BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: Normandie - 06.02.2014, 20:48
-
Olen muutamaan kertaan törmännyt siihen, että minun haluani tulla satutetuksi pidetään hiukan erikoisena. Minä haluan, että minua lyödään, kovaa, kädellä tai nyrkillä. Nautin paljaan, kovan käden kosketuksesta ihollani. Se kosketus kestää vain sen hetken, ennen sitä toista, kolmatta kosketusta ja se on niin nautinnollista, kivuliasta, mieletöntä.
Miksi nyrkillä lyömistä pidetään/jotkut pitävät väkivaltaisena? Miksi piiskaaminen on hyväksyttävämpää? Vai onko se? Jos asioita tiukasti tulkitaan, niin kaikenlainen toiseen ihmiseen kivulla (ruumiillinen ja/tai henkinen) tapahtuva kajoaminen, on väkivaltaa. Naistenlinjalla (naistenlinja.fi) todetaan väkivallaksi mm. sylkeminen, raapiminen, pureminen, kahlitseminen, vääntäminen, läimäyttäminen, nyrkillä lyöminen, kuristaminen, polttaminen ja erilaisten aseiden käyttö. Vastaavanlaisia listoja löytyy eri lähteistä.
Lista näyttänee kaikista ainakin jossain määrin tutulta? Niitä toimintoja, joita erilaisissa sessioissa jatkuvasti käytetään ja joita kukaan ei koe väkivaltana vaan molemminpuolisena nautintona. Olen miettinyt, että miksi jotakin tapaa satuttaa demonisoidaan ja toinen tapa hyväksytään salonkikelpoiseksi. Totta on, että nyrkillä saa paljon pahempaa jälkeä aikaiseksi kuin piiskalla, jos lyö liian kovaa ja ns. väärään paikkaan. Entä jos liian lujaa ei lyödä ja lyönnin turvalliset paikat ovat hallinnassa? Dominoiva tuntee ihmisen anatomian? Sessio tapahtuu 100% selvin päin ja osapuolet tuntevat toisensa sekä dominoiva osaa myös “lukea” alistettavaansa?
Olen masokisti ja siitä huolimatta en pidä kaikenlaisesta kivusta. Seuraan Wäiskillä piiskaussessioita ihaillen niitä orjia/subeja, jotka kestävät todella hurjan, pitkän piiskauksen. Piiskaaminen näyttää usein hyvin kauniilta, hypnoottiselta ja minun naispuolinen sub-ystäväni piiskaa toisinaan Wäiskillä erään miehen ja hän piiskaa niin ylväästi ja tyylillä! Piiskaamisen ja lyömisen aiheuttama kipu on kuitenkin täysin erilaista ja piiskaaminen ei ole se minun juttuni. Joku nauttii ihoonsa jäävistä piiskan jäljistä ja minä rakastan mustelmiani.
Onneksi meistä jokainen löytänee oman tapansa olla ja toteuttaa omia taipumuksiaan. Valinnanvapaus kaikille sallittakoon.
Ai niin, ja minä tykkään siitäkin, että minua kuristetaan…. ;)
-
Minä saan myös isomman nautinnon kädellä/nyrkillä lyömisestä. Henkinen yhteys on noilla jotenkin niin paljon selkeämpi. Piiska on minulle vain kivuntuottamisen väline ilman suurempaa tunnetta. Rakastan sitä kun naiseni lyö kovaa. Käden lämpö, kosketus,tunne,rakkaus, minä ja hän on yhtä.Ei ylimääräisiä välineitä.
-
Aihe on kerrassaan hyvä, vaikka täällä sitä on käsitelty, mutta ei oman muistini mukaan tällä tavalla. Joitain hajanaisia ajatuksia paljon kokemattomammalta ja ei-masokistilta.
Miksihän alistuvia verrataan joskus lemmikkeihin ja eläimiin..eläimiä ei saisi kaiketi koskaan lyödä paljaalla kädellä, koska ne oppivat pelkäämään omistajansa/ ihmisen kättä..ihminen ei kuitenkaan ole aivan samanlainen eläin kuin esim. kissa (?)
Ihan ensimmäisen kerran kun eräs löi paljaalla kädellä takalistoon melko lujaa, mutta nopeasti, aloin itkeä. Olin todella hämmentynyt tuosta reaktiosta(en itkenyt kivusta), mutta oikeastaan reagoin hyvin usein ja moniin asioihin itkulla ja kyynelillä (Nauru vois tehdä terää joskus :D ).
Masokistin mieli ja kroppa reagoi kipuun hieman eri tavoin kuin henkilön, joka ei varsinaisesti nauti kovasta kivusta?
Väline on tosiaan persoonattomampi kuin ihmisen käsi tai jalka eli ymmärrän kyllä,että iho iholla on intiimimpää. En ole saanut piiskaa tai nyrkkiä ihmiseltä, jota rakastan,paitsi se "klassinen" selkäsauna isältä lapsena ja sen kyllä muistaa aina, mutta en osaa sitä liittää tähän tai en ainakaan haluaisi suoranaisesti. Oli meillä risukin joskus seinällä ikäänkuin uhkana..mutta sittenkin, no, olkoot se aihe omanaan.
-
Miksi nyrkillä lyömistä pidetään/jotkut pitävät väkivaltaisena?
Eikös nyrkki ole pitkälti sitä varten, että sillä lyödään toista ihmistä? Voi sen avulla myöskin roikkua vaikkapa parvekkeen kaiteesta tai siirtää sähkölaitteen paristoja toiseen huoneeseen... ;D Lienepä sadomasokismin yleiskuvasta kuitenkin pyritään karsimaan rajut elementit, koska ne saattaisivat väärin käytettynä aiheuttaa vaurioitakin (toisaalta miksi pitäisi käyttää väärin?) tai sitten kinkypiirit ei vaan ole valmiit vaki-edustamaan mitään kovin hurjaa fetissiä. Normit tulee vastaan tässäkin, vaikka ei edes tiedetä lisäisikö nyrkillä lyömisen yleistyminen kiinnostusta sadomasokismia kohtaan. Vähän tyhmää tietenkin, että SM on julkikuvassa automaattisesti jotain sitomista ja piiskaamista pääosin. Jos alettaiskin mainostaa nyrkillä lyömistä tai mailalla hakkaamista vois olla, et ihmiset menis käytännössä sekaisin. Ei ois enää piiskabileet, vaan pieksemisbileet, nyrkkisankaribileet, hit&orgasm-bileet... Ja sit tulis ehkä muutamat poliisitkin kattelee mistä on kyse. Mut joo kylhän esim. subin huulen halkaiseminen nyrkillä pitäis olla ihan perusasia hallita.
-
Ehkä nyrkillä lyömisestä tosiaan tulee helpommin sellainen "pahoinpitely"-mielikuva. Itse lyön joskus nyrkilläkin mutta koska en ole mikään nyrkkeilysankari, kuvittelen että se saattaa vastaanottajasta tuntua enemmänkin mielikuvatasolla kuin olla kivuliasta :))
-
Joo voi sen nyrkin työntää vaikka perseeseenkin. ::) Monesti varmaan tulee mieleen nyrkeistä vaan joku nakkikiskatappelu ja musta silmä.
-
Minulle ajatus nyrkillä lyömisestä liittyy suurempaan vaurion aiheuttamiseen. Piiska satuttaa ja jättää jäljen, mutta piiskan kanssa saa riehua todella hurjana ennenkuin aletaan puhua repeytyvistä sisäelimistä tai rikotuista luista.
Avokämmen sitten taas, lyöntinä kasvoihin, läimäyksinä pakaroille, rinnoille. Siinä on tunnetta eri tavoin kuin piiskassa. Toisaalta hellempänä, toisaalta rajumpana..
-
Minulle ajatus nyrkillä lyömisestä liittyy suurempaan vaurion aiheuttamiseen.
Tai sitten vaan kukkahattutädit ovat kertoneet. Noh, musta silmänaluskin on sosiaalisessa elämässä imagotappio, muttei miehelle niin paha, kuin nartun tekemät kynnenjäljet pitkin poskia. ::)
Ps. nakkikioskilyönneistäkin on yleensä selvitty, vaikka tarkoituksena olisi ollut vahingon aiheuttaminen. Mut toikin olis aika mielenkiintoinen bilekonsepti, että keskityttäis lyömiseen ja ehkä potkimiseen ilman välineitä (paitsi siteet, kahleet ehkä). Enpä tiedä, onko Suomessa pahemmin ollu tällaisia teemabileitä tai kuka niitä kehtais järjestää. Ehkä tamperelainen aamulehti vois sponssata, kun ne tykkää tehdä kaikki extreme-juttuja muutenkin. :))
-
Se on myös aina hyvä muistaa, että lyö sitten piiskalla, kädellä, nyrkillä tai millä tahansa, niin aika harva kuitenkaan lyö niin paljon kuin "irti lähtee". Tuohan se sitten viime kädessä säätelee, tuleeko vakavia vammoja vaiko ei. Kukaan tuskin haluaa alistuvalle pysyvää vahinkoa aiheuttaa. Tietenkin nyrkillä lyömisessä on erilaiset riskit kuin piiskalla lyömisessä, mutta viittaan edelleenkin aloitukseni turva-asioihin...toisen tunteminen, sessiointi selvinpäin, anatomian tuntemus jne.
-
Laajalla skaalalla yhteiskunta luo norminsa joiden mukaan tämän(kin) yhteisön
sisällä haettavat asiat ovat sairaita ja epäluonnollisia.
Pienemmällä skaalalla, tämä yhteisö on luonut norminsa joiden mukaan
joidenkin yksilöiden hakemat asiat ovat sairaita ja epäluonnollisia.
Yksilötasolla jokainen on luonut norminsa joiden mukaan jopa omat halut
ovat sairaita ja epäluonnollisia.
Hyväksynnän haku on täysin turhaa.
