BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: rodent - 05.10.2013, 20:09
-
Väittäisin, että monet kutistavat sadomasokistisia seksifantasioitaan välttääkseen häpeää. Ihmisen voi olla vaikeaa tuoda julki sellaista fantasiaa, joka aiheuttaa muissa ihmisissä saman verran häpeää, kuin kiinnostustakin. Häpeää voi aiheuttaa esimerkiksi fantasia, jossa on moraalitonta saman toistoa tai fantasia, joka on liian aistillinen. Kuten aiemmassa keskustelussa viittasin, ongelmia ei tässä ole niinkään vaniljoilla. Vaniljat kehtaavat kieriskellä ja kuksia useimmiten ihan miten haluavat, jopa ilman vaatteita. He voivat puhua antautumisesta ja tantratason nautiskelusta, eikä pieni häpeällisyyskään ole heille ongelma, koska se ymmärretään oikein. Seksuaaliterapeutit valtakunnallisissa sanomalehdissäkin suosittelevat pidäkkeetöntä antautumista seksiakteissa. Sadomasokisteja taas ohjataan rajoittamaan "liiallista" aistillisuuttaan ja patoamaan seksuaalisuuttaan.
Tiedän, että monessakaan seurueessa (useimmiten) ihminen ei aina uskalla puhua fantasioistaan. Ehkä hän on jo kieltänyt ne, ellei hänellä ole mielessään riettaampia fantasiankulkuja; mielensopukan jäänteistä saadaan aikaan jotain pienempinä annoksina, jotka voidaan sitten tituleerata näyttävästi. Minä olen saanut sessioissa kaiken mitä olen halunnut, eli esimerkiksi asioita, joille monet tekisivät häpeätorjunnan on voitu toistella lähes loputtomiin, sen takia hieman pelkään kinkyjä. Mikäli siirtyisin tavanomaisempaan SM-porukkaan kokisin varmaan joutuneeni järjestöhenkiseen puhdetoimintaan ja sivussa esittämään hyvinkin typistettyjä versioita fantasiankulusta, koska peruskinkyilijät haluavat kulkea/noudattaa turvalliseksi ja moraalisiksi havaittua linjaa oikeuttansa intohimoon vältellen. On monia piirejä, joissa subit eivät saa edes esittää minkäänlaisia toivomuksia, tai edes arvioida sessioitaan. Mielestäni tällainen on IHAN HIRVEÄÄ.
Pitkä, intensiivinen monta minuuttia kestävä subin nännien nipistys on useimmiten (EI AINA!) parempiefektinen, kuin lyhyt nännien hipaisu tai niiden pyörittäminen, mutta hävettävää kyllä sellaista ei sovi toistuvasti toivoa. Entäs subin hierominen??? Ei sitä vaniljaseksiäkään aina tavitse harrastaa vaatteet päällä. Onneksi kaikkia ei hävetä niin paljon, etteikö voisi vähän hömpsötellä... :))
Voisiko sadomasokismin puhdistaa "häpeästä"?
-
Sinulla on kyllä mielenkiintoinen näkemys kaikkien muiden s/m-henkisten ihmisten tekemisistä samalla kun jaksat mainostaa niitä omia tekemisiäsi ilman, että niistä kukaan saa silti yhtään sen enempää tietoa kuin oma hehkutuksesi :D
Säästän sinulta kommentoinnin vaivan ja laitan sen tähän jo valmiiksi: Hekoheko ;)
EDIT: Sanoin tuon foorumijäsenenä, en ylläpidon edustajana.
-
Sinulla on kyllä mielenkiintoinen näkemys kaikkien muiden s/m-henkisten ihmisten tekemisistä samalla kun jaksat mainostaa niitä omia tekemisiäsi ilman, että niistä kukaan saa silti yhtään sen enempää tietoa kuin oma hehkutuksesi :D
Jotenkin tuntuu nyt siltä, ettet ole hirveän kiinnostunut keskustelemaan häpeän vaikutuksesta sadomasokistiseen fantasiointiin.
-
Minua kiinnostaa miksi väität monien kutistavan fantasioitaan? Tunnen itseni lisäksi aika monta kinkyä ihmistä enkä usko että se olisi heille mikään juttu. Itse en häpeä fantasioitani enkä niiden toteuttamista.
-
Itse väitän että juurikin päinvastoin... ihmiset jotka häpeävät saavat lisäkiksejä häpeästään kun ovat "tuhmia"....
-
Nettiyhteisöissä saatetaan rajoittaa fantasioita vain silloin, jos niissä sekaannutaan lähisukulaisiin, lapsiin, ruumiisiin tai eläimiin. Esimerkiksi FetLife ja deviantART yrittävät tämmöisiä sensuroida sitä mukaa kun ylläpidon tietoon tämmöisiä tulee, mutta eihän täydellinen sensuuri aina onnistu. Muuten saa kyllä kertoa fantasioistaan niitä rajoittamatta ja sensuroimatta, vaikka toki jotkin tarinat saattavatkin kauhistuttaa kukkahattukinkyjä. Fantasia on aina fantasia, todellinen sessio jotain aivan muuta.
Seksuaaliterapeutit valtakunnallisissa sanomalehdissäkin suosittelevat pidäkkeetöntä antautumista seksiakteissa. Sadomasokisteja taas ohjataan rajoittamaan "liiallista" aistillisuuttaan ja patoamaan seksuaalisuuttaan.
Voisitko näyttää esimerkiksi jonkun sanomalehtijutun, jossa sadomasokistia kehotetaan rajoittamaan seksuaalisuuttaan? Itse en muista tämmöistä koskaan nähneeni.
