BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: Ruutujätkä - 25.05.2023, 17:24
-
Mitä teille merkitsee jos deittikumppani valehtelee ikänsä, aina nuoremmaksi. Tuli tälläinen episodi ittelle juuri.
-
En käsitä miksi kenelläkään olisi tarvetta tehdä noin. Jotenkin mulle ihan absurdi ajatus. Mutta ylipäätänsä valehtelu ei herätä luottamusta oli se mistä asiasta tahansa. Itse jäisin miettimään mistähän kaikesta muustakin on valehdeltu. Ei siis menisi jatkoon.
-
Samoilla linjoilla Selinan kanssa. Luulisi valheilla olevan muutenkin melko lyhyet jäljet, ellei olla pelkästään kertasession perään.
-
Yksi valhe riittää, kun alkaa miettimään mitä muuta olisi syytä kyseenalaistaa....
En henkilökohtaisesti jaksa tuhlata aikaa totuuden värittäjiin. Elämässä on niin paljon mielenkiintoisimpiakin ihmisiä ja asioita joihin aikansa käyttää ;)
-
Minulla on kiinnostus lopahtanut iän valehtelemisen takia. Ensin se loppui kun tyyppi väitti olevansa niin nuori, etten halunnut jatkaa tutustumista. Kun tunnusti olevansa ikäiseni, oli jo leimautunut silmissäni epäluotettavaksi.
-
Mitä teille merkitsee jos deittikumppani valehtelee ikänsä, aina nuoremmaksi. Tuli tälläinen episodi ittelle juuri.
Ymmärtäisin jos heittoa olisi vuosi, jos ei halua tarkkaa ikää sanoa julkisesti vaikkapa ilmossa oman identiteetin suojaamiseksi, mutta jos ei edes jälkikäteen viestitellessä kerro tai harhaanjohtavalla tavalla yrittäisi pimittää, niin ei jatkoon. Ei oikein ymmärrys riitä siihen miksi pitäisi valehdella ikänsä, koska eihän sen perusteella mitään suhteita luoda vaan sen miten henkilöt tulee keskenään toimeen.
-
Relan kanssa samoilla linjoilla. Jos esim haluaa pikkupaikkakunnalla pyöristää (tyyliin "olen neljissäkymmenissä" menee mulla 38-42v.), mutta muutoin en siedä. Mulla oli tyyppi, jonka kanssa oli todella mukavaa ja sit tajusin, että olen kuullut eri iät. Okei, heittoa oli vain vuosi, olisi voinut olla typo, mutta kuitenkin, alkoi heti epäilyttää. Eräs huijari jäi aikoinaan kiinni sillä, kun silmien väri alkoi vaihdella - ei kukaan unohda minkä väriset silmät itsellä on.
-
No jaa… kun tapasin exäni, hän sanoi olevansa 40-vuotias. Pari viikkoa myöhemmin, kun oli deittailtu ja ihastuttu, satuin saamaan selville, että hän olikin 46. Itse olin juuri täyttänyt 20, ja hän oli tuonut mulle synttärilahjan (ei sinänsä vaikuttanut mihinkään, mutta oli mukavaa häneltä). Jatkoon meni, oltiin yhdessä 9 vuotta ja puolet siitä aviopuolisoina.
-
Mulla oli joskus ikä väärin profiilissa. Valehtelun olevani vanhempi kuin mitä olin mutta heittoa oli vuosi ja livenä (tai viesteissä heti) korjasin kyllä asian. En vaan halunnut olla liian tunnistettava. Samasta syystä on joskus lukenut kotipaikkana eri kaupunki.
-
Kyllä eräskin "nelikymppinen" seuranhakija on tosiasiassa vähintään 54. Tai mistä niitä tietää, mut useamman eri ikää olen hänelle kuullut, osan omasta suustaan. Mut jos nuoria tavoittelee, niin onhan 40 kivampi sanoa, ku yli 50..
Olen myös saanut kuvia, joiden päiväys on yli 10 vuoden takaa. Onkin tosi surkeaa, ettei kehtaa olla oman ikäisensä, saati näköisensä. Vaikka näkö tai ikä ei kerro kaikkea, niin jos näistä jää vonkaamisvaiheessa "kiinni", on ainakin mun luottamus menetetty.
-
Komppaan aikaisempia vastauksia; parin vuoden holkkuma suuntaan tai toiseen on ok esim tietoturvasyistä. Viestittelyn edetessä pidän iästä valehtelua kummallisena (ja myös tarpeettomana), mutta jos kokonaisuus muuten toimii niin ei ole niin sanottu deal breaker. Mikäli taas epäilen vähänkään vastapuolen olevan alaikäinen, leikki loppuu heti.