Vaikka se sotisi itseäsi vastaan, halu on siinä, toteuta sitä.
Oli motiivin taustalla se että "katsoin sängyn alta kun isi hakkasi mamia ja siksi olen tälläinen" tai
"olen saastainen raunio joka ei tunne enää paitsi kipua" niin sekin on aivan samantekevää.
Motiivi on turhaa etsintää.
Halu on siinä, toteuta sitä.
Lyömällä saa pahaa jälkeä aikaiseksi, oli se sitten nyrkki tai avokämmen. Entäs sitten ?
Piiskalla saa aikaan kudosvaurioita, verenvuotoa ihon alla ja päällä. Entäs sitten ?
"Onks se turvallista?". No ei tietenkään ole. Mitäs sit ?
Halu on siinä, toteuta sitä tai etsi hyväksyntää ja motiiveja vaikka loppu ikäs.
Sairas sä olet jollekin kuiteski. Entäs sitten ?
-Stoge
-
Uskaltaisin väittää, että eiköhän me jokainen olla jonkun mielestä sairaita.
Mutta don't worry! Tuskin veitsileikit sen terveempiä on kenenkää mielestä.
:)
-
Uskaltaisin väittää, että eiköhän me jokainen olla jonkun mielestä sairaita.
Mutta don't worry! Tuskin veitsileikit sen terveempiä on kenenkää mielestä.
:)
Väitätsä mua sairaaks ? >:(
;D
-
Valitan, mutta en sano.
Koska sitten oisin itekki,MITÄ EN OO. ???
-
Valitan, mutta en sano.
Koska sitten oisin itekki,MITÄ EN OO. ???
Sadismille tai masokismille ei oo enää F koodia joten me ollaan täysin normaaleja. 8)
-
Kiva! ;D
-
"Onks se turvallista?". No ei tietenkään ole. Mitäs sit ?
Halu on siinä, toteuta sitä tai etsi hyväksyntää ja motiiveja vaikka loppu ikäs.
Sairas sä olet jollekin kuiteski. Entäs sitten ?
Tää turvallisuus-holhotus seuraa vähän kaikessa paitsi sit kun puhutaan jostain asunnottomien talvesta se onkin vaan voivoi jos pitää olla yö 30 asteen pakkasessa. Mut tietty uuden domin kanssa on syytä varmaan vähän varoa, koska todennäköisesti on sellasia pimpom-tyyppejä, jotka ei vaan ymmärrä missä menee se vahingon tuottamisen ja rikkomisen raja. Onhan myöskin tällaisia autoilijoita, jotka vähintään pari kertaa törttöilee ajokkinsa korjaamolle vuoden aikana. Kyl varmaan useempi kuitenkin ymmärtää suunnilleen mihin voi lyödä ja kuinka kovaa, ilman että on hääppönen riski siihen, et joku ihonalainen levy irtoo paikoiltaan. Ihmiskeho on loppujen lopuks aika kestävä yleisrasitusvammoille. Se ei anna ihan helpolla periksi tai vammaudu, vaikka on varmaan sellaisiakin ihmisiä, joiden kroppa on poikkeuksellisen hentoinen. Mutta normaalikroppa siis kestää kyllä paljonkin ollen puskuroitu kevyitä ja monia keskikokoisiakin iskuja vastaan, esim. näitä mitkä tulee urheilussa tai sadomasokismissa. On kuitenkin vähän outoo, että sadomasokismin puolessa vaaroista varoitellaan paljon enemmän.
Toisaalta tää luomulyöminen on vielä vähän tabu, kun piiskoja on tarjottu yleis-hakkaamisvälineiksi pitkän aikaa. Tätä sido+piiskaa-juttua vois ehkä verrata vähän lenkkeilyyn, sellaiseen perussettiin, missä adrenaalit lähtee virtaamaan, mutta ei se tuppaa aina oleen niin henkilökohtaista ja tunnepitoista, kun sellanen streitimpi mätkiminen. No joo, kyllähän kai munille potkiminen on alkanu tulla vähän enemmän mainstreamiin. Mut ei sit nyrkki, avarit ja potkut oo kovinkaan yleisiä jos ei lasketa jotain brasilialaisia, maksullisia pervosivuja, joissa sitä on paljon.
-
.
Turvallisuus on illuusio joka hajoaa kun ensimmäinen avokämmen läpsäsy osuu korvaan. :o
Turvallisuudesta toitottamisen sijaan olisi ehkä järkevämpää toitottaa siitä että riskit on olemassa, aina, ja ne pitää tiedostaa tai
sitten jättää jutut tekemättä jos pupu on liikaa pöksyssä suhteessa näihin riskeihin.
-
Turvallisuus on illuusio joka hajoaa kun ensimmäinen avokämmen läpsäsy osuu korvaan. :o
Joo tiedän, että se vihlasee ihan perhanasti ja väärälläkin tavalla, vaikkei mitään vammoja tulisikaan. ;D Mut ei kyl osu vahingossa sinne saakka, jos subin pää ei pääse liikkuun. Tässä kai on aika yleistä se, et noit avareita annetaan aika paljon just sellaisille subeille, jotka pääsee liikuttamaan päätää ja koko kroppaansa. Asennemuutos vois olla tässä paikallaan, ohan ne "täysosumat" paremman tuntusiakin mukana tuleva tunnekuohukin välittyy paremmin. :)
-
.
Tää nyt oli vaan esimerkki. Pointti oli se että riskit on olemassa vaikka mitään vahinkoa ei oltaisi tahallisesti tuottamassa.
Itselläni on lähiaikoina, läpsimisestä, aiheutunut kohteille pari mustaa silmää, huulihalkemia,nenän kipeytymistä ja jotain hammasvaurioita.
Nämä siis ilman tarkoitusta, vastaavia on toki tehty samoille henkilöille myös tarkoituksella joten varsinaista 'vahinkoa' ei ole syntynyt.
Mä en alkais edes touhuamaan kohteiden kanssa joille nuo yllämainitut olisi ongelmia jos ne aiheutuis vahingossa, tuo mun
riskien tiedostaminen tarkoittaakin just tätä.
Läski ja leppoisa,
-Stoge
-
(http://englishrussia.com/images/russian_fight.jpg)
-
(http://www.demotivationalposters.org/image/demotivational-poster/0909/bitch-slapped-women-bitch-slap-relationships-demotivational-poster-1251847451.jpg)
Riskit ON olemassa! ;D
-
Joo, nää perheriidat on just parhautta, ku lopuks on noinki rakastava ilme, eikä oo varmaan tajuttu edes mikä meni pieleen. ;D
-
Riidan jälkeen on sit kiva sopii. ???
-
Riidan jälkeen on sit kiva sopii. ???
Mitään sopimisia saatana! LISÄÄ VÄKIVALTAA, VERTA, SUOLENPÄTKIÄ, KORVAPUUSTEJA JA KYLMÄÄ MAITOA! >:(
:o
-
Taitaa vaan olla niin, että nyrkillä lyöminen koetaan tarkoitukseltaan vaurioiden tuottamiseksi, kun taas muu kiva on enemmän kivun tuottamista. Kipua on tietty monenlaista ja useimmat hakee sitä "pintakipua", ja se mitä syvemmissä iskuissa tapahtuu on sitten hiukan vieraampaa asiaa.
-
Riidan jälkeen on sit kiva sopii. ???
Mitään sopimisia saatana! LISÄÄ VÄKIVALTAA, VERTA, SUOLENPÄTKIÄ, KORVAPUUSTEJA JA KYLMÄÄ MAITOA! >:(
:o
No mutta mussukka! Täti antaa pullaa ja maitua. :love:
-
No mutta mussukka! Täti antaa pullaa ja maitua. :love:
Mun ei olis koskaan pitänyt paljastaa mun heikkoutta, loputonta pullan himoa! :(
;D
*ja nyt loppu tän ketjun raiskaus* >:(
-
Loukkaantuisin sydänjuuriani myöten jos minua lyötäisiin nyrkillä tai potkaistaisiin. Kämmen onkin sitten aivan toinen juttu :P Outoa tosiaan :o
-
Loukkaantuisin sydänjuuriani myöten jos minua lyötäisiin nyrkillä tai potkaistaisiin. Kämmen onkin sitten aivan toinen juttu :P Outoa tosiaan :o
Otetaan erä.
Jos sun sydänjuuret loukkaantuu, mä lupaan harkita niiden esiin kaivamista ja parantelua ? :o
*oli ihan pakko*
*pahoittelen*
*tai vitut mä mitään pahoittele*
;D
-
Stoge, se vaatisi kärsivällistä tutustumista, luottamuksen rakentamista, köysiä, toisen katsomista ehkäpä jopa kuvauksen avulla, mukavaa yhdessäoloa yms. Niitä et ehkä halua ja olet liian kaukanakin ehkä.
Ajatuksen tasolla varsin houkuttelevaa kyllä...Siinä sitten ehkäpä oltaisiin D/s-suhteesta jollaista mä haen - sinä et ehkäpä kuitenkaan ;)
Ja aiheeseen - mikäänhän ei ole vyöremmin ja vitsan voittanutta. Orkkufloggerista unta näen :D
-
Musta aika mukavaa sanailua haluista. Ota tai jätä meininki, itke tai kadu, alistu tai ahdistu... vai mitenköhän tää menee.
Laajalla skaalalla yhteiskunta luo norminsa joiden mukaan tämän(kin) yhteisön
sisällä haettavat asiat ovat sairaita ja epäluonnollisia.
Pienemmällä skaalalla, tämä yhteisö on luonut norminsa joiden mukaan
joidenkin yksilöiden hakemat asiat ovat sairaita ja epäluonnollisia.
Yksilötasolla jokainen on luonut norminsa joiden mukaan jopa omat halut
ovat sairaita ja epäluonnollisia.
Hyväksynnän haku on täysin turhaa.
