BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: Pip - 13.08.2013, 23:54
-
Oletko ihminen, joka menneen suhteen jälkeen piinaa entistä? Entä jo uuden suhteen ollessa päällä jatkat vielä edellisen suhteen puoliskon piinaamista? Kun tämäkin suhde on kaatunut, niin jatkatko näiden molempien entisten piinaamista?
Millaiseksi tällaisen käytöksen voisi luokitella? Voisiko tämä kenties olla piilossa oleva fetissi, koska sen verran paljon tällaista käytöstä tapahtuu, että luulisi sen olevan yleisempääkin skenessä?
-
Tähän samaan kategoriaan voinee niputtaa myös ne eräät itseään mastereiksi kutsuvat henkilöt, joka suhteen loputtua kokevat velvollisuudekseen levitellä netissä exänsä yksityistietoja, ja harrastaa kiristystä ja väkivallalla uhkailua. Voisiko myös tällainen olla piilossa oleva fetissi, vai ihan jotakin muuta konsensuaalisiin D/s-suhteisiin kuulumatonta.
-
Tähän samaan kategoriaan voinee niputtaa myös ne eräät itseään mastereiksi kutsuvat henkilöt, joka suhteen loputtua kokevat velvollisuudekseen levitellä netissä exänsä yksityistietoja, ja harrastaa kiristystä ja väkivallalla uhkailua. Voisiko myös tällainen olla piilossa oleva fetissi, vai ihan jotakin muuta konsensuaalisiin D/s-suhteisiin kuulumatonta.
Amen!
Oisin enemmän kuin huolissani jos tälläinen hemmo löytää uuden "uhrin" >:(
-
Onneksi naisilla ei esiinny tällaista "fetissiä" missään muodossa ;D
-
Onneksi naisilla ei esiinny tällaista "fetissiä" missään muodossa ;D
Olihan tämä sarkasmia, olihan??
-
Ei tuollainen mikään fetissi ole. Olisikohan kyseessä ennemmin perusinhimillinen heikkous kun ei pysty päästämään exästään irti. Eiköhän tuohon ihan perus vaniljakin pysty.
-
Kyllä mä luulen että pohjimmiltaan kyse on vaikeudesta hyväksyä tilanteen muutos, tai että toinen ei enää saa sitä suhteesta irti mitä kaipasi. Sitten tunteita mustasukkaisuudesta, katkeroitumista jne..
Lisäksi musta tuntuu et moni katsoo näitä asioita hyvin mustavalkoisesti, syy on aina toisessa ja itsellä ei ole osaa eikä arpaa.. Se, että itse sortuu samaan käytökseen vain vauhdittaa ja antaa lisää syitä toiselle. Sivusta seuranneena vain on odottanut että kumpi osapuoli tajuaa lopettaa aikaisemmin ja jatkaa elämäänsä.
Tietysti, tuntuu ihmeelliseltä että toisen henkilökohtaisten asioiden huutaminen julkisesti muille koetaan hienona ideana, itsestään vain idioottia siinä on tekemässä ja luulisi että tälläisen henkilön maine kulkee nimen edessä.
-
Kyllä mä luulen että pohjimmiltaan kyse on vaikeudesta hyväksyä tilanteen muutos, tai että toinen ei enää saa sitä suhteesta irti mitä kaipasi. Sitten tunteita mustasukkaisuudesta, katkeroitumista jne..
Lisäksi musta tuntuu et moni katsoo näitä asioita hyvin mustavalkoisesti, syy on aina toisessa ja itsellä ei ole osaa eikä arpaa.. Se, että itse sortuu samaan käytökseen vain vauhdittaa ja antaa lisää syitä toiselle. Sivusta seuranneena vain on odottanut että kumpi osapuoli tajuaa lopettaa aikaisemmin ja jatkaa elämäänsä.
Tietysti, tuntuu ihmeelliseltä että toisen henkilökohtaisten asioiden huutaminen julkisesti muille koetaan hienona ideana, itsestään vain idioottia siinä on tekemässä ja luulisi että tälläisen henkilön maine kulkee nimen edessä.
WORD.