-
Olin alussa tuntemattomassa maassa veljeni syntymäpäivänä, mutta omana syntymävuotenani. Sittemmin, kun se pyyhkiytyi pois, niin baariin tulin ihan oikealla päivämäärällä. Muutenkin oon omalla naamallani ja tietenkin mut löytää helposti, jos yhtään pistää efforttia. Siis oikean nimen ja syntymäpäivän ja aika tarkalleen paikkakunnalla olevan kaupunginosankin. Muutenkin omaan niin helvetin huonon muistin, ettei mun kannata valehdella yhtään mitään, tai puhun itseni viidessä minuutissa pussiin.
Oon muiden kanssa samaa mieltä, että pieni heitto esim. just syntymäpäivässä hyväksyttäneen, mutta mikäli keskustelua alkaa olla enemmän, niin sen jatkaminen vie luottamukselta pohjan. Jollen luota, niin olkoon sitten. Epäluotettavia on tullut vastaan riittävästi, joten olen skeptinen. Toisaalta taas on tullut vastaan erittäin luotettavia, joten se kompensoi tilannetta. Jokainen tapaaminen on uniikki ja pyrin ajattelemaan hyvää toisesta, jos toinen on kusipää jo ekalla tapaamisella, niin se on sitä loppuun asti, joten en tuhlaa aikaani.
-
Exä joko vaihtoi iän deittisaitin profiilissa ennen kuin tykkäsi, tai sitten oli tehnyt ilmon 5 vuotta virheellisellä iällä. Oltiin yhdessä monia kuukausia jona aikana useampia kertoja johdonmukaisesti valehteli ikänsä päin naamaa, joko suoraan kysyttäessä tai kysymyksiin tyyliin "minä vuonna sä menitkään yliopistolle". Olin kuitenkin jo aiemmin nähnyt hänen henkkarinsa vilaukselta ja nähnyt oikean syntymävuoden. Jäi fiilis, että mistäköhän kaikesta muusta valehteli.
Itse monesti nettipalveluihin annan muutaman viikon tarkkuudella oikean syntymäajan, esim. oikean vuoden oikean kuukauden eka päivä tms
-
Komppaan aikaisempia vastauksia; parin vuoden holkkuma suuntaan tai toiseen on ok esim tietoturvasyistä. Viestittelyn edetessä pidän iästä valehtelua kummallisena (ja myös tarpeettomana), mutta jos kokonaisuus muuten toimii niin ei ole niin sanottu deal breaker. Mikäli taas epäilen vähänkään vastapuolen olevan alaikäinen, leikki loppuu heti.
Aikalailla tämä. Voin toki ymmärtää jos jättää ikänsä hieman epämääräiseksi ilmoituksessa, mutta odottaisin että asia tarkenisi heti jos tarkoitus olisi sessioida. Systemaattinen valehtelu on merkki vakavemmasta luottamuspulasta.
-
Jollei ole kyse systeemistä, joka vaatii tarkan vuoden ilmoittamista julkisesti, niin minusta on kohtuullista odottaa, että sanoo ikänsä ilmiselvän epämääräisesti väärän iän antamisen sijaan. Silloin sen tietää heti epätarkaksi, eikä tule korjailun tarvetta.
-
Jos se on oleellista, vituttaahan se. Eli sama kun tapaa ihmisen joka ei näytä livenä yhtään samalta kuin kuvissa. Siis yhtään.
Itselle iällä ei niin merkitystä, toki ala-ikäisyys on este ja täysi nou nou. Toiseen suuntaan, olishan se kiva tietää myös onko deitillä tahdsitin tms.
Olen ehkä kieroutunut mutta jollain lailla saattaisin viedä ilmiselvää valehtelua eteenpäin jonkin aikaa, ihan vaan omaksi huvikseni. Valehtelijat on oma lukunsa ja jos sillä deitillä on mulle jotain oleellista käyttöä mikä ei liity ikään, ei se iän valehtelu sinänsä kiinnosta. Huvittaisi vaan. Jos taas kyseinen henkilö tavoittelisi sellaista suhdetta mun kanssa joka normaalisti tunnetaan muodossa "vakava" eli vaatisi multa herkkyyttä, avoimuutta ja luottamusta häntä kohtaan niin tilanne olisi hieman eri. Voi koittaa valehdella ja manipuoloida mut tietäs sitten kyllä koittaneensa.
-
En tykkä valehtelijoista.Jos tutustuminenki alkaa valheista,takuulla ne valheet ei loppu siihen...
-
Miksei sanomasi ikä muutu heti ihan oikeaksi iäksesi? Miksei mis-agetus ole rikos?
Miksi joissain asioissa sisäinen kokemus jyrää todellisuuden, toisissa toisin päin?
-
Merkitsisi sitä, että henkilöön ei voi luottaa.
-
Joku aika sitten tutustuin henkilöön, joka tavatessamme kertoi olevansa 7 vuotta vanhempi kuin mitä hänen profiilissaan luki. Siinä hetkessä asia ei niin häirinnyt, mutta tapaamisen jälkeen se jäi kyllä vaivaamaan. Vaikka kuinka sanotaan, että ”ikä on vain numero”, niin kyllä se vaikuttaa. Jos olisin tiennyt hänen oikean ikänsä, en olisi edes harkinnut treffejä.