Vaikka se sotisi itseäsi vastaan, halu on siinä, toteuta sitä.
Oli motiivin taustalla se että "katsoin sängyn alta kun isi hakkasi mamia ja siksi olen tälläinen" tai
"olen saastainen raunio joka ei tunne enää paitsi kipua" niin sekin on aivan samantekevää.
Motiivi on turhaa etsintää.
Halu on siinä, toteuta sitä.
Lyömällä saa pahaa jälkeä aikaiseksi, oli se sitten nyrkki tai avokämmen. Entäs sitten ?
Piiskalla saa aikaan kudosvaurioita, verenvuotoa ihon alla ja päällä. Entäs sitten ?
"Onks se turvallista?". No ei tietenkään ole. Mitäs sit ?
Halu on siinä, toteuta sitä tai etsi hyväksyntää ja motiiveja vaikka loppu ikäs.
Sairas sä olet jollekin kuiteski. Entäs sitten ?
-Stoge
-
Stoge, se vaatisi kärsivällistä tutustumista, luottamuksen rakentamista, köysiä, toisen katsomista ehkäpä jopa kuvauksen avulla, mukavaa yhdessäoloa yms. Niitä et ehkä halua ja olet liian kaukanakin ehkä.
Ajatuksen tasolla varsin houkuttelevaa kyllä...Siinä sitten ehkäpä oltaisiin D/s-suhteesta jollaista mä haen - sinä et ehkäpä kuitenkaan ;)
Ja aiheeseen - mikäänhän ei ole vyöremmin ja vitsan voittanutta. Orkkufloggerista unta näen :D
Höpö höpö.
Se vaatii terävän veitsen ja vakaan käden. :o
Ja mä en ole D, tosin muut vikisee, mä en... mutta se ei ole alistamista vaan status quo. ;D
Suhteet mua ei kiinnosta millään tasolla niistä joita yleisesti suhteiksi mielletään.
*pahoitteluni*
;D
-
Jotain välillä ylianalysoinnin ja rambopuukko perseeseen välillä kai sitten.
-
Jotain välillä ylianalysoinnin ja rambopuukko perseeseen kai sitten.
-
Jotain välillä ylianalysoinnin ja rambopuukko perseeseen välillä kai sitten.
Ei sitä puukkoa perseeseen, sulkijalihas leikkaantuu ja joutuu käyttää vaippoja! >:(
Tai siis jos oot kiinnostunu... niin itseasiassa! :o
;D
-
Eiköhän kaikkein tärkeintä ole kuitenkin se, että dominoiva ja alistuva tietävät mitä tekevät ja tuntevat toisensa/tapansa reagoida? Ei siinä mitään kukkahattuja tarvita asioita aikuisille neuvomaan ja määrittelemään, mitä kaksi (tai useampi) aikuista saa keskenään tehdä.
Koko elämä on täynnä riskejä. Ylitä katu - jää auton alle. Syö toffeemakeinen - tukehdu. Mene selvittelemään kahden puukkojunkkarin riitaa - saa puukosta keuhkoihisi. Pese asuntosi ikkunat, kurkota ulos - ja putoa. Loukkaannu tai kuole.
Elämä ilman riskejä tai riskien ottamista on turvallista ja tylsää. Voi sitten vanhana todeta, että olipahan vuosia elämässä, mutta ei elämää vuosissa. Sitä minä en halua koskaan todeta omalla kohdallani. Hallitusti riskejä, niillä saa kokemuksia. Minun ajatustapani.
Minulla on herra, joka tuntee minut ja kehoni ja tapani reagoida. Nautin siitä, mitä hän tekee minulle.
Ai niin, vielä sekin omituisuus minussa, että tykkään myös siitä, kun minua potkitaan. Tässäpä se minun pakettini taitaakin jo olla - lyöminen kädellä tai nyrkillä, potkiminen, kuristaminen. Ei mitään kevyttä settiä, mutta tälläinen olen. Muuksi en muutu enkä haluakaan :o :o
-
Eiköhän kaikkein tärkeintä ole kuitenkin se, että dominoiva ja alistuva tietävät mitä tekevät ja tuntevat toisensa/tapansa reagoida? Ei siinä mitään kukkahattuja tarvita asioita aikuisille neuvomaan ja määrittelemään, mitä kaksi (tai useampi) aikuista saa keskenään tehdä.
Koko elämä on täynnä riskejä. Ylitä katu - jää auton alle. Syö toffeemakeinen - tukehdu. Mene selvittelemään kahden puukkojunkkarin riitaa - saa puukosta keuhkoihisi. Pese asuntosi ikkunat, kurkota ulos - ja putoa. Loukkaannu tai kuole.
Elämä ilman riskejä tai riskien ottamista on turvallista ja tylsää. Voi sitten vanhana todeta, että olipahan vuosia elämässä, mutta ei elämää vuosissa. Sitä minä en halua koskaan todeta omalla kohdallani. Hallitusti riskejä, niillä saa kokemuksia. Minun ajatustapani.
Minulla on herra, joka tuntee minut ja kehoni ja tapani reagoida. Nautin siitä, mitä hän tekee minulle.
Ai niin, vielä sekin omituisuus minussa, että tykkään myös siitä, kun minua potkitaan. Tässäpä se minun pakettini taitaakin jo olla - lyöminen kädellä tai nyrkillä, potkiminen, kuristaminen. Ei mitään kevyttä settiä, mutta tälläinen olen. Muuksi en muutu enkä haluakaan :o :o
-
Kipua voi sietää, jos siitä saa nautintoa, ja jos haluaa katsoa rajojaan.
Piiskan ja ruoskaniskuista voi päästä tilaan, jossa aika ja paikka menettää merkityksen.
Olo on kuin leijuisi.
masokisti s tarvitsee kipua, mutta myös hellyyttä.
-
Misuli, totta tuokin. Kaikki tarvitsemme hellyyttä aika ajoin... :love:
-
Olen löytänyt vasta hiljattain raskailla kengillä potkimisen ja nyrkillä lyömisen nautinnollisuuden - ja sitten vielä ihmisen joka diggaa niistä, aika onnekasta :love:
Mutta turvallisuutta mä mietin aina. Olen itse ottanut sen verran vahinkodamagea alkuvuosinani että yritän välttyä enemmiltä. Kaikkea ei voi koskaan varmistaa ja bdsm:ssä on aina jonkun verran tauti-, kudosvaurio-, ja psykologisia riskejä. Jengi ottaa niitä huomioon eri verran. Itse pyrin pitämään näistä hyvää huolta jotta voi keskittyä väkivaltaan sitten rauhassa.
Kasvoihin en koskaan tekisi kumpaakaan, siellä on liikaa pieniä luita ja liian vähän rasvakudosta ja lihasta niiden päällä. Avaria annan kasvoihin mutta senkin kanssa saa olla tarkkana ettei tuhoa tärykalvoja jos s kääntyy äkisti.
Takareidet ja pakarat ovat parasta potkumateriaalia. Nyrkiniskuja olen jakanut myös käsivarsiin, niissä tuntuu mukavasti ja saa jo vähän voimaakin ladata. Mihinkään muihin ruumiinosiin ei tulisi mieleen näitä väkivallan tapoja suunnata.
Onko muilla näistä kokemusta? Entä potkiminen: paljain jaloin vai matalapohjaisissa kengissä vai muissa?
-
Tässä ehkä vaikuttaa se juttu, että missä tilanteessa asia esitetään.
Eroottisessa ja sovitussa sessiossa, tutun kumppanin kanssa homma on täysin eri, kuin että joku tulisi kaupungilla tai duunissa hakatuksi. Vaikka tästä skenaariosta kenties fantasioisikin, olisi ehkä todellinen kohtaaminen jotain aivan muuta.
Jos ei ole masokisti, eikä oikeasti tahdo olla suhteessa jossa esiintyy alistamista tai monimuotoista väkivaltaa, niin on hyvä, että joku kertoo mikä on ok ja mikä ei. Koska todellisuudentaju saattaa olla hyvin vääristynyt uhrilla ja varsinkin jos on ollut jo pitkään mukana sellaisessa kuviossa. Siitä on vaikeaa päästä pois vaikka halua olisikin. Kumppani jolla on itsensä kanssa ongelmia saattaa ruveta vainoamaan ja kaikenlaista hyvin ikävää.
Se mitä tapahtuu vapaaehtoisesti kahden suostuvan ihmisen kanssa on täysin ok. Mutta jos randomi tyyppi tulee iskemään turpaan, ei sitä ihan heti tule mieleen.. jaaps.. mutta iskeppäs toisenkin kerran, nyt kun alotit niin kivasti.. saatan tottakai olla väärässä, mutta tämä on vain oma näkemykseni asiasta.
-
.
Vaikka olenkin nykyään läski ja leppoisa, mulla on vuosien kokemus sm/em/mm tason kamppailulajien ja mm.
nyrkkeilijöiden kanssa sparraamisesta. Lisäksi olen, ikävä kyllä, harrastanut aika paljon katuväkivaltaa.
Toisinsanoen, mua on hakattu ja mä olen hakannut muita aika paljon.
Tältä pohjalta : Ihmisessä ei ole yhtään kohtaa mihin on täysin riskitöntä kohdistaa iskuja.
S&M toihuissa lyömisessä/potkimisessa ratkaisevat eniten kohta, voima, suunta ja nyrkin/jalan asento.
Ellei puhuta ihan 'neitimäisestä' voimankäytöstä, pää ja yläruumis ovat kohtia joihin en kohdistaisi yhtään iskua.
Ainoat ruumiinosat joihin jonkinlaista voimaa voi oikeasti käyttää on käsivarret, pakarat ja jalat.