-
Minua kiinnostaa miksi väität monien kutistavan fantasioitaan? Tunnen itseni lisäksi aika monta kinkyä ihmistä enkä usko että se olisi heille mikään juttu. Itse en häpeä fantasioitani enkä niiden toteuttamista.
S/M-fantasiat muokkautuvat tai kutistuvat sosiaalisessa paineessa yksinkertaisesti, koska ne aiheuttavat häpeää. Mitä yksityiskohtaisempi, hävyttömämpi ja aistillisempi fantasia on, sitä todennäköisemmin sitä joutuu editoimaan ymmärrettävämmäksi niin, että toteuttavien osapuolten ei tarvitsisi kokea "suurta vaivautumista" ja seurapiiri voisi toimia ajankäytöllisestikin normina. Itse olen saanut fantasiani sellaisinaan pöytään katettuna, koska on ollut niin hyvät sessioseurat. Eli en kehu oikeastaan itseäni, vaan sessioseuraa, joka on mahdollistanut tämän.
-
En nyt tiedä pitäisikö minun edes vastata (on taipumuksena lukea aloitukset vähän väärin), mutta menkööt.
Minä koen häpeää (ja syyllisyyttäkin) fantasioistani. Niihin ei liity mitään laitonta, mutta moraalisesti tuomittavaa kylläkin. Saan siitä kiksejä, että kesken seksin kuvittelen muita kauhistelemassa tekojani. En kuitenkaan mitään teennäistä "kuka on ollu tuhma tyttö"-läppää arvosta. :P
-
Joo mä hieman ihmettelen myös mistä Rodentin jatkuva yleistys ja tietämys miten ihmiset sessioi ja asiaa harrastaa näissä piireissä, kumpuaa?
Täällä on niin monta tyyliä tehdä asioita kuin on ihmistäkin, ei ole mitään yleistä kaavaa. Oma sessiointini on hyvinkin sensuaalista ja aisteilla leikittelyä, ja uskoisin olevan niin monella muullakin. Vähän nyppii sellainen kaikentietävä yleistävä asenne. ???
-
Eli sinulla on ollut hyvää sessioseuraa mutta ilmeisesti kaikilla muilla huonoa?
Haluat keskustella mutta esität vain väitteitä miten muut ajattelevat ja kokevat. Aika huono lähtökohta varsinkin kun taidat olla väärässä aika monessa kohtaa.
-
Häpeä on häpeää,toistaiseksi en ole kokenut sitä muuna.
Olisiko eri asia hävetä fantasioitaan kuin että häpeää itseään-esim omaa kroppaansa
Aihe on sellainen,että ehkä ei kannata foorumilla käsitellä ellei osaa jotenkin täysin objetiivisesti ja asia-asiana käsitellä-
jotkut asiat ovat niin arkoja ettei niistä halua saada "kuonoon"enempää tai ehdointahdoin haavoittua lisää
-
Eli sinulla on ollut hyvää sessioseuraa mutta ilmeisesti kaikilla muilla huonoa?
Halusin ensisijaisesti virittää keskustelua häpeän haittavaikutuksista S/M-fantasioihin. En tiedä millaisia sessioita muilla on ollut, mutta toisaalta en niitä halua moralisoidakaan.
-
Eli sinulla on ollut hyvää sessioseuraa mutta ilmeisesti kaikilla muilla huonoa?
No rivien välistä pitäisi näkyä, että arvostan myös muita. Mutta eihän se sieltä tunnu näkyvän. Kyllähän häpeä kuitenkin näitä fantasioita monien osalta sotkee, että miten syvälle ja intensiivitasolle voidaan mennä. Tavallisessa seksissä otetaan maksimitehot irti, mutta sadomasokistisessa fantasiassa niitä tunnutaan hyvin usein välttelevän. Minusta se on ihmeellistä.
-
Kummallisia, suppeita ajatuksia.
-
Voisitko näyttää esimerkiksi jonkun sanomalehtijutun, jossa sadomasokistia kehotetaan rajoittamaan seksuaalisuuttaan? Itse en muista tämmöistä koskaan nähneeni.
Lehtijuttujen (vähyyden ja tason) perusteella sadomasokismia ei kannata harrastaa, kuin korkeintaan matalalla profiililla. Pientä kiusoittelua, piiskaamista ja kullan tyytyväiseksi tekemistä silloin tällöin.
-
Lehtijuttujen (vähyyden ja tason) perusteella sadomasokismia ei kannata harrastaa, kuin korkeintaan matalalla profiililla. Pientä kiusoittelua, piiskaamista ja kullan tyytyväiseksi tekemistä silloin tällöin.
Eikö nuo ole kuitenkin enemmän kuin fantasiointia ja mielikuvituksessaan temmeltämistä- joku voi viettää kenties koko elämänsä haaveillen haavemaailmoissaan-onko se jotenkin tavoiteltavampaa kuin että olisi kulta, jota vähän ripsiä ja kiusoitella? :D
-
Voisitko näyttää esimerkiksi jonkun sanomalehtijutun, jossa sadomasokistia kehotetaan rajoittamaan seksuaalisuuttaan? Itse en muista tämmöistä koskaan nähneeni.
Lehtijuttujen (vähyyden ja tason) perusteella sadomasokismia ei kannata harrastaa, kuin korkeintaan matalalla profiililla. Pientä kiusoittelua, piiskaamista ja kullan tyytyväiseksi tekemistä silloin tällöin.