-
Puhun tietysti vain omasta puolestani, mutta ei tämä eksien piinaaminen ole mitenkään kinkypiireihin pesiytynyt ilmiö vaan hyvin tavallinen missä tahansa piirissä. Hylkäämisen hyväksyminen, yksin jääminen, arvottomuuden tunne, omaisuuden menettämisen pelko (siis sen toisen osapuolen jota piti omaisuutenaan ja jota kukaan toinen ei saa saada).... kaikkea tätä yhdistettynä olemattomaan itsetuntoon, kyvyttömyyteen käsitellä negatiivisia asioita ja hyväksyä se mihin ei voi vaikuttaa enää...
Lopputulemana voi olla mitä tahansa rumaa. Ehkäpä siksi kun olen selvinnyt yhdestä hengelle ja terveydelle vaarallisesta eksästä en todellakaan ole kiusaksi, vaivaksi enkä piinaksi kenellekään eksälle, oli suhde minkälainen tahansa tai loppuipa se mistä tahansa syystä - minä vain haihdun kuin en olisi koskaan ollutkaan osa toisen elämää.
-
Miten se J. Karjalainen lauloikaan ? Vois sopia tuollaiseen.
Hän ei ooo oikea gayboy (cowboy) jos naista ei voi saada miellestään....
-
Koo:n edellinen kommentti oli hyvä..
Olipa hienosti kirjoitettu!! Yhdyn siis edelliseen..
-
Kiitos Koo !
Mulla se menee yleensä niin että nooraan toisen, toki jos se nooraus johtaa johonkin yleiseen vittuiluun epäsuorasti kuitenkin riittävällä tarkkuudella että muut kun itsekkin tunnistaa sen kaivan esiin Tomahawkin ja annan palaa hetken kunnes toinen tajuaa että kannattaa antaa olla koska tarvittaessa menen todella pitkälle jollei se perseily lopu heti ja perseilyllä tarkoitan kaikkea tyhjistä lupauksista suoraan vittuiluun.
Mutta jäädä roikkumaan ja kiusaamaan toista...en allekirjoita, vastaan toki huutoon jos huudellaan eikä tajuta pitää nokkaa kiinni kun varoitan ja jättää mua rauhaan.
Oma exäni koki kun muutti pois 6vk radiohiljaisuuden ilmeisen raastavaksi ja jatkoimme katkeransuolaista tapailua erillään asuessamme, hän mustasukkaisena kuin helvetti ihan kaikesta, tämän tajusin vasta jälkeen. Molemmat halusimme ulos suhteesta mutta kun seksi oli ollut 18v parasta ikinä niin eihän sellaista voinut jättäää pois. Kuitenkin lopulta exä olisi halunnut muutakin kuin seksiä mutta en suonut hänelle sitä iloa enään eli kaiketi annoin viestin että oltiin tultu tien päähän ja ainut mikä kiinnosti oli seksi vaikkakin koitin välillä ryhdistäytyä ja antaa itsestäni enemmänkin.
Se taasen johti hänen taholta kostonkierteeseen joka myönnän osui ja upposi pahasti ja on jättänyt varjon itseeni.
Se varjo on että joko ihastun tulenpalavasti kun haluan kuitenkin jonkun joka vei yhtä hyvin jalat alta.
Muutaman kerran on jalat lähtenyt jälkeen ja ennen lasteni äidin mutta aina väärien kanssa.
Itse koen parhaaksi sen että alkuroihun jälkeen kun tulee ns mietintävaihe alan hiljentua ja silloin voin katsoa mitä toinen ajattelee. Monesti päin peetä ja oireilee ihan kuten eksäkin jos ei paukkunut kymmensiä viestejä päivässä kun töitäkin piti tehdä ja treenata ja muutakin elämää kuin parisuhde.
En tiedä jostain kumman syystä mä osaan tuon viilentämisen taidon ja epäilysten herättämisen että olen epäuskollinen liiankin hyvin. Onko siis niin että toinekin tajuaa sen että kun nooraan et kuitenkaan merkinnyt itselle mitään ja jälkeenpäin olet ilmaa ja katkeroituu ja haluaa reaktion koska se merkitsee hänelle että kuitenkin minulla on tunteita jos hermostunkin ?
