
Meillä suhtautuminen ainakin homoihin ja transihmisiin on työnantajan ja pomojen taholta hyvin asiallista ja meidän tiimissä myös kollegojen asenteet ovat pääosin kunnossa. Tosin tiimi on suht iso joten kauhistelijoita ja suvaitsemattomiakin varmasti on.
Omasta biseksuaalisuudesta olen asennekasvatusmielessä maininnut joskus muutamalle työkaverille, en tiedä puhutaanko minusta selän takana - mitään outoa en ole ainakaan huomannut. Pervoudestani en ole avautunut enkä varmaan avaudukaan mutta muutaman kerran kun on ollut jotain S/M-asioihin tai vaikka seksivälineisiin tai anaaliseksiin liittyvää huulenheittoa niin olen pyrkinyt tuomaan keskustelua asiallisempaan suuntaan.
-
Omassa ammatissa työ on niin itsenäistä, että siinä ei seksuaalisuus juuri vaikuta itse työ ympäristöön. Toisaalta olen mielen kiintoisa keskusteluja käynyt työympäristössä jossa työskentelen, joissa monelle joille kinky puoli on vierasta ja jopa pelottavaa, on voinut avata keskustelemalla sen olevan kokemuksia, joita voi verrata uuteen ruoka-aineeseen tutustumista. Tämän jälkeen on yleensä keskustelu ollut hyvinkin kiinnostunutta , siitä millaista on D/s suhteessa eläminen, sen kun on selittänyt toteamalla joka tulee hätälaukun leikkaaminen yhteydessä tapahtuva kentille polkemaan toteutumisella todellisesta ja silloin että kummatkin sen tiedostaa ja hyväksyy sen, niin kummasti aina on kinky asioista puhuminen muuttunut positiiviseksi.
Epäilen vahvasti niillä aloilla joissa henkilön osaamisella on ainoa merkitys, niin näissä paikoissa myös suvaitsevaisuus on aidoimmillaan. Sillä yrityksen pärjääminen on näissä pääasia, eikä se kenen kanssa paneeli tai asuu. Eli julkisella puolella, jossa luullaan olevan hyvinkin tehokkaita ja ainakin valtavan innoinnovaatisia, mutta todellisuus on jotain aivan muuta. Niin näissä myös suvaitsevaisuus on huipussaan , josta oli juuri korkeimman oikeuden valtiovarainministeriön saama kiusaus tuomio hyvänä esimerkkinä. Sillä julkisenpuolen johtamisen järjestelmät ovat ajalta ennen modernia ajan jaksoa, joka tekee mahdottomaksi oikeasti olla suvaitsevaisuus työympäristö.
-
Omassa ammatissa työ on niin itsenäistä, että siinä ei seksuaalisuus juuri vaikuta itse työ ympäristöön. Toisaalta olen mielen kiintoisa keskusteluja käynyt työympäristössä jossa työskentelen, joissa monelle joille kinky puoli on vierasta ja jopa pelottavaa, on voinut avata keskustelemalla sen olevan kokemuksia, joita voi verrata uuteen ruoka-aineeseen tutustumista. Tämän jälkeen on yleensä keskustelu ollut hyvinkin kiinnostunutta , siitä millaista on D/s suhteessa eläminen, sen kun on selittänyt toteamalla joka tulee hätälaukun leikkaaminen yhteydessä tapahtuva kentille polkemaan toteutumisella todellisesta ja silloin että kummatkin sen tiedostaa ja hyväksyy sen, niin kummasti aina on kinky asioista puhuminen muuttunut positiiviseksi.
Epäilen vahvasti niillä aloilla joissa henkilön osaamisella on ainoa merkitys, niin näissä paikoissa myös suvaitsevaisuus on aidoimmillaan. Sillä yrityksen pärjääminen on näissä pääasia, eikä se kenen kanssa paneeli tai asuu. Eli julkisella puolella, jossa luullaan olevan hyvinkin tehokkaita ja ainakin valtavan innoinnovaatisia, mutta todellisuus on jotain aivan muuta. Niin näissä myös suvaitsevaisuus on huipussaan , josta oli juuri korkeimman oikeuden valtiovarainministeriön saama kiusaus tuomio hyvänä esimerkkinä. Sillä julkisenpuolen johtamisen järjestelmät ovat ajalta ennen modernia ajan jaksoa, joka tekee mahdottomaksi oikeasti olla suvaitsevaisuus työympäristö.
Jos elintarvikekaupan kassalla työskentelevä alkaa evankelioimaan kinkyelämää, niin olettaisin hänen saavan potkut aika nopeasti. Ehkä tämä oman katsantokannan kautta tuleva yleistäminen on vähän liiankin yleistävää?
-
Omassa ammatissa työ on niin itsenäistä, että siinä ei seksuaalisuus juuri vaikuta itse työ ympäristöön. Toisaalta olen mielen kiintoisa keskusteluja käynyt työympäristössä jossa työskentelen, joissa monelle joille kinky puoli on vierasta ja jopa pelottavaa, on voinut avata keskustelemalla sen olevan kokemuksia, joita voi verrata uuteen ruoka-aineeseen tutustumista. Tämän jälkeen on yleensä keskustelu ollut hyvinkin kiinnostunutta , siitä millaista on D/s suhteessa eläminen, sen kun on selittänyt toteamalla joka tulee hätälaukun leikkaaminen yhteydessä tapahtuva kentille polkemaan toteutumisella todellisesta ja silloin että kummatkin sen tiedostaa ja hyväksyy sen, niin kummasti aina on kinky asioista puhuminen muuttunut positiiviseksi.
Epäilen vahvasti niillä aloilla joissa henkilön osaamisella on ainoa merkitys, niin näissä paikoissa myös suvaitsevaisuus on aidoimmillaan. Sillä yrityksen pärjääminen on näissä pääasia, eikä se kenen kanssa paneeli tai asuu. Eli julkisella puolella, jossa luullaan olevan hyvinkin tehokkaita ja ainakin valtavan innoinnovaatisia, mutta todellisuus on jotain aivan muuta. Niin näissä myös suvaitsevaisuus on huipussaan , josta oli juuri korkeimman oikeuden valtiovarainministeriön saama kiusaus tuomio hyvänä esimerkkinä. Sillä julkisenpuolen johtamisen järjestelmät ovat ajalta ennen modernia ajan jaksoa, joka tekee mahdottomaksi oikeasti olla suvaitsevaisuus työympäristö.
Jos elintarvikekaupan kassalla työskentelevä alkaa evankelioimaan kinkyelämää, niin olettaisin hänen saavan potkut aika nopeasti. Ehkä tämä oman katsantokannan kautta tuleva yleistäminen on vähän liiankin yleistävää?
Pitääkö taas huomauttaa sisään lukutaitoa, vai pitääkö "Oma" alleviivata, joka muuttaa tekstin henkilökohtaiseksi, eikä yleisesti toteutettavaksi. Sillä jokainen voi ihan itse määritellä kelle työpaikallaan menee mitäkin kertomaan, sillä itse joutuu samalla tavalla kuin minäkin siitä vastuun kantamaan. Sillä en itsekkään kelle tahansa mene asiasta puhumaan, sillä näitä tiukka feministi kukkahattutätejä, ei voi kovin avarakatseiseksi todeta, vaikka itse ovat juuri suvakiksi itsensä ensimmäisenä luokittelussa :)
-
En pysty ottamaan kantaa Setan kannanottoihin, koska olen hetero. Setan silmissä en kuulu siihen porukkaan, jonka tasa-arvoisuus olisi ongelma.