Minusta tämä lähinnä johtuu siitä, että se on se taso, millä vaniljaisempi henkilö voisi olla kiinnostunut kokeilemaan jotain tämän suuntaista. Tällä tasolla esitettynä se voi olla jotain pientä kivaa, mitä lähes kuka tahansa uskaltaa kokeilla joskus makuuhuoneen puolella. Lähes kaikiltahan ne pörrökäsiraudatkin löytyy, vaikka dominoinnista tai kahleista ei olisi erityisesti ollutkaan innostunut. S/M, bondage- jne. teemojahan tuodaan minun mielestä esille kuitenkin aika paljon eri yhteyksissä. Toki yleensä lähinnä huumorin kautta etenkin elokuvissa, mutta kyllähän sitä on viime aikoina paljon käsitelty julkisuudessa etenkin 50 shades of gray-kirjan ansiosta, oli mitä mieltä itse kirjan laadusta tahansa. Hyvin monesti aiheen yhteydessä ovat toki myös toimittajat aika suorasukaisesti todenneet, että homma ei ole ainakaan heille, mutta eihän sitä tiedä, mitä sen tv-persoonan takana oikeasti ajatellaan asioista. Toisaalta ulkomailta kiirineistä uutisista on voitu myös lukea, että sadomasokistisia mielihaluja toteuttavat ihmiset ovat keskimäärin onnellisempia ja tyytyväisempiä suhteisiinsa. Ilmeisesti siis sen vuoksi, että pääsevät tekemään yhdessä sitä mistä oikeasti nauttivat ilman mitään ylimääräisiä taakkoja tai henkisiä muureja suojinaan.
Minun mielestä median keskustelun taso ei ole mitenkään huono sen suhteen, että se saa ihmiset miettimään omalta kohdaltaan, mitä he haluavat. Ei tätäkään juttua ole mitään järkeä sellaisille ihmisille väkisin yrittää tyrkyttää, jotka eivät ole siitä millään tasolla kiinnostuneita. Suurin osa ei kuitenkaan ole. Kaikki kyllä löytävät tavalla tai toisellaan ne itseä kiinnostavat jutut seksuaalisuutensa saralta ja sehän on hyvä vain, että se oma kulta saadaan tyytyväiseksi, olivat temput mitkä tahansa :)
Itsekään en oikein tuota häpeäpuolta allekirjoita. Kinkyilyssä nimenomaan pääsen toteuttamaan itseäni hyväksyvän kumppanin kanssa ilman mitään asiaan liittyvää häpeilyä. Siinä saa olla oma itsensä ja nauttia täydestä sydämestä. Ihan eri tilanne olisi lähtä kertomaan omista mielihaluistaan niille, joilta ei minkäänlaista hyväksyntää ja ymmärrystä saisi, mutta ei nämä asiat heille kuulu muutenkaan. Kun mahdollisesti tuomitsevalta ympäristöltä ei tarvitse hakea minkäänlaista tukea omille fantasioilleen, ei se sitä myöskään millään tavalla rajoita.
On aika helppo lähteä toistenkin toimintaa tulkitsemaan oman ajatusmaailmansa kautta, koska se on aikalailla se helpoin tapa varsinaisesti yrittää ymmärtää toisen motiiveja ja käyttäytymistä. Tämä menee vain myös helposti pieleen silloin kun sitä toisen ajatusmaailmaa ei oikeasti ymmärrä ja tulee vai projisoitua omia motiiveja ja ajatusmalleja toisiin ihmisiin, jotka eivät käyttäydy samanlaisten mallien mukaisesti. Tämä taitaa olla yksi niistä kerroista, jolloin se menee pieleen ainakin aika suuren osan kanssa.
-
Hävetä ei mikään mutta vitutukseen voi kuolla ja lupaan tarjota tuopin ensimmäiselle joka tulee meettiin/bileisiin ja kehtaa myöntää löytäneensä itsensä 50 shades of greyn kautta.
-
Eikö nuo ole kuitenkin enemmän kuin fantasiointia ja mielikuvituksessaan temmeltämistä- joku voi viettää kenties koko elämänsä haaveillen haavemaailmoissaan-onko se jotenkin tavoiteltavampaa kuin että olisi kulta, jota vähän ripsiä ja kiusoitella? :D
Minulle ainakin on sanottu, että kun löytää mukavantuntuisen naisen silloin on pyrittävä itse antamaan parastaan. Ja esteistä huolimatta olen näin tehnytkin. Ohjeen noudattaminen on nimittäin vaikeaa kontekstissa, jossa omien fantasioiden säädyllisyyttä joutuu erikseen harkitsemaan. Mitenkä esim. subimies voi keskimäärin tuolla kentällä vaikuttaa siihen, ettei dommeilla muodostu antipatioita hänen yksityiskohtaisempiin fantasioihinsa, jotka saattavat tuntua myöskin häpeällisiltä ja noloilta, tarpeettomilta... Ei varmaan kovinkaan paljon ja silloin toimintansa sisältöä joutuu muokkaamaan vähemmän noloksi muiden silmissä. Vaniljaseksin asetelma on kevyempi, koska siinä ei juurikaan synny erimielisyyksiä toiminnan huipulle pyrkivästä tarkoituksesta, ja jos jota kuta hävettää sitä voidaan tempaista käsilaukulla päähän. Sadomasokismissa monet haluaa kuitenkin elätellä vaan sellaisia fantasioita, jotka ei hävetä ketään. Jos joku "rääpäle" haluaa liian aistillista toimintaa, se on oikein kunnon raivokohtauksen paikka, että nyt sitten loukataan vielä naistakin tässä hommassa. :o
-
Mitenkä esim. subimies voi keskimäärin tuolla kentällä vaikuttaa siihen, ettei dommeilla muodostu antipatioita hänen yksityiskohtaisempiin fantasioihinsa, jotka saattavat tuntua myöskin häpeällisiltä ja noloilta, tarpeettomilta... Ei varmaan kovinkaan paljon ja silloin toimintansa sisältöä joutuu muokkaamaan vähemmän noloksi muiden silmissä. Vaniljaseksin asetelma on kevyempi, koska siinä ei juurikaan synny erimielisyyksiä toiminnan huipulle pyrkivästä tarkoituksesta, ja jos jota kuta hävettää sitä voidaan tempaista käsilaukulla päähän. Sadomasokismissa monet haluaa kuitenkin elätellä vaan sellaisia fantasioita, jotka ei hävetä ketään. Jos joku "rääpäle" haluaa liian aistillista toimintaa, se on oikein kunnon raivokohtauksen paikka, että nyt sitten loukataan vielä naistakin tässä hommassa. :o
Jotenkin yritän kauheasti ymmärtään tämän, mutta en oikein saa kiinni logiikasta... aika jännä tapa ajatella!