Harmittaa jopa enkä mielestäni anna siihen epäilyyn aihetta jos ajattelee asiaa järkevästi nooratessani, haluan vaan päästä pois kaikesta mitä oli ja haudata muistotkin ja olla yksin jos tuli ero. Mutta ihastuessa järki jää narikkaan...itselläkin, Elämä on...Accidere ex una scintilla incendia passim...
http://www.youtube.com/watch?v=4pBo-GL9SRg
-
Elämä on...Accidere ex una scintilla incendia passim...
hyvin loogista... pieni kipinä voi sytyttää tulipalon..
-
Jollakin perverssillä tavalla koen nykyisen piinaamisen hedelmällisemmäksi touhuksi :)
-
Ehkäpä siksi kun olen selvinnyt yhdestä hengelle ja terveydelle vaarallisesta eksästä en todellakaan ole kiusaksi, vaivaksi enkä piinaksi kenellekään eksälle, oli suhde minkälainen tahansa tai loppuipa se mistä tahansa syystä - minä vain haihdun kuin en olisi koskaan ollutkaan osa toisen elämää.
Mainitset joka käänteessä miten hullu ja vaarallinen exäsi on. Tapa piinata toista varmasti sekin, eikä kovinkaan lähellä haihtumista.
IKRM
-
Jollakin perverssillä tavalla koen nykyisen piinaamisen hedelmällisemmäksi touhuksi :)
Balthazar sen sanoi, juuri näin! :love:
-
Paras on kun piinaa tasaisesti kaikkia ja kaikkea, exiä, exien exiä, nykyisiä, nykyisen exiä, omia panoja, hoitoja, säätöjä, puudeleita ja laastareita sekä lemmikeitä. Myös kostopano kuuluu hoitaa ennen uuden piinaamiskierroksen aloittamista, kostopano on siis se henkilö joka on viimeisimmässä suhteessa aiheuttanut eniten mustasukkaisuutta. Kostopano on hyvä suorittaa heti eron tullessa, mielellään jo saman vuorokauden aikana.
Kiirettä pitää.
-
Kostopano tuo oma lempparini mainittu !
Yleensä suoritetaan kertasession tai yhden illan hoidon kanssa joka luulee itsestään elämäni prinsessaksi tms...
Mutta Susu kertoi myös toisen keinon, malja sille siskoni ;)
-
Ehkäpä siksi kun olen selvinnyt yhdestä hengelle ja terveydelle vaarallisesta eksästä en todellakaan ole kiusaksi, vaivaksi enkä piinaksi kenellekään eksälle, oli suhde minkälainen tahansa tai loppuipa se mistä tahansa syystä - minä vain haihdun kuin en olisi koskaan ollutkaan osa toisen elämää.
Mainitset joka käänteessä miten hullu ja vaarallinen exäsi on. Tapa piinata toista varmasti sekin, eikä kovinkaan lähellä haihtumista.
IKRM
Kuullostaa ihan mun exältä...ja monen muun tutun. Fakta on että jos hellittäisi mantrastaan hiukan voisi löytyä siitä exästä se puoli että siitä ei sen koommin kuulu paskaakaan...
Ja exäni löysi Lappalaisen sukujuuria olevan porilaisen (?) tosin se lammas nyt rimpautti 112 jo kun näki mut kävelevän ohitse huomaamattani ja ennen kuin meidät oli esitelty edes..how sick is that , hahaaaaa ;) Mutta toisaalta mä olen tilanteeseen helvetin tyytyväinen, ei tarvii tehdä mitään.
Lopuksi totean että ne jotka hokevat kuinka vaarallinen exä on olisi jo kilon kappaleina jos exät tosiaan olisi mitä väittävät.
Olen kuullut skenessäkin naisen toteavan kuinka vaarallinen oma mies on ja on sanonut että tappaa kaikki jos erotaan, silti nainen seikkailee selän takana minkä ehtii...
Tyhmänäkö nainen tällöin sitä mörköä kotona pitää tai kaikkia muita..muka Xv ilman seksiäkin kotona.. VMP.
Oikeastaan toivonkin että tällaiset saa kotona turpaansa ja kunnolla jos ei tajua lähteä...sitä saa mitä tilaa.
-
Paras on kun piinaa tasaisesti kaikkia ja kaikkea,
Kiirettä pitää.