Ylläolevista syistä, en kovinkaan paljon käytä nyrkkiä lyömiseen vaan lähinnä 'saippua sukan' variaatioita, koska
perseelle nyrkillä hakkaaminen tuntuu minusta lähinnä huvittavalta. Tämä siis silloin harvoin kun edes teen jotain
tälläistä. Sitäpaitsi pihtiote sormilla ja vääntäminen sattuu vallan helvetin paljon enemmän ja mustelmatkin ovat
näyttävämpiä. >:D
Bitchslapping kasvoihin sillätavoin että kasvoihin osuu ainoastaan sormet on sitten varmastikin aika arkipäivää monelle.
Normikengillä (ei siis steelcapseja, ok?. Perus maiharit!) potkisin lähinnä sääriluihin varpaat ojennettuna jolloin kipu ja jomotus on kovaa mutta varsinaisen vahingon (luunmurtumat) riski on kohtalaisen pieni.
Whatever floats someones' boat may sink others' battleships!
-Stoge
ps. Lässytetty ennen aamukahvia! ;D
-
En voi olla heittämättä tätä linkkiä: http://www.lyomatonlinja.fi/
Sitten se mitä olen miettinyt tätä ketjua lukiessani.
Kuinka helpposti voi menettää D:nä kontrollin tilanteeseen jos piiskan tilalla ei olekaan mitään vaan paljailla nyrkeillä lähtee lyömään. Voiko joko kättä pidempi kivuntuottamisväline toimia mielen suojana jolloin lyönnit pysyvät tietyissä rajoissa.
Entäpä jos D:n eteen tulee ihminen joka haluaa, että häntä lyödään nyrkeillä, hakataan, potkitaan jne. Pitääkö tässä hetkessä alkaa psykologisoimaan ja kyselemään motiiveja, kenties lapsuuden historiaa löytyykö sieltä väkivaltainen isä tai setä. Elikkä olisiko aikuisuuden halu kokea kipua rankemmalla tavalla vain tapa palata kokemaan tuttua asiaa, vaikka sitä ei oikeasti haluakaan.
Vai voiko motivaatio olla joku aivan oma halu irti lapsuuden aikuisista tapahtumista.
Vai onko ollenkaan tärkeää tietää hakkaamisen pyytäjän motivaatioita.
-
Vitut motiiveista, f luokituksista, rankasta lapsuuden väärinkäytöistä. Turpaan vaan jos toinen niin haluaa! >:(
*eiku*
Pitiks täällä olla analysoiva, ymmärtävä ja sillai ? ;D
Vakavammin :
Kaipa se on jokaisen omista näkemyksista kiinni missä menee oman moraalin raja jonka vastaantullessa ei enää suostu tekoihin. "Mee hoitoon" ei todellisuudessa muuta mitään joten kyse on ainoastaan tekijän rajoista, kohde tuskin lopettaa toimintaansa tai muuttaa itseään mitenkään vaikka joku jostain kieltäytyisi.
-
En voi olla heittämättä tätä linkkiä: http://www.lyomatonlinja.fi/
Sitten se mitä olen miettinyt tätä ketjua lukiessani.
Kuinka helpposti voi menettää D:nä kontrollin tilanteeseen jos piiskan tilalla ei olekaan mitään vaan paljailla nyrkeillä lähtee lyömään. Voiko joko kättä pidempi kivuntuottamisväline toimia mielen suojana jolloin lyönnit pysyvät tietyissä rajoissa.
Entäpä jos D:n eteen tulee ihminen joka haluaa, että häntä lyödään nyrkeillä, hakataan, potkitaan jne. Pitääkö tässä hetkessä alkaa psykologisoimaan ja kyselemään motiiveja, kenties lapsuuden historiaa löytyykö sieltä väkivaltainen isä tai setä. Elikkä olisiko aikuisuuden halu kokea kipua rankemmalla tavalla vain tapa palata kokemaan tuttua asiaa, vaikka sitä ei oikeasti haluakaan.
Vai voiko motivaatio olla joku aivan oma halu irti lapsuuden aikuisista tapahtumista.
Vai onko ollenkaan tärkeää tietää hakkaamisen pyytäjän motivaatioita
Mielestäni ei kannata alkaa psykologisoimaan sitä, miksi ihminen haluaa kipua ja ennenkaikkea miten aiheutettua kipua. Tämä on juuri ollut tämän aloittamani ketjun ajatus eli miksi jokin tapa satuttaa toista on ns. salonkikelpoisempi kuin toinen. Yhtälailla voisi pohtia, miksi joku haluaa tulla niin kovaa piiskatuksi, että koko keho on verijuovilla ja hurjan mustelmainen sitten hetikohta. Vahinkojen riskit nyrkillä lyömisessä ovat isommat kuin piiskaamisessa/ruoskimisessa, mutta siinäkin (riskeisssä) on mielestäni viime kädessä kyse siitä, että dominoiva tietää mitä tekee, alistuva tietää mitä kestää, turva-asiat ovat tiedossa jne jne.
Itse en paljoakaan kestä piiskausta/ruoskimista. Se tekee yksinomaan kipeää, pirun kipeää. Sellaista kipeää, jossa ei ole nautintoa. Minua on piiskattu/ruoskittu, joten tiedän mistä puhun. Niistä tilanteista olen aina halunnut nopeasti pois. Ei ole minun juttuni, eikä tarvitsekaan olla. Kukin tavallaan.
Katson kuitenkin mielelläni kunnon piiskausta, koska piiskaaja, joka tekee sen taidolla ja sydämellä on ilo silmälle ja ihailen niitä, jotka kovan piiskauksen kestävät.
Itse en ole koskaan pyytänyt ketään dominoivaaa lyömään minua nyrkillä tai lujaa kämmenellä. Olen aina hakeutunut sellaisen dominoivan luokse, jolla on tämä sama "taipumus" kuin minulla. Eli että molemmat tiedämme, mitä teemme ja mitä tapahtuu. En luottaisi sellaiseen dominoivaan tässä asiassa, joka on käyttänyt kivun aihauttajana vain piiskaa/ruoskaa, koska näissähän kivun aiheuttamisen "mekanismi" on erilainen (mekanismi huono sana, mutta asia tullee ymmärretyksi).
Niin, enkä täytä sellaista psykologian kohtaa, jossa tämän taipumukseni vuoksi kävisin läpi lapsuuteni traumaattisia, väkivaltaisia kokemuksia. Sellaisia kun ei ollut. Turvallinen, hyvä, peruslapsuus (mitä tuo viimeinen sitten ikinä tarkoittaakaan).
;)
-
Kiitos Stoge! Mä käytän voimaa tosi vähän nyt vielä kun treenailen masokistin pieksemistä. Ei voi vetää kovaa jos ei osaa arvioida miten ja missä asennossa jalka liikkuu. Itsekin aikanaan treenaillut ja tajuan jalan voimasta jotain.
-
Puhun toisinaan "kivun kulinarismista".
Erilaiset välineet ja erilainen tapa aiheuttaa erilaisen tuntemuksen.
Koska omaan sekä masokistin sekä sadistin taipumuksia, olen kokenut molemmilta puolilta miltä kipu erilaisilla välineillä tuotettuna aiheuttaa.
Nämä taitavat olla täysin subjektiivisia kokemuksia. Se mikä tuntuu toiselle sopivalta ja hyvältä, saattaa olla toiselle huono vaihtoehto.
Samoin sadistin näkökulmasta katsottuna. Joku kivuntuottamistapa on suuremmassa suosiossa kuin toinen.
On ilo ja suuri mielihyvä saada vastaan masokisti joka osaa arvostaa omalla reagoinnillaan niitä iskuja mitä annan milloin milläkin. (kivun tuottaminen ei rajoitu pelkästään käteen tai erilaisiin piiskausvälineisiin. Käytössäni on ollut myös kuumanhehkuva kolvi.)
Suurin lahja sadistille taitaa olla sellainen masokisti joka on antanut luvan koko kehonsa käyttämiseen kivun suhteen.
-
Kiitos Stoge! Mä käytän voimaa tosi vähän nyt vielä kun treenailen masokistin pieksemistä. Ei voi vetää kovaa jos ei osaa arvioida miten ja missä asennossa jalka liikkuu. Itsekin aikanaan treenaillut ja tajuan jalan voimasta jotain.
Huh huh, toivottavasti tämä " pieksemisketju" ei näy ulkopuolisille. En tiedä millaisia seksuaalisia kiksejä moinen toiminta aiheuttaa, lähinnä ajattelen että kyseessä on pääkopan sisällä olevan paineen purkamisesta ei seksuaalisesta toiminnasta.
Kaikki eivät halua että piiskaaminen sattuu, päinvastoin piiskaaminen tuottaa oikein tehtynä nautintoa ja kannustaa narttuiluun.
Väkivalta on väkivaltaa vaikku kuinka uhri sitä kerjäisi. Kannattaa olla varovainen toimissaan, milloinkaan ei voi tietää milloin "uhrin" mieli muuttuu ja käräjäoikeus kutsuu. Turvallisempia paineiden purkamisvälineitä löytyy joka salilta säkin muodossa.
-
Väkivalta on väkivaltaa vaikku kuinka uhri sitä kerjäisi. Kannattaa olla varovainen toimissaan, milloinkaan ei voi tietää milloin "uhrin" mieli muuttuu ja käräjäoikeus kutsuu. Turvallisempia paineiden purkamisvälineitä löytyy joka salilta säkin muodossa.
Öö, wait, what? Käsittääkseni olemme foorumilla joka keskittyy safe-sane-consensuaaliin väkivaltaan? Siis turvalliseen, täysjärkiseen ja yhteisymmärryksessä sovittuun.
Mä puhun usein pieksemisestä, hakkaamisesta ja väkivallasta. Koska sitähän se on, ainakin mun sessioissani. Minä ja s-ihmiseni nautimme näistä asioista ja näistä sanoista. Ei se poista lainkaan sitä että asiat tehdään fiksusti ja turvallisesti ja yhteisymmärryksessä. Mun sessioissani ei ole "uhreja", vaan vapaaehtoisesti toimivia ihmisiä jotka toteuttavat seksuaalisia mielihalujaan ja nauttivat kovasti.