Mutta siis, en ole kyllä ikimaailmassa saanut raivareita tai kokenut loukkaantumista koko naissukupuolen sijaskärsijänä subimiesten - tai muidenkaan seksikumppanien - fantasioiden tiimoilla. Ja aika monenlaista visiota olen kyllä kuullut, minä kun tuppaan lypsämään potentiaalisista kumppaneista irti kaikki söpöstelyt ja tuhmistelut ja kuumotukset ja saastat mitä päästä löytyy ennen kuin mihinkään puuhiin ryhdytään.
Kaikki ei nappaa minua mutta ei se nyt sen kummempaa siiten ole. En tykkää karvasmantelistakaan, mutta voi sinne laskiaspullaan laittaa hilloakin.
-
Minusta tämä lähinnä johtuu siitä, että se on se taso, millä vaniljaisempi henkilö voisi olla kiinnostunut kokeilemaan jotain tämän suuntaista. Tällä tasolla esitettynä se voi olla jotain pientä kivaa, mitä lähes kuka tahansa uskaltaa kokeilla joskus makuuhuoneen puolella.
Kyllähän sitominen ja erinäinen aggressiokäyttäytyminen kuuluu vaniljaseksiin, mutta se on toinen juttu. Sadomasoiluun tullaan usein vasta myöhäisherännäisinä ja siten olisi rohkeampaa puhua väestössä esiintyvästä sadomasokistisesta potentiaalista (vaikken viittaa tällä tosiaan kaikkiin ihmisiin). Sanoma- ja naistenlehdet eivät minun nähdäkseni edes oikein levitä tietoa aiheesta, eikä mitään tukea sadomasokistiselle fantasioinnille yhteiskuntateorioista muutenkaan kumpua.
mutta kyllähän sitä on viime aikoina paljon käsitelty julkisuudessa etenkin 50 shades of gray-kirjan ansiosta, oli mitä mieltä itse kirjan laadusta tahansa.
Tunnen livenä useita naisia, jotka on 50 shades of gray-faneja. Pari näistä tuttavuuksista olisivat nyttemmin kiinnostuneita sadomasokismista paljon laajemminkin, mutta heidän miehensä eivät. He eivät myöskään halua "pettää" miehiään ja itkeskelevät sitä, kun eivät onnistu kunnolla toteuttamaan fantasioitaan heidän kanssa. Kyse on myös hyvin häpeällisistä fantasioista.
Toisaalta ulkomailta kiirineistä uutisista on voitu myös lukea, että sadomasokistisia mielihaluja toteuttavat ihmiset ovat keskimäärin onnellisempia ja tyytyväisempiä suhteisiinsa. Ilmeisesti siis sen vuoksi, että pääsevät tekemään yhdessä sitä mistä oikeasti nauttivat ilman mitään ylimääräisiä taakkoja tai henkisiä muureja suojinaan.
Veikkaan, että ihmiset, joilla on monipuolisempi käsitys vallan luonteesta, ovat aina tyytyväisempiä kuin sellaiset, jotka hännystelevät kohdusta hautaan erinäisiä johtajia ja buldogeja ja katselevat suu kurtussa lähestyvää postinjakajaa... En kuitenkaan usko, että sadomasokismi on ainoa tapa tulla tietoiseksi asioista, jotka liittyvät vallankäyttöön. Eli myös vanilja tai aseksuaali voi olla yhtä onnellinen, jos hän jotain reittiä voi tuntea itsensä vapautuneemmaksi.
Minun mielestä median keskustelun taso ei ole mitenkään huono sen suhteen, että se saa ihmiset miettimään omalta kohdaltaan, mitä he haluavat.
Minun käsittääkseni media on edelleenkin suurimpia valinnanvapauden tuhoajia ja ihmismielen saastuttajia. Onneksi ohelle on noussut sosiaalinen media, jossa yksittäisellä ihmisellä on enemmän sananvaltaa ja oikeus puuttua asioihin.
Ei tätäkään juttua ole mitään järkeä sellaisille ihmisille väkisin yrittää tyrkyttää, jotka eivät ole siitä millään tasolla kiinnostuneita.
Suurin osa ei kuitenkaan ole.
Koska kinkypiireihin herää koko ajan aikuisikäisiä ihmisiä, on syytä olettaa, että tänne on kiinnostusta. Ihmisten estymistä pitäisi ottaa paremmin selvää, eikä vedota suoraan valinnanvapauteen. Kinkyilyä esiintyy niin monissa paikoissa muutenkin, että se on selvä merkki siitä, että työtä terveen kinkyilyn edistämiseksi tarvittaisiin enemmän. Ihmisten häpeä asioihin pitäisi tutkia ja myös sadomasokistien oma suhde fantasioihinsa.
Itsekään en oikein tuota häpeäpuolta allekirjoita. Kinkyilyssä nimenomaan pääsen toteuttamaan itseäni hyväksyvän kumppanin kanssa ilman mitään asiaan liittyvää häpeilyä. Siinä saa olla oma itsensä ja nauttia täydestä sydämestä.