Kommentoin tuolla alempana, että mun exä ei kertonut oikeaa ikäänsä, kun tavattiin, eikä se koskaan ollut meidän suhteessa ongelma. Nyt kuitenkin tämä yllä mainitsemani tapaus tuntui yllättävän epämiellyttävältä, ja jäi hiukan ”huijattu” olo.
-
Aika lailla samoilla linjoilla kuin muutkin, eli valehtelu on jotain mistä menee kyllä maku kokonaan.
-
Valehtelu aina iso nounou, ihan sama miten pieni valhe kyseessä. Tulee helposti sellanen olo, että mistähän muusta se mulle valehtelee. Onko kyseisen henkilön tarkoitusperät vilpittömät, jos pitää huijata? Tietty jos profiilin ikä on muu kuin oikea ikä tietoturvasyistä, niin tulisi se mielestäni tuoda esille keskusteltaessa. Ei ole kiva yllätys kun deitti antaa ymmärtää olevansa "melkein neljäkymppinen" sieltä kolmenkympin puolelta, mutta tavatessa paljastuu että kyseinen henkilö onkin viisissäkymmenissä.
-
Eniten siinä häiritsisi se tyhmyys. Asia kun ei voisi säilyä salaisuutena ikuisesti.
Rehellisyyden peräänkuuluttaminen on silleen vähän turhaa koska hyvää valhetta ei tunnista valheeksi. Ihminen voi joissain asioissa olla hyvinkin epärehellinen ja riittävällä johdonmukaisuudella selvitä paljastumatta pitkiäkin aikoja. Tähänkin yhtälöön tosin kun lisää ajan niin saa vastaukseksi usein totuuden.
Mut joo. Ikä ei kuulu niihin asioihin joita kovin kauaa voisi uskottavasti parannella.
-
Nykyäänhän saa olla ihan sen ikäinen kuin haluaa ja kokee olevansa.
-
Ei ole kiva yllätys kun deitti antaa ymmärtää olevansa "melkein neljäkymppinen" sieltä kolmenkympin puolelta, mutta tavatessa paljastuu että kyseinen henkilö onkin viisissäkymmenissä.
Tämä ei takuulla olisi mukava yllätys, mutta rupesin miettimään että jos joku valehtelisi ikänsä vain muutamalla vuodella niin se tuntuisi kyllä jotenkin vielä epäilyttävämmältä kuin tuommoinen vuosikymmenen heitto. Jos esim joku 28-vuotias väittäisi olevansa 25 niin silloin tulisi todella epäilyttävä olo että kun kyse on niin mitättömästä erosta että miksi tuollaisesta pitää valehdella, että onko kyse jostain patologisesta valehtelusta vai mistä.
-
Nykyäänhän saa olla ihan sen ikäinen kuin haluaa ja kokee olevansa.
Noinhan se valitettavasti menee, netissä voit vapaasti valehdella ainakin [ikäsi|pituutesi|painosi|harrastuksesi|siviilisäätysi|[ajallisen|taloudellisen|henkisen]panostuksesi suhteeseen].
-
Aika lailla samoilla linjoilla kuin muutkin, eli valehtelu on jotain mistä menee kyllä maku kokonaan.
Juuri näin ja kiinnostaa myös, mihin joku pyrkii oikeasti pääsevänsä valehtelemalla ikänsä. Jos parista vuodesta on kyse, niin se tuskin on valehtelemisen arvoista ja mihinkään vaikuttaa, ellei sitten satuta siinä 18 ikävuoden ympärillä olemaan. Jos taas 25 vuotta suuntaan tai toiseen kusettaa, niin kai siinä pääsee treffeille, jotka muuten jäisivät väliin, mutta mitäs sitten seuraavaksi? Viisikymppinen true master ukko tulee treffeille sähköskuutilla ja hakee R-kiskalta energiajuomaa? Tai 23-vuotias subitar kertoo, että kivasti helpottui tilanpuute kotona, kun esikoinen muutti opiskelemaan toiselle paikkakunnalle?
Voi hitto nyt tuli semmoinen olo, että haluan kokea tämmöiset treffit. Jos saan joskus tänne jonkun ilmoituksen aikaan, niin joku tosi härski ikäerohuijaus voisi olla kokemisen arvoinen.
-
Ei kaada omaa maailmaa. Ei edes heiluta sitä mitenkään.
Muut seikat sessiokumppanissa painaa enemmän kuin muutaman vuoden valehtelu iän suhteen.
Jos kymmenissä vuosissa ikä heittää ilmoitetusta, silloin voisin jo miettiä että ei toimi.
Se onkin taas eri asia miksi ei toimi.
Ajattelen asiaa näin päin. Valehtelun alkusyyt ovat ainakin pelko ja/tai kelpaamattomuus.
Asian ymmärtäminen on helpompaa kun tajuaa miksi teki niin.