Tuosta käräjäoikeusmeiningistä on tällä palstalla puhuttu usein, mielestäni sen uhka ei ole kovin realistinen. Yhdessä Suomessa tuomitussa tapauksessa oli kyse siitä että s-mimmi oli vuoden tai kaksi alle 18-vuotias ja vanhemmat näkivät jäljet, järkyttyivät ja haastoivat D:n. Kovin todennäköisenä en tuota skenaariota pidä, aika paljon jengi sessioi ja aika harvoin tuollaisesta kuulee.
-
Se, että antaa Domille vallan, vastapainona on myös vastuu.
Myös subilla on vastuu itsestään, siitä, että uskaltaa kertoa toiveensa, mieltymykset, pelot, rajansa.
Ja joskus on voitettava pelkonsa.
-
Öö, wait, what? Käsittääkseni olemme foorumilla joka keskittyy safe-sane-consensuaaliin väkivaltaan? Siis turvalliseen, täysjärkiseen ja yhteisymmärryksessä sovittuun.
öö, wait, what?? Minä keskityn tällä foorumilla seksuaalisuuteen, en väkivaltaan. En edes tiennyt että tämä on joku väkivallan eri muotojen analysointi foorumi.
Mä puhun usein pieksemisestä, hakkaamisesta ja väkivallasta. Koska sitähän se on, ainakin mun sessioissani. Minä ja s-ihmiseni nautimme näistä asioista ja näistä sanoista.
Minä en puhu koskaan pieksemisestä, väkivallasta, hakkaamisesta sillä sitä se ei todellakaan ole, ainakaan mun sessioissa. Älä yleistä!
Tuosta käräjäoikeusmeiningistä on tällä palstalla puhuttu usein, mielestäni sen uhka ei ole kovin realistinen.
Ahaa, eli voit jatkaa pieksemisharrastustasi turvassa?
En ole masokisti enkä juurikaan ymmärrä sen päälle mitään joten en jatka tätä keskustelua enempää. Halusin vain tuoda esiin toisenlaisenkin näkökannan kaikein tämän mäiskimisen ja truu kinkyilyn oheen.
-
xxx
:love:
-
subpks, kirjoitin epäselvästi, pahoittelut siitä. Yritin puhua omista sessioistani ja omista ja kumppanini mieltymyksistä. Kinkymaailma on ihastuttavan monipuolinen! Osa tykkää kivusta ja sen tuottamisesta, osa alistumisesta ja alistamisesta, osa tietyistä materiaaleista, osa verestä ja sen vuodattamisesta, osa sitomisesta ja sidottuna olemisesta ja niin edelleen. En soisi että kukaan alkaisi määritellä mitä on se "true kinkyys", vaan että kaikki saisivat toteuttaa itseään kuten parhaaksi näkevät ja keskustella siitä. Ssc-periaatteen mukaisesti tietenkin :)
-
Minäkään en luokittele itseäni masokistiksi sen enempää kuin sadistiksikaan. Silti kipu, sen vastaanottaminen ja tuottaminen on mielestäni osa kinkyä suhdetta. Ei suinkaa välttämättä kaikkia suhteita, mutta kuten täällä jo useampi on maininnut sitä hakeutuu sellaiseen seuraan jossa tietoisesti tai alitajuisesti saa sitä mitä on tilannut.
Huomaan analysoivani lähinnä niitä tapoja jotka eivät ole itselle luontaisia. Eli esimerkiksi juuri se nyrkillä lyöminen. Mikä siinä viehättää eri tavoin kuin piiskan tuottama kipu? Olen aikanaan saanut ihan turpiini ja joskus riittävän ärsytyskynnyksen ylittäneenä käynyt myös toisen päälle nyrkkeineni. Näissä tilanteissa ei ole ollut kuitenkaan (ainakaan minun puoleltani) kyse mistään S/M-jutuista vaan todellakin väkivallasta.
Piiskaus, ja sen tuottama kipu (luen tähän nyt myös kaikilla muilla välineillä ja jopa kämmenellä tehtävän läimäyttelyn) on vuosien myötä mielessäni muuttunut pelkästä pelotteesta myös nautinnoksi. Nykyään jopa osaan pyytää piiskaa silloin kun tuntuu että sitä kaipaa, tosin onneksi Hän osaa lukea minua kuin avointa kirjaa ja tietää milloin tarvitsen kurituksen jopa ihan pyytämättä. Vastaavasti dominoivana olen oppinut sen ettei piiska ole läheskään kaikille rangaistus vaan myös palkinto, joten piiskan käyttämiseen on muodostunut aivan uusia ulottuvuuksia ja vivahteita riippuen siitä millaisen ihmisen kanssa piiskaa käyttää..
Se että asiasta puhutaan väliin piiskaamisena, pieksemisenä, hakkaamisena jne riippumatta siitä millaisia välineitä kukakin käyttää antaa tosin aina myös keskustelulle oman haasteensa. Foorumilla kannattaa aina muistaa se että kirjoittajalla on oma vastuunsa siitä miten asian ilmaisee, mutta lukijalla on myös vastuunsa siitä miten asian haluaa ymmärtää. Keskustelusta liveen siirtyessä on toki oleellista se että kumpikin osapuoli on ymmärtänyt asian samalla tasolla, sillä todellisuus voi olla että puhutaan kunolla pieksämisestä ja se todellisuudessa tarkoittaa paria läimäystä takamukselle.. >:D
Kysytäänpä tähän lopuksi vielä näin:
Onko sinulle oleellisinta se että oikeasti sattuu, vai se kivun odotus/pelko? Onko piiskaamisen tms syy se että kun ylitetään se tietty raja ja saavutetaan euforia? Vai se että voit antaa vastapuolelle mahdollisuuden toteuttaa sadistista/väkivaltaista puoltaan? Ja vastaavasti jos olet se kivun tuottaja, niin onko oleellisempaa se että pääsee näkemään toisen tuskan? vai se että näkee toisen pelon tuota mahdollista kipua kohtaan? Vai se että näkee toisen ylittävän sen rajan kun tuska muuttuu nautinnoksi?
-
subpks, kirjoitin epäselvästi, pahoittelut siitä. Yritin puhua omista sessioistani ja omista ja kumppanini mieltymyksistä. Kinkymaailma on ihastuttavan monipuolinen! Osa tykkää kivusta ja sen tuottamisesta, osa alistumisesta ja alistamisesta, osa tietyistä materiaaleista, osa verestä ja sen vuodattamisesta, osa sitomisesta ja sidottuna olemisesta ja niin edelleen. En soisi että kukaan alkaisi määritellä mitä on se "true kinkyys", vaan että kaikki saisivat toteuttaa itseään kuten parhaaksi näkevät ja keskustella siitä. Ssc-periaatteen mukaisesti tietenkin :)
Mun 'sessiointi' on aina väkivaltaista.
SSC ja RACK (risk-aware-consensual-kink) ei oikein päde mulle, kyse on ehkä enemmänkin "no real death" meiningistä. Jokainen tyylillään.
Koska pannaan ? ;D
-
Onko sinulle oleellisinta se että oikeasti sattuu, vai se kivun odotus/pelko?
Mä pidän S/M:n kulttihenkisyydestä, eli kun harjoittajat jakavat yhteisen seksuaalisen motiivin ja käyttävät ihkaoikean väkivallan perusainesosia hyvään tarkoitukseen. Tää on varmaan tabuaihe, mutta mä oon tykänny siitä, kun kuritettavana olemisen kokemus muuttuu pakotetuksi seksin saamiseksi ja vielä naiselta. Mä oon aina hahmottanu dominantin tavallaan antavana osapuolena ja tykkään jos/kun hän samalla vielä onnistuu tuhoamaan "väkivaltansa" negaatiot ja muodostamaan vahvan seksuaalisen otteen uhristaan. Session ohessa tulee ikäänkuin paranneltua koko maailmaa, jossa väkivalta on enimmäkseen turhaa ja seksin tiellä, mutta nyt olisikin pakotettua seksin antamista. Kääk. Mut JOO valitettavan paljon olen ollu havainnoivani sitäkin touhua, jossa vaan mätkitään (numeron vuoksi), eikä yritetä päästä älyllisempiin ulottuvuuksiin. Mä vierastan kliinisiä piiskaleirejä ja jalkaseksiseminaareja, kun kyse on laajempaan valtateoriaan liittyvistä asioista. Mä vaan toivon, että kehkeytyis vielä joku itämaistyylinen oppi, mikä sais ihmiset tavoittelemaan S&M:ssä sellaista syvällisempää energianvaihtoa, ettei tää touhun julkikuva ainakaan olis niin kliinisellä pohjalla. Tuskin jostain jenkkilästä sellaista on tulossa, mutta jotkut taiwanilaiset ja kiinalaiset, tai uudet kurinalaisemmat maat, kunhan ne vähän vapautuvat voisivat tuoda uudenlaisia energiajärjestelmiä tänne sadomasokismin maailmaan.
Pakotetusti. 8)
-
Minäkään en luokittele itseäni masokistiksi sen enempää kuin sadistiksikaan. Silti kipu, sen vastaanottaminen ja tuottaminen on mielestäni osa kinkyä suhdetta. Ei suinkaa välttämättä kaikkia suhteita, mutta kuten täällä jo useampi on maininnut sitä hakeutuu sellaiseen seuraan jossa tietoisesti tai alitajuisesti saa sitä mitä on tilannut.
Huomaan analysoivani lähinnä niitä tapoja jotka eivät ole itselle luontaisia. Eli esimerkiksi juuri se nyrkillä lyöminen. Mikä siinä viehättää eri tavoin kuin piiskan tuottama kipu? Olen aikanaan saanut ihan turpiini ja joskus riittävän ärsytyskynnyksen ylittäneenä käynyt myös toisen päälle nyrkkeineni. Näissä tilanteissa ei ole ollut kuitenkaan (ainakaan minun puoleltani) kyse mistään S/M-jutuista vaan todellakin väkivallasta.