Kyse onkin oikeastaan siitä - miten monesta asiasta meillä on oikeus nauttia. Varmasti joistakin asioista on, mutta sitten on tasoja, joilla meidän häveliäisyytemme tulee vastaan.
On aika helppo lähteä toistenkin toimintaa tulkitsemaan oman ajatusmaailmansa kautta, koska se on aikalailla se helpoin tapa varsinaisesti yrittää ymmärtää toisen motiiveja ja käyttäytymistä.
Jos nyt vaan jokainen kysyisi itseltään, onko häpeä muokannut omia fantasioita, ja vasta sitten vastaisi tähän viestiin saataisiin kenties asiallisempaa keskustelua. Kiitokset osaanotosta sinulle.
-
Mutta siis, en ole kyllä ikimaailmassa saanut raivareita tai kokenut loukkaantumista koko naissukupuolen sijaskärsijänä subimiesten - tai muidenkaan seksikumppanien - fantasioiden tiimoilla. Ja aika monenlaista visiota olen kyllä kuullut, minä kun tuppaan lypsämään potentiaalisista kumppaneista irti kaikki söpöstelyt ja tuhmistelut ja kuumotukset ja saastat mitä päästä löytyy ennen kuin mihinkään puuhiin ryhdytään.
Voisiko tämä johtua esikarsinnasta, jonka teet härskeimpien tyyppien heittämiseksi pellolle?
-
Ajattelen niin, että jos D-ihminen haluaa pitää valta-asetelman, hän harvemmin antaa persettään nuoletettavaksi tai antaa subin työntää anukseensa strappia tai antaa subin sylkäistä kasvoille. vaikka saisi siitä maailmankaikkeuden suurimmat orkut. Häpeäkö estää tämän. Vallasta kiksejä saava ja valtaa pitävä pelkää menettävänsä kasvonsa. Liittyykö auktoriteetti-aseman ja kontrollin menettämisen pelko häpeään, sitä en tiedä.
Jos kyseessä ei ole valtasuhde, ei varsinaista arvoasetelmaa vaan yhdessätekemisen iloa ja kokemuksia. Sillon voi vapaasti antautua siihen tekemiseen mistä pitää ja silloin uskalletaan kertoa mistä saa omat kiksit.
Sitäpaitsi jonkin verran korostetaan Dominoivien (naisten?) puolelta sellaista seikkaa, että sub ei saa esittää toivomuksiaan. Heidän on otettava vastaan mitä saavat ja mitä heille annetaan.
Luoko tämä itsessään häpeän tuntua.
Omat toivomukset ovat ensin häpeävapaita ja niistä fantasioidaan täysillä pään sisällä. Kun ensimmäisen kerran tulee tyrmätyksi D:n puolelta ja kuulee lauseen, että sinulla ei ole oikeuksia pyytää vaan odottaa mitä annetaan. Silloin pään sisällä voi oma fantasiointi saada harmaan verhon ja pikkuhiljaa jostain syystä muuttuu häpälliseksi, vaikka siihen ei olisi mitään aihetta.
Kunhan vain mietin jos menisi näin...?
-
Ajattelen niin, että jos D-ihminen haluaa pitää valta-asetelman, hän harvemmin antaa persettään nuoletettavaksi tai antaa subin työntää anukseensa strappia tai antaa subin sylkäistä kasvoille. vaikka saisi siitä maailmankaikkeuden suurimmat orkut. Häpeäkö estää tämän. Vallasta kiksejä saava ja valtaa pitävä pelkää menettävänsä kasvonsa. Liittyykö auktoriteetti-aseman ja kontrollin menettämisen pelko häpeään, sitä en tiedä.
Jos kyseessä ei ole valtasuhde, ei varsinaista arvoasetelmaa vaan yhdessätekemisen iloa ja kokemuksia. Sillon voi vapaasti antautua siihen tekemiseen mistä pitää ja silloin uskalletaan kertoa mistä saa omat kiksit.
Sitäpaitsi jonkin verran korostetaan Dominoivien (naisten?) puolelta sellaista seikkaa, että sub ei saa esittää toivomuksiaan. Heidän on otettava vastaan mitä saavat ja mitä heille annetaan.
Luoko tämä itsessään häpeän tuntua.
Omat toivomukset ovat ensin häpeävapaita ja niistä fantasioidaan täysillä pään sisällä. Kun ensimmäisen kerran tulee tyrmätyksi D:n puolelta ja kuulee lauseen, että sinulla ei ole oikeuksia pyytää vaan odottaa mitä annetaan. Silloin pään sisällä voi oma fantasiointi saada harmaan verhon ja pikkuhiljaa jostain syystä muuttuu häpälliseksi, vaikka siihen ei olisi mitään aihetta.
Kunhan vain mietin jos menisi näin...?
Tuohon alkukappaleessa olevaan:
Jos minun suurimmat kiksini D:nä tulevat (esmes) siitä että subini sylkee minua kasvoille. Ja jos (tämä ei ole niin oleellista) subini suurin häpeä ja kauhu olisi niin tehdä. Niin kenellä on valta jos laitan hänet kuitenkin tekemään niin?
Minulle valta on nimenomaan vaikutusvaltaa; saada joku tekemään jotakin vastoin omaa tahtoa ja halua (ainakin alunperin). Ja silloin aika vähän on väliä sillä "pitää"-konseptilla tai millään yleisillä dogmeilla. Jutun gluu löytyy kahden (tai useamman) ihmisen pään sisältä ja suhteen/suhteiden dynamiikasta. Rajat ovat sitten siellä minne ne halutaan laittaa; suhde/suhteet säilyy, jopa kehittyy, kenties...?