-
Kerran eräs mies, jonka kanssa viestittelin aikani netissä väitti alkuun olevansa "viisissäkymmenissä". Profiilissa taisi lukea 54 vuotta. Myöhemmin selvisi, että hän oli lähes 60-vuotias, taisi täyttää 59 vuotta viestittelymme aikana. Mies selitti valehdelleensa ikänsä alaspäin, koska oli pelännyt, että en alle nelikymppisenä naisena olisi muuten alkanut jutella hänen kanssaan ollenkaan. Haluaisin kyllä uskoa hänen olleen väärässä. Toisaalta on kyllä vaikea sanoa varmuudella, olisiko kiinnostukseeni jutella hänen kanssaan jotenkin vaikuttanut, jos hän olisi ilmoittanut esimerkiksi profiilissaan rehellisesti oikean ikänsä.
Loppujen lopuksi meillä ikäeroa oli siis muistaakseni 12-13 vuotta. Emme koskaan tavanneet, mutta syynä siihen ei ollut ikäero vaan muut tekijät. Ajattelen, ettei ikäero sinänsä olisi ollut este suhteen kehittymiselle, jos se olisi ollut muuten mahdollista.
En osannut olla hänelle vihainen iän kaunistelemisesta. Se oli minusta ns. "valkoinen valhe" ja joka tapauksessa minulle jokseenkin merkityksetön tekijä.
Ymmärrän, että parisuhdemarkkinoilla voi olla painetta valehdella ikäänsä alaspäin, jos oma ikä vaivaa ja tuntuu liian korkealta. Ei se varmasti kyllä ole pidemmän päälle järkevä strategia, sillä niille, joille ikä on merkityksellinen tekijä tuo on varmasti turn off kun selviää ja niille, joille asialla ei ole niin väliä, olisi kai joka tapauksessa voinut kertoa oikean ikänsä jo kättelyssä.
Huolestuttavampana kuitenkin pidän sitä, jos joku valehtelee ikäänsä ylöspäin, eteenkin jos on alaikäinen tai lähellä alaikäisyyden rajaa. Tällaisessakin tilanteessa olen ollut; eräältä deittikumppanilta piti tarkistaa ikää moneen kertaan, jotta selviäisi, onko se nyt lähempänä kahta- vai kolmeakymppiä vai jossain siinä välimaastossa. En ole ihan varma kertoiko hän lopultakaan koskaan todellista ikäänsä, mutta luotan sentään siihen, ettei hän nyt kuitenkaan alaikäinenkään sentään ollut.
-
Ei kaada omaa maailmaa. Ei edes heiluta sitä mitenkään.
Muut seikat sessiokumppanissa painaa enemmän kuin muutaman vuoden valehtelu iän suhteen.
Jos kymmenissä vuosissa ikä heittää ilmoitetusta, silloin voisin jo miettiä että ei toimi.
Se onkin taas eri asia miksi ei toimi.
Ajattelen asiaa näin päin. Valehtelun alkusyyt ovat ainakin pelko ja/tai kelpaamattomuus.
Asian ymmärtäminen on helpompaa kun tajuaa miksi teki niin.
Hyvin sanottu. Armollisuus seuraa ymmärrystä.
-
Itse olen asiassa ehdoton, myös ikä täytyy tuoda rehellisesti ilmi niin kuin se on, eikä lähteä viilailemaan sitä suuntaan eikä toiseen.
Väärät kuvat myös jaksaa ihmetyttää vuodesta toiseen. Tinderissä on mahdollista validoida kuvat ja sellaisiin focus kannattaa seuranhaussa keskittää mutta mikään absoluuttinen tae sekään ei valitettavasti ole.
-
Jos näkee tarpeelliseksi valehdella tuollaisesta asiasta, miksi ei valehtelisi muutenkin.
Se päättyisi siihen omalla kohdalla.
-
Menettäisin kyllä mielenkiintoni iän valehtelusta, kuten muustakin epämääräisestä totuuden kiertelystä. Se, jos jossain foorumin yleisessä keskustelussa ei kerro tarkkaa ikää tai muita tietoja, on mielestäni eri asia (syistä jotka tässä keskustelussa mainittiinkin, anonymiteetti tai pikkukaupunki tms), mutta kahdenkeskisessä keskustelussa ja etenkin, jos on tarkoitus tavata, pitäisi kyllä pysytellä faktoissa.
En edes ymmärrä, mitä järkeä on valehdella ja kaunistella ikäänsä - todennäköisesti siitä ei olisi mitään hyötyä, koska sittenhän antaa livenä vain vaikutelman että on vanhentunut ennen aikojaan. Harva nyt niin paljon nuoremmalta näyttää - ja jos taas näyttää, niin luulisi, että silloinkin olisi parempi mieluummin olla "ikäistään nuoremman näköinen". En tiedä, minkä ikäiset tätä iän valehtelua harrastavat, mutta äkkiseltään kuvittelisin, että ei olisi ihan kovin nuorten aikuisten juttu - ja nimenomaan esim. keski-ikäisenä voisi olla itselle parempi lähtökohta löytää kiinnostunutta seuraa olemalla vaikka sitten "hyvin säilynyt", mutta rehellisesti itsensä ikäinen. Tai vaikkei olisi niin hyvinkään säilynyt... (ääh, oikeastaan inhoan tuota ilmaisua, ja mun ei pitänyt ikinä tässä elämässä sitä käyttää, mutta jotenkin se tähän ikävalehteluaiheeseen sopi :)) ).