Piiskaus, ja sen tuottama kipu (luen tähän nyt myös kaikilla muilla välineillä ja jopa kämmenellä tehtävän läimäyttelyn) on vuosien myötä mielessäni muuttunut pelkästä pelotteesta myös nautinnoksi. Nykyään jopa osaan pyytää piiskaa silloin kun tuntuu että sitä kaipaa, tosin onneksi Hän osaa lukea minua kuin avointa kirjaa ja tietää milloin tarvitsen kurituksen jopa ihan pyytämättä. Vastaavasti dominoivana olen oppinut sen ettei piiska ole läheskään kaikille rangaistus vaan myös palkinto, joten piiskan käyttämiseen on muodostunut aivan uusia ulottuvuuksia ja vivahteita riippuen siitä millaisen ihmisen kanssa piiskaa käyttää..
Se että asiasta puhutaan väliin piiskaamisena, pieksemisenä, hakkaamisena jne riippumatta siitä millaisia välineitä kukakin käyttää antaa tosin aina myös keskustelulle oman haasteensa. Foorumilla kannattaa aina muistaa se että kirjoittajalla on oma vastuunsa siitä miten asian ilmaisee, mutta lukijalla on myös vastuunsa siitä miten asian haluaa ymmärtää. Keskustelusta liveen siirtyessä on toki oleellista se että kumpikin osapuoli on ymmärtänyt asian samalla tasolla, sillä todellisuus voi olla että puhutaan kunolla pieksämisestä ja se todellisuudessa tarkoittaa paria läimäystä takamukselle.. >:D
Kysytäänpä tähän lopuksi vielä näin:
Onko sinulle oleellisinta se että oikeasti sattuu, vai se kivun odotus/pelko? Onko piiskaamisen tms syy se että kun ylitetään se tietty raja ja saavutetaan euforia? Vai se että voit antaa vastapuolelle mahdollisuuden toteuttaa sadistista/väkivaltaista puoltaan? Ja vastaavasti jos olet se kivun tuottaja, niin onko oleellisempaa se että pääsee näkemään toisen tuskan? vai se että näkee toisen pelon tuota mahdollista kipua kohtaan? Vai se että näkee toisen ylittävän sen rajan kun tuska muuttuu nautinnoksi?
Kiitos LoD pohdiskelevasta kirjoituksestasi.
Minulle on tärkeätä se, että oikeasti sattuu. Masokistina kipu kokemuksena on minulle jotakin "elämää suurempaa". Kyllä minä myös aina jännitän sitä kipua, koska tietenkin koen lyönnin kipuna, joskin se minulla muuttuu samantien jonkinlaiseksi euforiaksi ja tunnen olevani enemmän elossa kipuni keskellä, kuten olen jossain aikaisemminkin kirjoittanut. En kuitenkaan pidä kaikenlaisesta kivusta. En minä nautinnosta, euforiasta tiedä tuon taivaallista kun istun hammaslääkärin penkillä hoidettavana. Tuntemukseni piiskaukseen olen jo tuonut tässä aiemmin esiin. Olenko siis osa-aikainen masokisti, koska olen kivun suhteen rajoittunut sellainen? Olenko valikoiva?
Minä toivon, että herrani nauttii minun lyömisestäni yhtä lailla kun minä nautin hänen lyödessään minua. Toiveeni ainakin on tuo molemminpuolinen nautinto ja kummankin taipumuksien huomioiminen. Hän näkee sen aina minusta, kun alan olemaan kestämiseni rajoilla. Silloin minä vain olen, oloni on rento, rauhallinen. Silloin haluaisin olla ihan hiljaa ja tarttua kiinni kehoni tuntemuksista. Kehoni muuttuu kevyemmäksi, kivun eri väriset aallot kuorruttavat aivojani, tietoista ja tiedostamatonta minääni. Minä olen vahvasti siinä paikalla ja toisaalta olen jossakin hyvin kaukana. Kivun hetki on pitkä matka oman minäni sisimpään, silloin tunnen oman kehollisuuteni ja mieleni rajat kirkkaammin kuin koskaan muulloin.
Miksi sitten käsi, nyrkki, kämmen on se, josta minä eniten nautin? Sitä en osaa sanoa, se vain on niin. Rajojani herrani ei ole koskaan ylittänyt eikä hän koskaan ole lyönyt ns. vaarallisille alueille. Hän ei ikinä ole myöskään sessioissamme sitonut minua paikalleni, olen aina täysin vapaa liikkumaan ja vaikka lähtemään tilanteesta pois niin halutessani.
-
^ tuo sitomattomuus on yleensä itsellänikin. Joskus olen miettinyt millainen kokemus olisi joutua/päästä piiskattavaksi niin että tietäisi ettei voi halutessaan väistää lyöntiä.. Antautuisiko silloin täydellisemmin? Olisiko se helpompaa vai vaikeampaa?
-
^ tuo sitomattomuus on yleensä itsellänikin. Joskus olen miettinyt millainen kokemus olisi joutua/päästä piiskattavaksi niin että tietäisi ettei voi halutessaan väistää lyöntiä.. Antautuisiko silloin täydellisemmin? Olisiko se helpompaa vai vaikeampaa?
Mulla on aina ollut niinpäin toi fantasia. Nautin, kun iskun sisältämä viesti välittyy sinne ja juuri sellaisena kuin se on tarkoitettu. Lyöjä voi ladata paremmin haluamansa tunteen sopivaan kohtaan. Jos katsotaan väkivaltaa yleensä iskut tulevat kyllä kohdentumattomina ja niitä on joskus mahdollista väistää, esim. baaritappeluissa. Mut sen sijaan pahamaineis(emm)issa kidutuskertomuksissa, kuten myös videoilla uhrit on kyllä useimmiten tiukasti sidottu tai raudoissa siten, ettei väistäminen ole mahdollista (ei tietenkään aina) ja musta se on toimivamman näköistäkin. Tämä on tietysti makuasia, mutta ehkäpä tää fyysisesti pehmeiden pohjois-eurooppalaisten arvojen noudattaminen osaltaan edellyttää tätä väistämismahdollisuutta tai esim. sitä, että siteet on heikot ja niistä pystyy taistelemaan itsensä kuiville. Vaikee kuvitella kuitenkaan, et sellainen olis intensiviisempää, vaan ehkä jotkut ihmiset vaan saa enemmän irti tällasesta liikkuvasta toiminnasta. Jos esim. haluu vaan, et joku ukko tai akka käy mukiloimassa kun ite kattoo telkkaa ja se fantasia on siinä niin mitäs siinä sitomaan sitten...
-
En tarkoita siis sitä että piiskaa saadessa koskaan väistäisin, kipu tosin saattaa hetkeksi saada vaihtamaan asentoa, mutta pelkkä sanallinen kehoitus saa palaamaan samaan paikkaan ja asentoon vastaanottamaan seuraavan lyönnin. Ja samalla tavoin ovat omat piiskattavani asettuneet vastaanottamaan sen mitä tulossa on ollut. Kahleet ja köydet jos sellaisia on ollut, ovat lähinnä olleet "rekvisiittaa" eivät todellisuudessa liikkumista rajoittavia. Toki siis ovathan ne estäneet sen ettei karkuun pääse juoksemaan, mutta ei sitä etteikö pääsisi väistämään.
Juuri siksi ajatus kai kiehtookin. Sidottuna niin ettei voi siirtyä. Toisaalta, olisiko siinä sitten suurempi "vaara" sille että joutuisi käyttämään turvasanaa. Vai antaisiko se sen mahdollisuuden että voi päästää täydellisesti irti kaikesta kun ei tarvitse tehdä töitä mielen kanssa sen suhteen että pysyy paikallaan vaikka pelottaa ja/tai sattuu...
-
En tarkoita siis sitä että piiskaa saadessa koskaan väistäisin, kipu tosin saattaa hetkeksi saada vaihtamaan asentoa, mutta pelkkä sanallinen kehoitus saa palaamaan samaan paikkaan ja asentoon vastaanottamaan seuraavan lyönnin.
Noin se ainakin perinteisessä kotikurissa menee, että meet poikittain emännän tai isännän polvelle ja kärsit iskut. Mun fantasiani on kuitenkin toisenlaisia, et tykkään lähinnä näistä perversseistä pakko/väkisin/jutuista. Mä en myöskään tottele sanaa, vaan mulla lopahtaa into, kun pitää noudattaa jotakin käskyä ja sit ite osallistua hutien estämiseen (ja saada sit vielä jotain lisä rangaistuksia siitä, etten ottanu iskua vastaan). Kyllä sen perusteella mitä olen joskus kokenut näitä juttuja oikeasti, niin mut piti kyllä pitää ihan viimeistä piirtoa paikallaan, ennenkuin kivun tuottaminen onnistui. Ehkä mun kotikasvatus on mennyt tässä vähän pieleen, kun ei sana jotenkin kuulu. ;D Mut JOO kyllä mä koen niin, että se lyönti tulee sisällökkäämpänä silloin, kun ei tarvitse ajatusprosessoida koko ajan tarvitseeko sitä vastaanottaa tai tuleeko se kohdilleen, vaan se tulee ja se tuntuu siltä miltä sen on tarkoitettu tuntuvan (more chances).
Juuri siksi ajatus kai kiehtookin. Sidottuna niin ettei voi siirtyä. Toisaalta, olisiko siinä sitten suurempi "vaara" sille että joutuisi käyttämään turvasanaa. Vai antaisiko se sen mahdollisuuden että voi päästää täydellisesti irti kaikesta kun ei tarvitse tehdä töitä mielen kanssa sen suhteen että pysyy paikallaan vaikka pelottaa ja/tai sattuu...