Minä niin :love: sinua, tätä tajunnanvirtaa todellakin pitäis saada kaupaksi asti muillekkin >:D
-
Ehkäpä siksi kun olen selvinnyt yhdestä hengelle ja terveydelle vaarallisesta eksästä en todellakaan ole kiusaksi, vaivaksi enkä piinaksi kenellekään eksälle, oli suhde minkälainen tahansa tai loppuipa se mistä tahansa syystä - minä vain haihdun kuin en olisi koskaan ollutkaan osa toisen elämää.
Mainitset joka käänteessä miten hullu ja vaarallinen exäsi on. Tapa piinata toista varmasti sekin, eikä kovinkaan lähellä haihtumista.
IKRM
Joka käänteessä lienee jonkinlaista liioittelua, liki kahteentuhanteen viestiini mahtuu about 10 joissa olen tämän asian jollain lailla maininnut. Mutta olen otettu että sanomiseni ovat noin jääneet mieleesi! Väitetään, että kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta.....
Mitä arvelemaasi piinaamiseen tulee niin epäilen ettei tyyppiä paljoo heilauta; kuolleet kun eivät paitsi puhu niin tuskin internetin keskustelufoorumeillakaan kauheasti seikkailevat. Jos siis uskoo siihen, että tuolla jossain on jotain muuta.
-
..
Mitä arvelemaasi piinaamiseen tulee niin epäilen ettei tyyppiä paljoo heilauta; kuolleet kun eivät paitsi puhu niin tuskin internetin keskustelufoorumeillakaan kauheasti seikkailevat. Jos siis uskoo siihen, että tuolla jossain on jotain muuta.
On se Hurja.... >:D
-
On jo jonkin aikaa ollut hiljainen tämä ketju. Uskon kuitenkin että tällaista kuitenkin edelleen tapahtuu. Kokemusta on.
Itse olen aika pitkälle samaa mieltä kuin mastervsop tuolla aikaisemmassa viestissään. Jos mulle alkaa vittuilemaan niin mie vittuilen takaisin. Kokemusta on viime aikoina tullut "subista" joka alkoi sekä lokaa täällä nakkomaan että myöskin minusta paskanhajuisia viestejä laittelemaan tutuilleni.
Pikkusen vihoissaan tämän aamulla kirjoitin. Siivosin pikkasen siistimmäksi sillä kyllähän me kaikki välillä mustasukkaisia ja kostonhimoisia ollaan. Eikö vain :)
-
Siivosin pikkasen siistimmäksi sillä kyllähän me kaikki välillä mustasukkaisia ja kostonhimoisia ollaan. Eikö vain :)
Tämä on kyllä metka aihe. Itse tunnustan myös,että sattuu,kun sattuu ja kun sattuu paljon,silloin törppöilee ties mitä tai vähintään suusta tulee isoja rupikonnia.
Näin vanhana tosin ei koston linjoille jaksa lähteä. Pitää miettiä vaan itse tykönään ja olla iloinen,ettei joutunut syvemmälle sontaan,vaikka syvällä olikin,näin niinkun virtuaalisesti.
Mitä seuraillut kuitenkin pääasiassa sivusta vuodesta 2010 näitä kinkypiirejä,niin aika harva tuo esiin sen, että kumppani vaihtuu tuon tuosta. No muutamalla vaihtuu ja sitten netisä joko ylistellään tai vittuillaan,riippuen ties mistä.
"Jännä" ilmiö muuten, että aika moni netissä hehkuttaa onnellisia suhteitaan hyvin yksityiskohtaisestikin. Tulee tunne, että tarvitaanko siihen jokin "koko maailman hyväksyntä tai leima päälle", ennen kuin se on oikeeta rakkautta,seksiä tmv. vai onko se,kun kyse on mm. sadomasokismista,halua aiheuttaa muille "ressukoille" pahaa mieltä ja taas kastuu alushousut lissää :)
-
"Jännä" ilmiö muuten, että aika moni netissä hehkuttaa onnellisia suhteitaan hyvin yksityiskohtaisestikin. Tulee tunne, että tarvitaanko siihen jokin "koko maailman hyväksyntä tai leima päälle", ennen kuin se on oikeeta rakkautta,seksiä tmv. vai onko se,kun kyse on mm. sadomasokismista,halua aiheuttaa muille "ressukoille" pahaa mieltä ja taas kastuu alushousut lissää :)
Mä luulen, että osa on tarvetta ilmoittaa muille, että mulla menee hyvin. Osa voi olla sitä, että haetaan hyväksyntää tutuilta (miksi hakisi hyväksyntää ihmisiltä joita ei tunne? Ellei koe, että pitää päästä porukoihin..) Osa sitä, että halutaan kertoa, että minä kykenen ja minä saan seuraa toisin kuin oletetta (tai kuvittelee toisten olettavan) jne.. Mutta sadomasokismiin mä en sitä yhdistä, ellei kyse ole itseen kohdistuvasta toiminnasta :D Sitähän se lopulta on.