Tässä kohtaa pakko mainita, että itselleni kävi vuosia sitten ihan puhdas vahinko OkCupidissa. Laitoin sinne pituuteni, ja epähuomiossa kirjoitin sen väärin - ei edes ollut typo, vaan joku outo ajatusvirhe, kun tohkeissani täytin sitä kohtalaisen seikkaperäistä profiilia. Ehdin sitten sopia jo yhdet treffitkin ennen kuin huomasin mokan ja korjasin pituuteni - 10 cm lyhyemmäksi mitä siellä alunperin luki :)) En tiedä, oliko toinen osapuoli huomannut koko asiaa, mutta ainakaan juttu ei siihen kaatunut, vaan tapailimme muutaman kuukauden. Itseäni silloin hävetti tuo huolimattomuus, vaikka ihan tahaton moka olikin. En silti usko, että ikää ihan yhtä helposti "muistaa väärin" - kyllähän se tarkoituksellista harhaan johtamista todennäköisesti on. Ja sellainen todellakin saa mielenkiinnon loppumaan.
-
Mä deittailen itseäni nuorempia ihmisiä, ja on aika tavallista, että esim. tinderistä matkaan tarttunut tyyppi on profiilissaan valehdellut ikänsä muutaman vuoden ylöspäin. Monesti näissä on motiivina halu tavata itseään reilusta vanhempia naisia. Yleensä oikea ikä on tullut esiin viimeistään toisilla deiteillä, ja niin kauan kun tyyppi on täysi-ikäinen, niin mua ei häiritse. Sen sijaan se häiritsee paljonkin, että joku yrittää valehdella ikäänsä alaspäin, jolloin koen että mun preferenssejä ja rajoja loukataan.
Joka tapauksessa nykyään oon ottanut tavaksi ihan reilusti pyytää näyttämään henkkarit, mikäli ikä mietityttää syystä tai toisesta. Paskaa saa puhua, mutta sitä ei ole pakko hyväksyä.
-
Minusta iästä valehtelussa itse valetta vaikeampi on se särö luottamuksen rakentamiseen, mikä siitä aiheutuu. Lisäksi vielä domia etsivälle naiselle sekään ei ole varsinainen meriitti mieheltä, jos ei ole uskallusta/rohkeutta olla oman ikäisensä ja muutenkin oma itsensä. 🙂
-
Olen Tinderissä valehdellut pari vuotta alaspäin, jotta osun useampaan hakuun. Olen kyllä sitten korjannut tiedon, jos ollaan enemmän juteltu ja oltu vaikka suunnittelemassa tapaamista. Virhe on kuitenkin mun mielestä ollut merkityksetön, koska yli 40-iässä ihmiset on kuitenkin hyvin eri vaiheessa kalenteri-iästä riippumatta.
-
Ei lupaa hyvää
Red flag 🚩
Jos pitää jo alun alkaen esittää itseään eri valossa kuin on ja oikeuttaa sitä sillä, että pääsee hämäämään toista ja saa itse paremmat apajat - ei ok.
"Minäminäminämulle, ihan sama vaikka viilaisin sua linssiin"
Mulle ei toimi toi mentaliteetti pätkääkään
-
Ei lupaa hyvää
Red flag 🚩
Jos pitää jo alun alkaen esittää itseään eri valossa kuin on ja oikeuttaa sitä sillä, että pääsee hämäämään toista ja saa itse paremmat apajat - ei ok.
"Minäminäminämulle, ihan sama vaikka viilaisin sua linssiin"
Mulle ei toimi toi mentaliteetti pätkääkään
Juuri näin, täsmälleen samaa ajattelin, kun tuon edeltävän päivityksen luin. Iän valehtelu, jotta osuu useampaan hakuun eli suomeksi niillä toisen toiveilla partnerin iästä ei ole mitään merkitystä/niitä ei tarvitse kunnioittaa. Voiko siinä sitten luottaa, että jotain muitakaan toiveita/rajoja kunnioitettaisiin? Luottamuksen särö ei oikein ole paikattavissa. 🤷♀️
-
Ei lupaa hyvää
Red flag 🚩
Jos pitää jo alun alkaen esittää itseään eri valossa kuin on ja oikeuttaa sitä sillä, että pääsee hämäämään toista ja saa itse paremmat apajat - ei ok.