Kun mä sessioin viimeks, meillä oli sellanen käytäntö, että sanon vaan jos uhkaa mennä pieleen, mut ei silti reagoitu turhiin pyyntöihin, paitsi silloin harvoin kun käytettiin suupalloa silloin mentiin enemmän riskirajoilla. No, eipä sattunu mitään sen kummempaa. Kerran venähti jalassa, mutta domme huomas sen melkeen heti.
-
^ tuo sitomattomuus on yleensä itsellänikin. Joskus olen miettinyt millainen kokemus olisi joutua/päästä piiskattavaksi niin että tietäisi ettei voi halutessaan väistää lyöntiä.. Antautuisiko silloin täydellisemmin? Olisiko se helpompaa vai vaikeampaa?
Mietin tätä LoDin kysymystä aika pitkään enkä oikein osaa siihen vastata. Jos minut tuossa tilanteessa sidottaisiin, niin ainakin ensialkuun se tuntuisi pelottavalta, koska en ole siihen (sitomiseen) juurikaan tottunut. Tosin, pelko itsessään ei ole minulle kielteinen tunne. Sitten, jos pelkoni alkaa muuttua kauhuksi, koen tilanteen hyvin epämiellyttävänä, on tilanne sitten ihan mikä ja missä tahansa.
Sidottuna ollessa on täysin dominoivan armoilla, etenkin jos on sidottu ihan kunnolla, napakasti. Silloin ne sidokset pitävät minut paikoillani, ei se dominoiva henkilö. Kun taas olen session aikana vapaana pysyen paikallani, niin silloin dominoiva pitää minut paikallani auktoriteetillään. Antautuisinko sidottuna täydellisemmin....silloin olisi pakko alistua, mutta toisaalta taas sitominen olisi vapaaehtoista.
Eli en osaa tähän vastata. Sessiossani olen aina vapaana ja ainakin nyt se tuntuu hyvältä juuri niin. Ymmärrän kuitenkin erinomaisen hyvin sen, että sidottuna olemisessa on omat kiksinsä niin dominoivalle kuin alistuvalle osapuolelle.
-
... Sitten, jos KUN pelkoni alkaa muuttua kauhuksi, koen tilanteen hyvin epämiellyttävänä...
Sovitaanko jatko privassa vai haluatko tekoturvallisen tunteen sopimalla ajan ja paikan tässä julkisesti ? ???
;D
Pahoitteluni, sä oot vaa vähän mussukka. :P
-
... Sitten, jos KUN pelkoni alkaa muuttua kauhuksi, koen tilanteen hyvin epämiellyttävänä...
Sovitaanko jatko privassa vai haluatko tekoturvallisen tunteen sopimalla ajan ja paikan tässä julkisesti ? ???
;D
Pahoitteluni, sä oot vaa vähän mussukka. :P
;)
-
Kysytäänpä tähän lopuksi vielä näin:
Onko sinulle oleellisinta se että oikeasti sattuu, vai se kivun odotus/pelko? Onko piiskaamisen tms syy se että kun ylitetään se tietty raja ja saavutetaan euforia? Vai se että voit antaa vastapuolelle mahdollisuuden toteuttaa sadistista/väkivaltaista puoltaan? Ja vastaavasti jos olet se kivun tuottaja, niin onko oleellisempaa se että pääsee näkemään toisen tuskan? vai se että näkee toisen pelon tuota mahdollista kipua kohtaan? Vai se että näkee toisen ylittävän sen rajan kun tuska muuttuu nautinnoksi?
Minä toivon, että herrani nauttii minun lyömisestäni yhtä lailla kun minä nautin hänen lyödessään minua. Toiveeni ainakin on tuo molemminpuolinen nautinto ja kummankin taipumuksien huomioiminen. Hän näkee sen aina minusta, kun alan olemaan kestämiseni rajoilla. Silloin minä vain olen, oloni on rento, rauhallinen. Silloin haluaisin olla ihan hiljaa ja tarttua kiinni kehoni tuntemuksista. Kehoni muuttuu kevyemmäksi, kivun eri väriset aallot kuorruttavat aivojani, tietoista ja tiedostamatonta minääni. Minä olen vahvasti siinä paikalla ja toisaalta olen jossakin hyvin kaukana. Kivun hetki on pitkä matka oman minäni sisimpään, silloin tunnen oman kehollisuuteni ja mieleni rajat kirkkaammin kuin koskaan muulloin.
Minun vartaloni päästää minut melko nopeasti kipua pakoon kivaan usvaan, missä kipu ei tunnu. Jos Dom saisi kiksinsä pelkästä lyömisestä/piiskaamisesta, niin silloin minun olisi melko helppo palvella: Dom saisi piiskata ja minä lejuisin nautinnossa, kivun yläpuolella.
Mutta silloin kun D on sadistisella päällä niin lyöminen itsessään ei ole se mistä hän saa nautintia vaan hän haluaa nähdä kun kärsin (rajoissani, mutta kuitenkin). Sitä usvaa voi häiritä tahallaan niin etten enää pääse siihen, ja silloin kipu on kipua ja D:n nautinnon antaminen oikeasti sattuu. Kärsin sen kuitenkin, koska siitä saa jotain jota en osaa oikein selittää. Mutta en ikinä etsisi tuota vapaa-ehtoisesti. Ja melkeinpä pitää olla (minun kohdalla) joku rangaistustilanne, muuten olisi vaikeata tuossa tilanteessa olla sanomatta turvasanaa.
Hieman OT, koska minulla ei ole kokemusta nyrkeillä lyödyksi tulemisesta, mutta halusin vastata LoD:in kysymykseen niinkuin minä sen ymmärsin.
-
Se, että antaa Domille vallan, vastapainona on myös vastuu.
Myös subilla on vastuu itsestään, siitä, että uskaltaa kertoa toiveensa, mieltymykset, pelot, rajansa.
Ja joskus on voitettava pelkonsa.
Misuli on oikeassa.
Tuo oman pelkonsa, jännityksensä tai minkälaisen tuollaisen kombinaation tahansa voittaminen on aina mieletön tunne. Se tosin ainakin minulla edellyttää aina sitä, että tunnen tarpeeksi hyvin sen, joka minua dominoi.
Uudelle, liki tuntemattomalle en liian suurta valtaa itseni suhteen anna. Samalla tavalla uskon suurimman osan toimivan.
Luottaa ja olla luottamuksen arvoinen - siinä ne tärkeimmät, tehdään sessiossa mitä tahansa.
-
LoD tuosssa aiemmin kysyi, että....kipu vai kivun pelko.
Mietistkelin tässä vielä omia tuntemuksiani. Kyllä se varsinaisen kivun kokeminen on se minun juttuni, mutta toisaalta kivun pelko ja sen odottaminen saavat myös kummia, mielenkiintoisia väristyksiä menemään pitkin ihoani. Onko se sitten osaltaan valmistautumista todellisen kivun vastaanottamiseen kun mieli jo edeltäkäsin työskentelee kivun parissa? En tiedä sitä sitten, mutta ihmismieli on ihmeellinen kokonaisuus.
Olen joskus miettinyt sitä, että kuinka paljon meissä alistuvissa on niitä, joiden sessiointiin kuuluu ainoastaan jonkinasteinen fyysinen kipu tai pelkästään psyykkinen kipu? Itselläni fyysinen kipu, sen vastaanottaminen on ehdottomasti minua, pelkästään psyykkinen/verbaalinen alistaminen ei toimisi minun kohdallani. Kipu yhdistetttynä käskemiseen, ehdottomuuteen, selkeään valta-asetelmaan saa minutkin, itsepäisen naisen, hiljaiseksi, nöyräksi, kiltiksi. Tiedän, että minulla on vielä matkaa paremmaksi alistujaksi, mutta yhtälailla, sitä matkaani teen koko ajan ja perille pääsen, kunhan ennätän. Ei enää niin montaa kilometriä :)
-
En nyrkkiä ole koskaan itse käyttänyt, ja tuskin käyttäisinkään, mutta samantaipaista olen miettinyt esim. puremisesta. (Kämmen ja piiskä myös aika usein käytettyjä minulla ainakin) Itselläni on vampyyri fetissi ja sen kautta pureminen on aika kiihottava asia minulle, että saan tehdä sitä subiin, mutta siitä jää hyvin helposti jälki jos vähänkin enemmän innostuu, ja kyllä itse ainakin vähän säikähdin kun subin vasemmassa rinnassa oli iso mustelma ja hampaan jäljet O.o, et tällä kertaa joutu subi rauhoittelemaan minua silleen "hys hys, ei se nyt niin paha jälki ole" :D. Plus tietenkin se että jos puree liian kovaa, ja menee vaikkapa iho oikeasti rikki niin että verta rupee tulemaan (fantasiana jees, mutta ei totetuskelpoinen missään nimessä) niin ties mitä infektiota voisi tulla. Ja todella harkitsen aina et mistä kohtaa puren, jos puren, ei ihan joka paikasta voi mennä näykkimään ku tarpeeks kovaa kun purasee ja osuu hermoon, ei enää nautinnollista siinä vaiheessa ole.
-
Pidän piiskasta ja ruoskasta, viiruista ja raidoista,
mutta se ei yksinään riitä pitämään liekassa.
Pitää olla henkinen yhteys, kemia, silmien palo.
-
En kyllä lähtis kenenkään huulta halkaisemaan nyrkillä.
Sisäreiteen, kainaloon ja persukseen purrut kyllä.
Läpsyttimen jälkeen oma kämmen tai ihan vyö mun mielestä parhaita.
Luunappeja voi huuliin antaa.
Ehkä mä oon vaa pehmo, mut joo.
Ei mun sessioon mahdu kauhukuvii
-
Huh huh, toivottavasti tämä " pieksemisketju" ei näy ulkopuolisille. En tiedä millaisia seksuaalisia kiksejä moinen toiminta aiheuttaa, lähinnä ajattelen että kyseessä on pääkopan sisällä olevan paineen purkamisesta ei seksuaalisesta toiminnasta.