Minä voisin keksiä monia syitä siihen, miksi tällä tavalla taas pitäisi käyttäytyä.. Mutta ehkä jätän ne mölyt omaan mahaani.
-
No joo, turha mun jauhaa tästä, kun ei ole exiä eikä kai tuleviakaan. Joskus vaan tietynlainen meno ihmetyttää, jos esim. mua yritetään sotkea peleihin mukaan, syystä jota en ymmärrä näin sinkkukinkkuna.
-
Tai... voiko olla ihan vain onnellisia ihmisiä? Jotka kinkyilee sen saman kanssa ihan tyytyväisinä?
-
No onhan se nyt stressiä helpottava keino se exälle vittuileminen, saa purkaa aggressioitaan ja joskus alistuva osapuoli saa vielä kaupan päälle kerjäämänsä rangaistuksen >:D
-
No onhan se nyt stressiä helpottava keino se exälle vittuileminen, saa purkaa aggressioitaan ja joskus alistuva osapuoli saa vielä kaupan päälle kerjäämänsä rangaistuksen >:D
Joskus hiljaisuus on kovinta vittuilua, oli vittuilun kohde suuntaukseltaan alistuva tai mikä vaan.
-
Voi olla, että olen vain tyhmä ja siksi en ymmärrä, mutta miksi piinata toista suhteen jälkeen tai muuten olla raivoissaan? Jos suhde oli hyvä, mutta päätty aikanaan, eikä siitä pitäisi jäädä hyvä mieli. Eihän mikään kestä ikuisesti. Kaikki jutut vaan loppuu joskus. Hyvästä jutusta jää hyviä muistoja, miksi pilata ne kiukuttelemalla tai olemalla päästämäättä irti.
-
Jos suhde oli hyvä, mutta päätty aikanaan, eikä siitä pitäisi jäädä hyvä mieli. Eihän mikään kestä ikuisesti. Kaikki jutut vaan loppuu joskus. Hyvästä jutusta jää hyviä muistoja, miksi pilata ne kiukuttelemalla tai olemalla päästämäättä irti.
En usko, että tässä ketjussa puhutaan hyvistä suhteista, joista on jäänyt hyvä mieli.
Hyviäkin suhteita onneksi on, kinkymaailmassakin, sellaisia joista ei jää hard feelings.
-
Jos suhde oli hyvä, mutta päätty aikanaan, eikä siitä pitäisi jäädä hyvä mieli. Eihän mikään kestä ikuisesti. Kaikki jutut vaan loppuu joskus. Hyvästä jutusta jää hyviä muistoja, miksi pilata ne kiukuttelemalla tai olemalla päästämäättä irti.
En usko, että tässä ketjussa puhutaan hyvistä suhteista, joista on jäänyt hyvä mieli.
Hyviäkin suhteita onneksi on, kinkymaailmassakin, sellaisia joista ei jää hard feelings.
Totta, eikä huonot suhteet elä kuin hetken. Ainakaan jos minä olen toinen osapuoli. Ja sellaisen jälkeen kuluu aikaa peilin edessä. Joka tapauksessa valssiin tarvitaan kaksi, eikä syy ole vain sen, joka talloo varpaille.
Jos ei toimi niin stop ja kohti uusia nöyryytyksiä.