"Minäminäminämulle, ihan sama vaikka viilaisin sua linssiin"
Mulle ei toimi toi mentaliteetti pätkääkään
Juuri näin, täsmälleen samaa ajattelin, kun tuon edeltävän päivityksen luin. Iän valehtelu, jotta osuu useampaan hakuun eli suomeksi niillä toisen toiveilla partnerin iästä ei ole mitään merkitystä/niitä ei tarvitse kunnioittaa. Voiko siinä sitten luottaa, että jotain muitakaan toiveita/rajoja kunnioitettaisiin? Luottamuksen särö ei oikein ole paikattavissa. 🤷♀️
Ei se tähän asti ole ollut kenellekään ongelma. Yli 40-vuotiaat tietävät, että 49v voi olla paremmassa iskussa kuin 46v. Asia on eri parikymppisten kohdalla. Eihän se ikä sinänsä herätä kiinnostusta, vaan kuvista ja keskustelusta näkee sitten, onko kiinnostusta vai ei. Ja en laita ilmoitukseen naamakuvianikaan, joten salailua on. Eri asia on tietysti, jos sanoo olevansa 30v mutta onkin 45v ja kuvatkin on vanhoja.
-
No kyllä mulle olis ainakin ongelma. Ei ehkä juuri se 3 vuotta, vaan ajatus siitä, että noinkaan pienestä asiasta ei ole rehellinen. Mutta hyvä, ettei ole ollut joillekin ongelma 😊
-
No kyllä mulle olis ainakin ongelma. Ei ehkä juuri se 3 vuotta, vaan ajatus siitä, että noinkaan pienestä asiasta ei ole rehellinen. Mutta hyvä, ettei ole ollut joillekin ongelma 😊
Mä oöen avoimessa suhteessa ei-julkisesti. Tällaisen ihmisen kanssa tekemisiin ryhtyvät tietävät, ettei kaikki oöe avointa, mutta suhde voi silti olla merkityksellinen. Kun ei olla rakentamassa yhteistä pesää, on yhdentekevää, onkö iläeroa muutama prosentti enemmän. Yksityisyyttä myös lisää pieni epätarkkuus. Tämä on tietusti epätyypillinen asetelma ja hiukan outlier tähän kysymykseen, mutta kuitenkin näitä juttuja on. Olen nyt suhteessa yhden toisen avoimessa suhteessa olevan kanssa, ja toistaiseksi hän on oölut erittäin tarkka, ettei ole paljastanut minulle sukunimeään vaikka on jotain 4 kertaa tavattu ja vaihdettu satoja viestejä syvällisistä ja intiimeistä asioista.
-
Eroaako se iästä valehtelut varsinaisesti muuten valehtelusta? Tää on lähinnä retorinen kysymys, siis. Mulle iässä - tai oikeastaan mistä tahansa - valehtelussa on kaksi ongelmaa:
- Itse valehtelu
- Valehtelun motiivit
Itse valehtelu on, noh, valehtelua: se on luottamuksen rikkomista. Jos valehtelee ikänsä, mistä muusta ihminen valehteleekaan? Jos itse tapaisin henkilön joka valehtelee ikänsä, mun olisi vaikea enää luottaa kauhean moneen muuhunkaan asiaan mitä tämä kertoo. Usein kuulee sanottavan, että luottamus ansaitaan, joka omalla kohdalla pätee moneenkin asiaan, kuten vaikkapa siitä että miten avoimesti kerron kaikki ne syvimmät oman mielen ajatukset tai vaikkapa elämän varrelle osuneista kolhuista. Aika sellaisia yleismaailmallisia asioita, joita jaetaan vasta kun luotetaan toiseen ja uskalletaan olla ns. henkisesti alasti toisen edessä.
Mutta, yleisesti ottaen mä luotan siihen että ihminen puhuu totta: kertoo ikänsä, siviilisäätynsä, elämäntilanteensa ja muut totuudenmukaisesti. Jos näiden kohdalla tulee säröjä, se luottamus katoaa aika nopeasti ja yleensä pysyvästi. Luottamus siis rakentuukin tavallaan kahdella tapaa: luottamus siihen että ihminen puhuu totta on lähtökohtaista ja sen voi menettää, luottamus siihen että toiselle voi jakaa ns. kaiken rakentuu ja se yleensä (vastavuoroisesti) ansaitaan.
Ja jotten huku johonkin ajatusten sivupolulle, niin tiivistetysti - jos valehtelee ikänsä, herää kysymys että mistä muusta valehtelee?
Valehtelun motiivit on oikeastaan itselle se isompi ongelma - ja vaikka tässä varsin sopivasti asiaa sivutaan juurikin edellisissä viesteissä, niin tässä ei ole epäsuoraa tökkimistä noita viestejä kohtaan, vaikka samaa aihetta sivuankin.