-
Ajattelen niin, että jos D-ihminen haluaa pitää valta-asetelman, hän harvemmin antaa persettään nuoletettavaksi tai antaa subin työntää anukseensa strappia tai antaa subin sylkäistä kasvoille. vaikka saisi siitä maailmankaikkeuden suurimmat orkut. Häpeäkö estää tämän.
Olen itse joskus antanut dommelle jotain kipua, mutta se on lähinnä vahvistanut, etteivät kemiamme toimi näinpäin. En muutenkaan viitannut hävetyillä erityisen äärimmäisiin fantasioihin. Riittää useimmiten, että jos miessubi alkaa vaatia kauniilta dommelta säädyttömyyksiin vietyä aistillisuutta tai itseään toistavaa toimintaa heikompi domina saa siitä viimeistään jossain vaiheessa raivarin, että "PERKELE EIKÖ SULLA OLE MITTÄÄN MUITA FANTASIOITA!". Haluaisinkin vastaavasti nähdä vaniljaihmisen, joka syyttää kumppania siitä, että tällä on aina pano mielessä.
Subinaisten tilanne näyttäisi olevan parempi, kunhan sopiva dom-kumppani löytyy ja se ei yleensä käy helposti. Subinaisia kuitenkin kunnioitetaan paljon enemmän. Hyvä sadomasokismi loppujen lopuksi suurelta osin kiteytyy zeniläiseen samojen aihioiden kierrättämiseen. Jatkuva uuden etsiminen on vamma millä tahansa elämänalueella.
Vallasta kiksejä saava ja valtaa pitävä pelkää menettävänsä kasvonsa. Liittyykö auktoriteetti-aseman ja kontrollin menettämisen pelko häpeään, sitä en tiedä.
No sikäli kun me olemme 'kääntöä' kokeilleet ei siihen ole mitään pelkoa liittynyt, vaan lähinnä toteamus, etteivät asiat ole tarkoitettu näinpäin. Voi se tietysti johtua siitäkin, että olen itse olemukseltani vain likainen äpärä (heh, no osittain). Eräs mieshenkilö, joka myöhemmin liittyi moottoripyöräjengiin totesikin kerran huumorilla että mahtaisi olla nöyryyttävää jos minä yrittäisin kouluttaa häntä :))
Sitäpaitsi jonkin verran korostetaan Dominoivien (naisten?) puolelta sellaista seikkaa, että sub ei saa esittää toivomuksiaan. Heidän on otettava vastaan mitä saavat ja mitä heille annetaan. Luoko tämä itsessään häpeän tuntua.
Omat toivomukset ovat ensin häpeävapaita ja niistä fantasioidaan täysillä pään sisällä. Kun ensimmäisen kerran tulee tyrmätyksi D:n puolelta ja kuulee lauseen, että sinulla ei ole oikeuksia pyytää vaan odottaa mitä annetaan. Silloin pään sisällä voi oma fantasiointi saada harmaan verhon ja pikkuhiljaa jostain syystä muuttuu häpälliseksi, vaikka siihen ei olisi mitään aihetta.
Tämä on niin klishee, että sub-malet eivät voisi toteuttaa kaikkia haaveitaan, koska dommeilla on omansa. Minun nähdäkseni kuitenkin subin oma fantasiamaailma on tehokkain tapa alistaa subi. Tai tehokkaampi, kuin tämän fantasiointia vastaan toimiminen. Subimiehen fantasioita ei kannata ehkä selvittää pelkästään tenttaamalla ja kyselemällä. Kannattaa kahlita hänet esimerkiksi sänkyyn ja ottaa tämän kyrpä käteen, sitten (ajan kanssa) runkata erektiota päälle sitä mukaan kun todelliset fantasiat alkavat paljastua esiin. Kevyemmässä kuulustelussa mies voi helposti jättää kertomatta jotain mikä tuntuu turvallisemmalta jättää salaisuudeksi. Mutta kun avautuminen johtaa nopeasti vahvistuvaan kiihotustilaan ja siihen että naisen käsi omalla kyrvällä alkaa käydä (häpeällisesti) likaisemmatkin jutut selville. Toki dommen tehtävä on myös luoda ja johtaa subin fantasioita pidemmälle, sekä tuottaa uusia. Lähtökohtana se on huono. Erittäin huono. Ei, Ei, ei.
-
Jatkuva uuden etsiminen on vamma millä tahansa elämänalueella.
Hyvä ajatus.
Kuitenkin näkisin tämän niin, että silloin kun ihminen lakkaa olemasta utelias, silloin on jotain menetetty.
Uuden etsiminen on hyvä asia kohtuullisessa mittakaavassa.
Kun uuden etsimisestä tulee pakkomielle. Ei osata rauhoittua vaan jokin polttaa sisällä vaatien koko ajan lisää jotain.
Tämä on sitä kun mikään ei riitä. Näin uuden etsimisestä tulee ihmiselle uhka ja vamma.
Kehitys millä alueella tahansa vaatii uteliaisuutta ja uuden etsimistä.
-
Uteliaisuus ja uuden etsiminen on tuonut ihmis lajin tähän pisteeseen mitä se nyt on.
Monet muut lajit ovat olleet saman laisia ja käyttäytyneet samalla tavalla miljoonia vuosia.
Uteliaisuus on ihmislajin vahvuus ja heikkous. Voi olla, että se vie lajin lopulta tuhoon.
Häpeän tunne myös auttaa laumaa toimimaan tehokkaasti. Asiat jotka koetaan häpeällisinä
tukevat lauman selviytymistä eloon jäämisen taistelussa.