-
No mutta, vaikka olisi huono suhde, niin mitä se antaa jos itse huutelee ja mustamaalaa toista? Kaikkein eniten siinä itseään kiusaa kun tuolla tavalla roikkuu asiassa kiinni ja samalla osoittaa itse olevansa samalla tasolla kuin toinen osapuoli. Minä ainakin mielummin suuntaisin ajatukseni eteenpäin ja muualle.
-
No mutta, vaikka olisi huono suhde, niin mitä se antaa jos itse huutelee ja mustamaalaa toista? Kaikkein eniten siinä itseään kiusaa kun tuolla tavalla roikkuu asiassa kiinni ja samalla osoittaa itse olevansa samalla tasolla kuin toinen osapuoli. Minä ainakin mielummin suuntaisin ajatukseni eteenpäin ja muualle.
Missään nimessä en tunnusta että itse koskaan olisin lapsellinen ja alentuisen samalle tasolla ;D. Multa vain ei onnistu se toisen posken kääntäminen jos koen joutuneeni vääryyden kohteeksi. Minusta vaan on antoisampaa antaa takaisin ja ehkäpä siinä samalla jonkinlainen opetus.
-
En ole ikinä millään lailla piinannut entistä tyttöystävääni ja olen päässyt erosta hyvin yli, mutta mietin häntä usein, kun uppoudun cuckold-fantasioihini. Kutkuttavaa jännitystä ja tietynlaista likaisuutta luovat ne faktat, että hän jätti minut ja on nykyään varattu. Näin nöyryytys muuttuu paljon pahemmaksi... eli paremmaksi. ;)
Kasvotusten kun toisinaan näemme, niin en koskaan tosin pohdi näitä fantasioitani. Eli "akti" rajoittuu vain itsetyydytykseen.
-
--sinänsä erikoista että omalle kohdalle on sattunut vain sellaisia exiä, joissa eron jälkeen nainen katkaissut kaiken yhteydenpidon..?! Nämä naiset eivät ole koskaan edes halunneet keskustella eron syistä eivätkä jättää minkäänlaisia "ystävä/frendi" -välejä...
Olen koittanut katsoa peiliin.. ongelma vain taitaa olla ja se ettei kukaan nainen ole myöskään verbaliikaltaan kaiketi koskaan kokenut että saisi sanoa " viimeisen sanan"..?! Vaikea kuitenkin uskoa ettei kukaan koskaan olisi jäänyt kaipaamaan - suremaan eroa.. Frendipiireissä on kuitenkin kymmenittäin naikkosia jotka eron jälkeen ovat jääneet "taistelemaan" ja riitelemään.. kuukausiksi, jopa vuosiksi?! (Itsekin toiminut useasti erotuomarina näissä karikoissa ja karkeloissa..).
Useat myös lapsettomat ovat riidelleet oikeutta myöten vuosikausia erilaisista kiistoista.. hmm lol..
Ehkä olen aivan liian joviaali ja kiltti - kadoten kuviosta helposti, antamatta "vastinetta".. :-[ -draaman kaarta...
-
Tuollaiseen exän käytökseen vaikuttaa oleellisesti kaksi seikkaa:
1. Jätetyksi tullut jää usein roikkumaan lahkeessa, jättäjä ei
2. Suhteen pituudella on myös iso merkitys. Lyhyessä suhteessa ei ehdi syntyä sellaista sidettä, jonka rikkoutuminen tekisi niin kipeää, että pitäisi ruveta "kummittelemaan"
-
Yleisesti ottaen olen pitänyt sellaista linjaa että eksiin hyvät mutta etäiset välit. Jonkinlainen selkeä hajurako eron jälkeen on tarpeen mutta mitä se kertoisi minusta, jos järjestään seurustelisin mulkkujen kanssa joille jälkeenpäin pitää kostaa heidän tekemänsä vääryydet? Tänä päivänä polyjen ja friends with benefitsien verkostossa tosin eksien, nyksien ja tulevien väliset rajat voivat olla hivenen hämäriä...
-
Olen aina onnistunut hoitamaan eroni niin, että ei ole ollut mitään syytä tai tarvetta kummallakaan osapuolella mustamaalata, piinata, kiusata toista millään lailla. En edes ymmärrä sitä, mitä siitä sitten aikuinen ihminen saa itselleen, jos tuollaista tekee? Minusta se ei ole aikuista käytöstä ja lopulta kääntyy kiusaajaa itseään vastaan.