Mä olen itse kohdannut ihmisiä jotka valehtelee asioista ja usein se syy on olettama tai muuten mun puolesta ajattelu:
- Oletetaan, että kiinnostaa nuorempi tai vanhempi seura
- Oletetaan, että haluan jotakin toisenlaista
- Tehdään mun puolesta päätös, että jokin on asia on helpompi mulle kun kaunistellaan tai jätetään jotakin kertomatta
Sen logiikan siinä, että valehdellaan iästä jotta voidaan optimoida tai parantaa omia seuranlöytämismahiksia tajuan, mutta mulle on ihan valtava ongelma se, että miten suuresti siinä oletetaan mun tapeita tai mieltymyksiä: mä mieluusti teen ne päätökset ihan itse faktojen pohjalta. Tai tää on usein se selitys. Mä itse ajatelen että siinä valehtelija ennemminkin valehtelee itsensä vuoksi, mutta kertoo itselleenkin että toiset haluaa kuulla jotakin muuta ja toimitaan toisten vuoksi.
Vaikka kyseessä on "vain ikä", on siinä silti toisella se ajatus, että "hei, mäpäs kerron tälle tyypille että oon iältäni X vuotta nuorempi tai vanhempi, koska hän varmasti haluaa kuulla niin ja suosii ennemmin tän ikäisiä, kuin sen ikäisiä mitä oikeasti olen". Mulle siis suurin ongelma on tuon iänvalehtelun sijaan tuo takana lymyävä ajatusketju, joka saattaa näkyä muuallakin: "kerron ennemmin näin, koska toinen haluaa tätä".
Summa summarum: menetetty luottamus ja takana oleva ajatusmalli on aika isoja haasteita, huolimatta siitä että joku valehtelee ikänsä "vaan parilla vuodella".
-
En varainaisesti valehtele kun ei tässä ikää muutama kuukausi merkkaa mitään mutta lähes kaikkialla intternetissä syntymäpäiväni on tammikuun eka.
-
En pyöri enää nettideittikuvioissa, varteenotettavia ihmisiä tapaa ihan muutenkin ja paremmista paikoista kuin tuo ärsyttävä "parhaat vaan päältä" schaizze. Mutten nää yhtään mitään syytä valehdella muille omaa 40vee ikääni. Tietty voisi saada enempi tärppejä jos sanoisi olevansa 10-15v nuorempi niin siinä voisi muut katsoo että "tuo on vielä sen ikäinen että jaksaa harrastaa seksiä paljon, hyvä". Ei mulla sitä ongelmaa ole tässä iässä joten miksi valehdella? ;)
Jokainen tyylillään silti, en jaksa olla poliisi ja tuomita, jääköön se muille.
-
Olen myös sitä mieltä että tietoturva syistä vuosi sinne tänne on ihan ok, mutta aika pian viestittelyn alettua pitää asia korjata.
Muuten alkaa mietityttämään että mistä kaikesta muusta on valehdeltu.
-
50 Raipaniskua!
-
En pyöri enää nettideittikuvioissa, varteenotettavia ihmisiä tapaa ihan muutenkin ja paremmista paikoista kuin tuo ärsyttävä "parhaat vaan päältä" schaizze. Mutten nää yhtään mitään syytä valehdella muille omaa 40vee ikääni. Tietty voisi saada enempi tärppejä jos sanoisi olevansa 10-15v nuorempi niin siinä voisi muut katsoo että "tuo on vielä sen ikäinen että jaksaa harrastaa seksiä paljon, hyvä". Ei mulla sitä ongelmaa ole tässä iässä joten miksi valehdella? ;)
Jokainen tyylillään silti, en jaksa olla poliisi ja tuomita, jääköön se muille.
Siinä on eroa, valehteleeko 47-vuotias itsensä 45-vuotiaaksi vai 35-vuotiaaksi. Useimmille on ihan sama, onko kumppani 45 tai 47. Sessioissa etenkin. Mutta jossain vaiheessa sekin tietty täytyy korjata, jos suhde syvenee. 35-vuotiaaksi valehtelu on kuitenkin eri asia, koska useimpien mielestä siinä on jo iso ero eikä 47-vuotias oikein käy 35-vuotiaasta. Tällainen valehtelu ei kerro muusta valehtelusta mitään, sillä ilmeisiä hyväksyttäviä motiiveja on niin paljon. Jostain toisesta asiasta valehtelu on paljon vakavampaa, jos vaikka sanoo olevansa vapaa mutta onkin naimisissa tai sanoo, että on maisteri, mutta jättikin peruskoulun kesken.
-
Siinä on eroa, valehteleeko 47-vuotias itsensä 45-vuotiaaksi vai 35-vuotiaaksi. Useimmille on ihan sama, onko kumppani 45 tai 47. Sessioissa etenkin. Mutta jossain vaiheessa sekin tietty täytyy korjata, jos suhde syvenee. 35-vuotiaaksi valehtelu on kuitenkin eri asia, koska useimpien mielestä siinä on jo iso ero eikä 47-vuotias oikein käy 35-vuotiaasta. Tällainen valehtelu ei kerro muusta valehtelusta mitään, sillä ilmeisiä hyväksyttäviä motiiveja on niin paljon. Jostain toisesta asiasta valehtelu on paljon vakavampaa, jos vaikka sanoo olevansa vapaa mutta onkin naimisissa tai sanoo, että on maisteri, mutta jättikin peruskoulun kesken.