Esimerkiksi häpeän tunne ulostamisesta muiden nähden on edesauttanut sitä, että bakteerit
eivät ole levittäneet tauteja kun tarpeiden teko alue on ollut kauempana leiristä.
Koska lauman sosiaaliset suhteet ovat mutkikkaita niin on myös kehittynyt häpeän tunteita
asioihin joihin ei niitä ei olisi pitänyt kehittyä.
Esimerkiksi alastomuuden häpeäminen, no voi tietysti ajatella että kun häpeää alastomuutta
niin ei palele, mutta en tässä nyt parempaakaan esimerkkiä keksinyt.
-
Koska lauman sosiaaliset suhteet ovat mutkikkaita niin on myös kehittynyt häpeän tunteita
asioihin joihin ei niitä ei olisi pitänyt kehittyä.
Esimerkiksi alastomuuden häpeäminen, no voi tietysti ajatella että kun häpeää alastomuutta
niin ei palele, mutta en tässä nyt parempaakaan esimerkkiä keksinyt.
Alastomuus on muuten loistoesimerkki yleisseksuaalisemmasta häpeilystä. Sitten joillekin asioille kulttuuri on antanut omia merkityksiä, esimerkiksi jalkapohjien ruoskinta (tai näyttäminen) voi joissain kulttuurissa vastata lähes äärimmäistä väkivallan muotoa. Litsarit koetaan lännessä voimakkaan, epätoivoisen kiukun ilmaisuna, joten siitä voi sadomasokisteillekin helposti muotoutua turnoff tai vaihtoehtoinen kiukun ilmaisu, joka toimii tilanteen ohjaimena. Kuitenkin asian tiimoilta voi monien olla vaikeampi järjestää pitkiä aistillisia rituaaleja, jossa henkilö sidotaan vartavasten muiden läimäyteltäväksi.
-
Kun uuden etsimisestä tulee pakkomielle. Ei osata rauhoittua vaan jokin polttaa sisällä vaatien koko ajan lisää jotain.
Tämä on sitä kun mikään ei riitä. Näin uuden etsimisestä tulee ihmiselle uhka ja vamma.
Moni ehkä ajattelee, että hyvä sessio haaskautuu, jos siinä toistetaan samaa juttua liikaa. S&M-sessioita on kollektiivisesti katsoen niin vähän, että niitä kohden ladataan epäterveitä odotuksia, johon ei kuulu seksille ominainen tuudittautuminen. Vaniljaseksin harrastajat ovat siitä onnellisessa asemassa, että kukaan ei ilku heidän estotonta kieriskelyään ja pötkiskelyään. Ei ole erityisiä rajoituksia tai buffereita, koska toiminta jatkuu joka ilta. S/M -sessio taas voi monien osalta olla vaikkapa parin viikon välein.
-
Mutta siis, en ole kyllä ikimaailmassa saanut raivareita tai kokenut loukkaantumista koko naissukupuolen sijaskärsijänä subimiesten - tai muidenkaan seksikumppanien - fantasioiden tiimoilla. Ja aika monenlaista visiota olen kyllä kuullut, minä kun tuppaan lypsämään potentiaalisista kumppaneista irti kaikki söpöstelyt ja tuhmistelut ja kuumotukset ja saastat mitä päästä löytyy ennen kuin mihinkään puuhiin ryhdytään.
Voisiko tämä johtua esikarsinnasta, jonka teet härskeimpien tyyppien heittämiseksi pellolle?
Ihminen, ja hänen fantasiansa eivät minusta ole sama asia. Ainakaan automaattisesti.
Vastenmieliset ihmiset kyllä karsin elämästäni, mutta vastenmielisyyden lähde on kyllä aina joku muu kuin fantasiat.
-
Vastenmieliset ihmiset kyllä karsin elämästäni, mutta vastenmielisyyden lähde on kyllä aina joku muu kuin fantasiat.
No multa puuttuu karsintasi luonteen tietopohja kokonaan. Mutta pidän mahdollisena sitä, että tietynlaisia fantasioita elättelevät ihmiset näyttäytyvät sinulle vastenmielisinä, jolloin voit ajatella, että hyväksyt erilaiset fantasiat, mutta vääränlaisia fantasioita ihmisiä omaavat ovat vaan vastenmielisiä. Vaikeeta settiä puhua.
-
En ymmärrä aluperäistä kysymystä, koska olen elämästäni ylpeä.
Se, että en milloinkaan tule kokonaisuutta elämästäni ympärilleni kertomaan, ei liity häpeään vaan silkkaan realistiseen elämässä selviytymiseen.
Elämäntapani ei ole hyväksytty valtaväestössä. Kunnioitan heidan valintaansa, enkä omaani koita tyrkyttää.
Ongelmaa ei siis ole.
-
Jollakin (perverssillä?) tavalla ihailen kyllä joidenkin ihmisten kykyä kääntää se, etteivät saa mitä itse haluavat jonkun muun syyksi, tai jos mahdollista, ongelmaksi yleisellä tasolla.
-
Määkin tässä vaan mietin, että mitä tekemistä häpeällä on sen kanssa, ettei ihan kaikille kannata puhua näistä asioistaan. En koe tarvetta puhua fantasioistani sellaiselle joka ei niitä hyväksyisi tai ymmärtäisi, mutta tarkoittaako se että häpeän? No ei helvetissä.
-
Jollakin (perverssillä?) tavalla ihailen kyllä joidenkin ihmisten kykyä kääntää se, etteivät saa mitä itse haluavat jonkun muun syyksi, tai jos mahdollista, ongelmaksi yleisellä tasolla.
Minä kyllä saan mitä haluan, jos kuka. Ei se tietenkään riitä. Pitää vielä jauhaa muiden estymistä.