Katkeruutta, pettymystä, kyvyttömyyttä hyväksyä tapahtunut ero ja käsitellä sitä, sellaistahan tuollainen käytös viestittää. On tietenkin oikeus olla katkera ja pettynyt eikä eroa ole aina helppo hyväksyäkään, mutta sen toisen osapuolen kiusaaminen ei tilannetta miksikään muuta. Jos alkaa käymään "liian kovilla kierroksilla" kiusaamisesaan, niin silloin on parempi hakea ammattiapua itselleen, jotta aikanaan siitä exästä tulee oikeasti ex ja itsellä on oma, uusi elämä.
-
kyllä se on vaan niin että eteenpäin vaan ....mikä mennyttä on se taakse jääköön..itse en usko roikkumiseen , en kostoon ..ihan turhaa aikaa moiseen on kuluttaa..we live only this one life..mikä ei tapa vahvistaa jne.
"Eteenpäin ..hyvä näin"
-
Minä piinaan eksiä vain fyysisesti, jos sitä haluavat.
Ja kyllä, on niitä pyyntöjä tullut.
-
--sinänsä erikoista että omalle kohdalle on sattunut vain sellaisia exiä, joissa eron jälkeen nainen katkaissut kaiken yhteydenpidon..?! Nämä naiset eivät ole koskaan edes halunneet keskustella eron syistä eivätkä jättää minkäänlaisia "ystävä/frendi" -välejä...
Olen koittanut katsoa peiliin.. ongelma vain taitaa olla ja se ettei kukaan nainen ole myöskään verbaliikaltaan kaiketi koskaan kokenut että saisi sanoa " viimeisen sanan"..?! Vaikea kuitenkin uskoa ettei kukaan koskaan olisi jäänyt kaipaamaan - suremaan eroa.. Frendipiireissä on kuitenkin kymmenittäin naikkosia jotka eron jälkeen ovat jääneet "taistelemaan" ja riitelemään.. kuukausiksi, jopa vuosiksi?! (Itsekin toiminut useasti erotuomarina näissä karikoissa ja karkeloissa..).
Useat myös lapsettomat ovat riidelleet oikeutta myöten vuosikausia erilaisista kiistoista.. hmm lol..
Ehkä olen aivan liian joviaali ja kiltti - kadoten kuviosta helposti, antamatta "vastinetta".. :-[ -draaman kaarta...
Minulla on ollut vuosien takaa hyvin saman tyyppisiä kokemuksia kuin ChikenRacella. Olen jäänyt ihmettelemään, miksi sovussa eroamisen jälkeen nainen ei halua olla enää yhteydessä. Olen ajatellut syyn joko joksikin minussa olevaksi ominaisuudeksi, tai sitten joksikin naiseuteen/subiuteen liittyväksi ominaisuudeksi. Ystävinä eroamisen jälkeen olen lopulta lopettanut yhteydenpidon, kun on tullut selväksi, ettei vastapuoli sitä halua.
Minulla ei ole heistä mitään ikäviä muistoja, vaan päinvastoin. Muistan kaiken kauniin ja hauskan, jota yhdessä koimme. Ehkä suhde minuun oli ollut heille pelkkä seksisuhde? Kun se oli koettu, ei ollut enää mitään syytä keskustella. Toisaalta olen ajatellut, että kyse on jostain minulle tuntemattomasta maailmasta ja ajattelusta, jossa subit ja/tai naiset elävät. Maailmasta, joka on minulta salattu, ja sellaiseksi minulle jää.
Tämä, miten tapahtuu, on selvää nykyään. En anna sen häiritä elämääni tai mädättää hyviä muistoja. Kivahan heidän kanssaan olisi keskustella, fiksuja naisia, mutta se nyt vaan ei onnistu syistä, joita en tiedä. Totuus on, ettei kukaan voi kaikkea ymmärtää ja sen hyväksyn.