Kaikki eivät halua että piiskaaminen sattuu, päinvastoin piiskaaminen tuottaa oikein tehtynä nautintoa ja kannustaa narttuiluun.
Väkivalta on väkivaltaa vaikku kuinka uhri sitä kerjäisi. Kannattaa olla varovainen toimissaan, milloinkaan ei voi tietää milloin "uhrin" mieli muuttuu ja käräjäoikeus kutsuu. Turvallisempia paineiden purkamisvälineitä löytyy joka salilta säkin muodossa.
Kertoisitkohan kaikille mikä se oikea tapa piiskata on? Itse en saa pienestä läpsimisestä oikein mitään irti. En kuitenkaan arvostele ketään jos niin tekevät tai sitä haluavat. Pidän siitä että jää jälkiä, isojakin, ja pidän siitä kun toinen huutaa ja anelee armoa. Välineiden suhteen en ole kovin kranttu, se voi olla paljon muutakin kuin piiskausvälineet mitä siihen käytän. Onko tämä siis väärä tapa? Eipä ole aiemmin kukaan valittanut, mun pitää varmaan kertoa subeillenikin, että se ei ole oikea tapa ja lopettaa sellainen touhu. Kun kirjoittamasi mukaan se ei ole se nautinnollinen tapa edes. Voihan rähmä :'( Tulethan avuksi selittämään heille? Varmistetaan että kaikki osapuolet ymmärtävät. Mä otan nessut mukaan, tulee rankkoja keskusteluja. Sadismiahan tuo on oikeastaan pahimmillaan. Kielletään toiselta se, mistä nauttii.
Okei, vähän provosoiduin tosta, pahoitteluni siitä. Mielestäni vaan tällä forumilla, jonka pitäisi olla niin suvaitsevainen, on ihan liikaa näitä ihmisiä jotka kertovat mikä on oikein ja mikä nautinnollista. Jokainen taaplaa tyylillään ja saa nautintonsa eri asioista. Omia mieltymyksiä voi kertoa, mutten itse kyllä uskaltaisi lähteä kertomaan muille mikä on oikea tapa toteuttaa halujaan ja seksuaalisuuttaan.
Kyllä, seksuaalisuuttaan. Jos itse kirjoitat, ettet tiedä millaisia kicksejä siitä saa, en ymmärrä miten voit sanoa, ettei se olisi seksuaalista. Meitä kun on moneen junaan. Paineeni puran toisaalla, jos siihen tarvetta on. Enkä edes kauheasti sellaisia tarpeita koe, olen ihan positiivinen ja tasapainoinen ihminen, jolle tämä puoli elämää tuo iloa ja nautintoa. Seksuaalista nautintoa.
Väkivalta on väärin, enkä itse koe millään lailla sellaista harrastavani. Käytän silti sanoja uhri, piekseminen, kiduttaminen jne. Vastaanottava osapuoli on kuitenkin aina vapaaehtoisesti mukana hommassa ja uskallan väittää että löytyy tältäkin palstalta monia, joille näiden sanojen käyttäminen on enemmän lupaus kivasta illasta ja aiheuttavat erektion tai sen, että valuvat valmiiksi pitkin reisiä ne lukiessaan ja iltaa odottaessaan. Haluaisin myös muistuttaa, ettei kaikki koe halua "narttuilla", joten ei kaikki kaipaa siihen myöskään kannustamista.
Lange Rede kurzer Sinn sanoisi saksalainen - niin kauan kuin molemmat osapuolet on tyytyväisiä, suodaan toisillemme oma tila ja tapa nautintoon.
-
Huh huh, toivottavasti tämä " pieksemisketju" ei näy ulkopuolisille. En tiedä millaisia seksuaalisia kiksejä moinen toiminta aiheuttaa, lähinnä ajattelen että kyseessä on pääkopan sisällä olevan paineen purkamisesta ei seksuaalisesta toiminnasta.
Kaikki eivät halua että piiskaaminen sattuu, päinvastoin piiskaaminen tuottaa oikein tehtynä nautintoa ja kannustaa narttuiluun.
Väkivalta on väkivaltaa vaikku kuinka uhri sitä kerjäisi. Kannattaa olla varovainen toimissaan, milloinkaan ei voi tietää milloin "uhrin" mieli muuttuu ja käräjäoikeus kutsuu. Turvallisempia paineiden purkamisvälineitä löytyy joka salilta säkin muodossa.
Kertoisitkohan kaikille mikä se oikea tapa piiskata on? Itse en saa pienestä läpsimisestä oikein mitään irti. En kuitenkaan arvostele ketään jos niin tekevät tai sitä haluavat. Pidän siitä että jää jälkiä, isojakin, ja pidän siitä kun toinen huutaa ja anelee armoa. Välineiden suhteen en ole kovin kranttu, se voi olla paljon muutakin kuin piiskausvälineet mitä siihen käytän. Onko tämä siis väärä tapa? Eipä ole aiemmin kukaan valittanut, mun pitää varmaan kertoa subeillenikin, että se ei ole oikea tapa ja lopettaa sellainen touhu. Kun kirjoittamasi mukaan se ei ole se nautinnollinen tapa edes. Voihan rähmä :'( Tulethan avuksi selittämään heille? Varmistetaan että kaikki osapuolet ymmärtävät. Mä otan nessut mukaan, tulee rankkoja keskusteluja. Sadismiahan tuo on oikeastaan pahimmillaan. Kielletään toiselta se, mistä nauttii.
Okei, vähän provosoiduin tosta, pahoitteluni siitä. Mielestäni vaan tällä forumilla, jonka pitäisi olla niin suvaitsevainen, on ihan liikaa näitä ihmisiä jotka kertovat mikä on oikein ja mikä nautinnollista. Jokainen taaplaa tyylillään ja saa nautintonsa eri asioista. Omia mieltymyksiä voi kertoa, mutten itse kyllä uskaltaisi lähteä kertomaan muille mikä on oikea tapa toteuttaa halujaan ja seksuaalisuuttaan.
Kyllä, seksuaalisuuttaan. Jos itse kirjoitat, ettet tiedä millaisia kicksejä siitä saa, en ymmärrä miten voit sanoa, ettei se olisi seksuaalista. Meitä kun on moneen junaan. Paineeni puran toisaalla, jos siihen tarvetta on. Enkä edes kauheasti sellaisia tarpeita koe, olen ihan positiivinen ja tasapainoinen ihminen, jolle tämä puoli elämää tuo iloa ja nautintoa. Seksuaalista nautintoa.
Väkivalta on väärin, enkä itse koe millään lailla sellaista harrastavani. Käytän silti sanoja uhri, piekseminen, kiduttaminen jne. Vastaanottava osapuoli on kuitenkin aina vapaaehtoisesti mukana hommassa ja uskallan väittää että löytyy tältäkin palstalta monia, joille näiden sanojen käyttäminen on enemmän lupaus kivasta illasta ja aiheuttavat erektion tai sen, että valuvat valmiiksi pitkin reisiä ne lukiessaan ja iltaa odottaessaan. Haluaisin myös muistuttaa, ettei kaikki koe halua "narttuilla", joten ei kaikki kaipaa siihen myöskään kannustamista.
Lange Rede kurzer Sinn sanoisi saksalainen - niin kauan kuin molemmat osapuolet on tyytyväisiä, suodaan toisillemme oma tila ja tapa nautintoon.
Tylsästi tyydyn komppaamaan LadyPearlsia..olen sadisti eikä mikään pikkutuhmaeroottinenmukapiiskaus anna mulle mitään, ja vastakappaleeni ei myöskään tästä mitään saisi koska valikoin mieluusti vähän masokistisen. Vaikka melkoisesta mätöstä onkin kyse niin silti SSC ja hellyys mukana :love:
-
....hellyys mukana :love:
Mutsi.
Ainakaan mun tyttökavereille (oon jo siinä iässä, sori) mikään ei oo vastenmielisempää kuin hellyys.
Sä oot sairas.
>:(
;D
SSC RACK NO_REAL_DEATH
-
Tylsästi tyydyn komppaamaan LadyPearlsia..olen sadisti eikä mikään pikkutuhmaeroottinenmukapiiskaus anna mulle mitään, ja vastakappaleeni ei myöskään tästä mitään saisi koska valikoin mieluusti vähän masokistisen. Vaikka melkoisesta mätöstä onkin kyse niin silti SSC ja hellyys mukana :love:
Juu, hellyyttä annan minäkin. Enkä jätä pysyviä jälkiä jos ei erikseen niin sovita ja toinen sellaista muistoksi toivo.
Se, että toinen antaa kehonsa ja mielensä käsiini on käsittämättömän hieno lahja. Se, että saan kiduttaa, nauraa ja nauttia vapautuneesti on sanoinkuvaamattoman ihanaa. Että toinen luottaa minuun täysin ja on valmis minun huvitukseni vuoksi niin kärsimään. Minulle se on romantiikkaa. Otan erittäin mielelläni sen jälkeen kainaloon, silitän ja annan sen nessunkin jos on tarpeen :love:
-
Pidän piiskasta ja ruoskasta, viiruista ja raidoista,
mutta se ei yksinään riitä pitämään liekassa.
Pitää olla henkinen yhteys, kemia, silmien palo.
Olen niin samis :love:.
-
Joo'o... Ei voi muuta kuin todeta että kyllä se tämä elämä onkin vaikea urheilulaji. Ei voi oikeasti koskaan tietää varmasti oletko tehnyt jonkin asian elämässäsi oikein ja yhteiskunnan normien mukaan vai riiteletkö itehengessäsi yhteiskunnan normeja vastaan kuolemaasi saakka. Ei ole hääviä tanssia nuoralla mutta jos et ota riskiä kokeillaksesi sitä et voi tietää mitä se vaati ja mitä siltä saat kun onnistut.