Olin 15-vuotiaana muuten kova filosofi, mutta mitä enemmän olen pragmaattisesti päässyt toteuttamaan intohimojani sitä kovempaa on sitten teoreettinen myllykin pyörinyt.
Monet vaikenevat viisaasti kun saavat naisen. Minä nyt vain en kuulu joukkoon tummaan.
Kokemus on päinvastoin tehnyt helpommaksi käsitellä muidenkin asioita, tai tuottaa yleistä teoriaa asioiden välisistä suhteista. Häveliäisyyttä en sukupuolielämässä arvosta, tiedäpä se.
-
Määkin tässä vaan mietin, että mitä tekemistä häpeällä on sen kanssa, ettei ihan kaikille kannata puhua näistä asioistaan. En koe tarvetta puhua fantasioistani sellaiselle joka ei niitä hyväksyisi tai ymmärtäisi, mutta tarkoittaako se että häpeän? No ei helvetissä.
Alkuperäisessä viestissä oli muistaakseni puhetta häpeän vaikutuksista sm- fantasioihin.
-
En pääse millään kiinni punaiseen lankaan tässä-pitäisikö tuntea häpeää salaisista fantasioistaan,joista ei kaikille kerro..eli häpeillä itsekseen-tai hävetä porukalla niiden kesken,joille kertoo..
luultavasti itseä vähän tai paljon ujostuttaisi kyllä ensimmäisessä D/s-suhteessa,jos voisi olla avoin ja paljas itsensä,ilman naamioita.
Tässä tosin ei ole kyse tuostakaan-
eikö yleisen järjestyksen vuoksi olekin hyvä pieni häveliäisyys vai pitäisikö kaikkien tulla "häpeän kaapista" ulos? Onko turvallista olla avoin ja häpeämätön vai onko itsesuojelun vuoksi parempi vähän himmailla?
-
En pääse millään kiinni punaiseen lankaan tässä-pitäisikö tuntea häpeää salaisista fantasioistaan,joista ei kaikille kerro..eli häpeillä itsekseen-tai hävetä porukalla niiden kesken,joille kertoo..
luultavasti itseä vähän tai paljon ujostuttaisi kyllä ensimmäisessä D/s-suhteessa,jos voisi olla avoin ja paljas itsensä,ilman naamioita.
Tässä tosin ei ole kyse tuostakaan-
eikö yleisen järjestyksen vuoksi olekin hyvä pieni häveliäisyys vai pitäisikö kaikkien tulla "häpeän kaapista" ulos? Onko turvallista olla avoin ja häpeämätön vai onko itsesuojelun vuoksi parempi vähän himmailla?
Oho,kaksin kappelein tullut tää-voipi poistaa toisen
-
Syvimmät SM-fantasiamme ovat niin häpeällisiä, että yksilöllinen evoluutiomme rukkaa niitä siedettävämpään suuntaan. Luovumme monista ajatuksista, joita emme sosioekonomisista syistä halua ylläpitää/esitellä partnereillemme, koska pelkäämme niiden jopa romahduttavan yleisen moraalin ja yhteiset tapamme asioiden järjestelemiseksi.
Ellei meillä olisi fantasioinnin häpeää, meillä olisi varsin mielenkiintoinen fantasiamaailma. Vaniljoilla on helpompaa, kun kukaan ei ole koskaan ilkkumassa heidän tuudittautumisiaan seitsemänteen taivaaseen.
-
En sitten vissiin ole päästänyt valloilleen mielikuvitustani tai sitten se on niin köyhä ja tylsä-en koe suurta häpeää ja tainnut joku muukin todeta,ettei ole haluja kertoa tuntemattomille ihmisille pikkufantasioistaan-miksi yksityisasioista pitäisi kaikille kertoa? Vaikka eletäänkin tosi-tv:n ja sosiaalisten medioiden maailmassa?
Jos toiset tykkää bigbrotherista,ei se ole kuitenkaan kaikkien juttu eikä onneksi tarvii olla
-
Kannattaako trollia ruokkia? :popcorn:
-
Todelliset fantasiat on aika lähellä ns. trollausta.
-
Trololollolloo. EIhän tällasta voi vakavasti ottaa.
-
Joo mä hieman ihmettelen myös mistä Rodentin jatkuva yleistys ja tietämys miten ihmiset sessioi ja asiaa harrastaa näissä piireissä, kumpuaa?
Täällä on niin monta tyyliä tehdä asioita kuin on ihmistäkin, ei ole mitään yleistä kaavaa. Oma sessiointini on hyvinkin sensuaalista ja aisteilla leikittelyä, ja uskoisin olevan niin monella muullakin. Vähän nyppii sellainen kaikentietävä yleistävä asenne. ???
Arvaus - hän ei ole ihan se, joka väittää olevansa vaan, hän leikkii kanssamme omalla tavallaan. Toki aavistukseni saattaa mennä pahasti metsään, mutta kaikkitietävyys on viittaus siihen suuntaan.
-
(https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash3/6408_107137576374_7904537_n.jpg)
-
Trololollolloo. EIhän tällasta voi vakavasti ottaa.
Fantasiat muuttuvat sosialistumisen myötä sellaisiksi, ettei niihin liity häpeää. Häpeälliset fantasiat tekevät ihmisestä helposti trollin tai pellen. Näin se kuvio vaikuttaisi toimivan. Itse en valehtele kun sanoin aloittaneeni luonnonpuhtaudessa fantasioilla, joita ei yleensä pääse edes toteuttamaan. Saavutukseni vähättely kertoo kateudesta tai voi se kertoa myös siitä, että tällainen peli ei yksinkertaisesti vetele. :))