Muutama menneisyyden outo kokemus minulla on hyvin lievästi liittyen piinaamiseen. Jonkun kerran olen kokenut suhteen jälkeen, jolloin mielessäni exä on jo elänyt omaa elämäänsä ja minä omaani, että exän uusi kumppani tai sellaiseksi haikaileva on hyökännyt täysin arvaamatta minua vastaan, onneksi pelkissä netin keskusteluissa. Olen noilla kerroilla ollut hyvin hämmästynyt, koska minulle on entinen ollut jo pelkkää menneisyyttä ja mielessäni on ollut täysin selvää, että exäni tietenkin on kenen kanssa haluaa. Olen ollut vain iloinen, jos hän on löytänyt uuden kumppanin. Olen aina noissa tilanteissa ihmetellyt, mistä oikein on kyse? Minulle on ollut aivan sama onko tämä exäni kanssa vai ei, mutta tällaisella reuhojalla on ilmeisesti ollut jokin sisäinen pakko hyökätä kimppuuni. Minulla ei ole ollut näitä exieni uusia vastaan yhtään mitään."Ota se, herranjumala, jos haluat ja pystyt, ei ole minun ongelmani, enkä viitsi aikaani moisen ihmettelyyn tuhlata."
-
Onhan näitä nähty ja koettu mutta ei niitä kannata jäädä murehtimaan vaan siirtyä eteenpäin. Olen viime suhteessanikin huomannut kuinka joillakin voi olla todella vaikeaa päästää irti, sekä ihmisistä että tunteistaan. Mutta onhan se toki ymmärrettävää sen vuoksi, että suhteen aikana on saattanut olla hyvinkin voimakkaat tunteet.
-
Ensimmäisen vaimon jälkeen ei ole kukaan piinannut ja hyvä niin.
Olen tosin itse ottanut tavaksi pitää tiettyä etäisyyttä, sopii muutenkin tämmöselle umpimieliselle tapaukselle. ;D
Oon muutenkin aatellut että exät eläkööt elämäänsä ja itse, eikäku leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Tosin nyt juuri menee niin pirskatin hyvin ja mennyt jo jonkun vuoden.
-
..kuinka joillakin voi olla todella vaikeaa päästää irti, sekä ihmisistä että tunteistaan. Mutta onhan se toki ymmärrettävää sen vuoksi, että suhteen aikana on saattanut olla hyvinkin voimakkaat tunteet.
.. On kaksi eriasiaa - puhua existä ja pitää vanhat tunteet omana tietonaan..
Aika harvoin ne tunteet kuolevat suhteen loppuessa..?! Monasti suhde ja exä on muutenvaan "mahdoton" parisuhteen kannalta joka sitten kaatuu muihin juttuihin.. :/
-
Jokainen suhde on alkanut positiivisena (jos ei ole, voi olla pahempi rasti). Toisille on vaikeampaa päästää irti, erityisesti, jos toinen on tehnyt mielessään erotyötä jo pitkään. Tosiasia on kuitenkin se, että parisuhteeseen tarvitaan kaksi (polyissä tietty enemmän), eli jos yksi ei ole jatkoon halukas, on ihan turha yrittää väkisin. Paha rasti sille, joka haluaa jatkaa, mutta ei se niin vain toimi. Stalkkaukset ym. on liiankin tuttuja entisistä ajoista, mutta niillä ei ainakaan ketään takaisin saa. Kostonakin vaikuttaa enemmän siltä, että ei osata kohdistaa omaa energiaansa tulevaan vaan vain menneeseen. Aina on niitä pikkusieluja, jotka kuvittelee saavansa aikaan edes osan tai jopa enemmän mielipahaa sille, joka jätti, mutta miksi hukata energiaansa moiseen? Kertoo enemmän jätetyn pikkusieluisuudesta kuin mistään isommasta ihmisyydestä.
-
Ja lisäyksenä edelliseen: pääsääntöisesti olen edelleen eksien kanssa hyvissä väleissä, hyviä tyyppejä :) pari on hävinnyt kokonaan horisontista, hyvä syy siihenkin.
-
Miksi exää täytyy piinata tai haukkua? Hän on kuitenkin joskus ollut no. 1 ja oma valinta.. Parempi ja helpompi kummallekin, kun jatkavat omia elämänsä eteenpäin. Itse olen juttuväleissä exän kanssa, kun vaihdetaan kuulumisia yhdessä otetuista lemmikeistä.
Päästäkää siitä exästä irti ja nauttikaa tulevasta!