Niin, onhan olemassa kahdenlaista valehtelua kuten selostit tässä.
1. Muka-valehtelu missä ei oikeasti vaan jaksa olla pilkunn***ja ja kertoa sekunnin sadasosan tarkkuudella ikäänsä, vaikkapa.
2. Valehtelu-valehtelu, missä tietoisesti annetaan asiasta eri kuva kuin mikä se oikeasti on. Myyntimies-mentaliteetti.
En jaksa tuota mukavalehtelua edes käsitellä, ei se ole mikään juttu muille kuin natsi-insinööreille joille kaiken on oltava just niinku kirjojen kansissa. Mitä tulee ns. aitoon valehteluun niin kyllä, olen tehnyt sitä ihan riittävästi joskus vuosia sitten vielä, ja siinä menettää omaakin onneaan, ainakin tällainen iihminen kuin mä olen. Jotkut varmaan ei menetä, tai ainakaan koe menettävänsä sitä onneaan. Siinä kohtaa voi herätä kysymys, millainen ihminen se sitten oikeasti on? Narsisti vaikkapa? Mussa on vahvasti narsistinen huomionhakuisuuden piirre eli "kattokaa kaikki ku oon niin kova jäbä". Jos se jonkun mielestä tekee musta narsistin niin siitä vaan sit, en kiellä en myönnä.
Loppupeleissä jokaisella on näistä omat käsityksensä, eikä me olla mitään puolijumalia jotka voi pakottaa toisen jotenkin "mielen tempuilla" olemaan erilaisia kuin he oikeasti haluaa olla. Dominointikin perustuu molemminpuoliseen sopimukseen näissä piireissä.
-
En jaksa tuota mukavalehtelua edes käsitellä, ei se ole mikään juttu muille kuin natsi-insinööreille joille kaiken on oltava just niinku kirjojen kansissa.
Miksi valehdella edes vähän? Jotainhan se ihmisestä kertoo. Vaikka valehtelun vaikutus olisi pieni, niin pelkästään ihmisen tarve valehdella edes sitä vähää, kertoo hänen persoonallisuudestaan kielteistä.
-
Miksi valehdella edes vähän? Jotainhan se ihmisestä kertoo. Vaikka valehtelun vaikutus olisi pieni, niin pelkästään ihmisen tarve valehdella edes sitä vähää, kertoo hänen persoonallisuudestaan kielteistä.
Olet aivan oikeassa, kyllä se ihmisestä kertoo aika.. no, en sano että "säälittävästi" mutta kuitenkin, surullista tarinaansa. Mun pointti on lähinnä että, miksi olla perfektionisti? Ei mua haittaa jos toinen on vähemmän kypsä kuin mä. Olen ollut kova valehtelemaan tietyissä asioissa joskus vuosia sitten vielä. Mutta kasvoin pois siitä valehtelusta. Siksi mä tiedän että kuka tahansa muukin voi kehittyä siinä saralla kunnolla. Siksi mä uskon siihen että antaa valehtelijoille mahdollisuuden.
Mutta jos ei sano mitään siihen että toinen valehtelee, niin miksi mikään sitten muuttuisi? Ei oikein miksikään. Siinä menee vaan suhde pilalle sitten ennen aikojaan. Valehtelu kertoo ihmisen nykytilasta, ei siitä mikä ihminen on ehkä tulevaisuudessa jos päättää tehdä kasvun rankan työn. Mä tein sen koska opin vihdoinkin että valehtelu tekee oman itsen onnettomammaksi kuin rehellisyys. Se on kaikki vain sanahelinää kunnes itse tajuaa näitä asioita.
-
Miksi valehdella edes vähän? Jotainhan se ihmisestä kertoo. Vaikka valehtelun vaikutus olisi pieni, niin pelkästään ihmisen tarve valehdella edes sitä vähää, kertoo hänen persoonallisuudestaan kielteistä.
Olet aivan oikeassa, kyllä se ihmisestä kertoo aika.. no, en sano että "säälittävästi" mutta kuitenkin, surullista tarinaansa. Mun pointti on lähinnä että, miksi olla perfektionisti? Ei mua haittaa jos toinen on vähemmän kypsä kuin mä. Olen ollut kova valehtelemaan tietyissä asioissa joskus vuosia sitten vielä. Mutta kasvoin pois siitä valehtelusta. Siksi mä tiedän että kuka tahansa muukin voi kehittyä siinä saralla kunnolla. Siksi mä uskon siihen että antaa valehtelijoille mahdollisuuden.
Tuossa ei kyllä ole kyse perfektionismista vaan täysin perusasioista. Sekin on ihan OK jos joku haluaa alkaa kasvattamaan aikuista ihmistä aivan perusasioista lähtien, uskoisin kuitenkin että kovin moni ei halua. Kiva että sinulla on ymmärrystä asiaan, olisi kuitenkin mielestäni vähintään kohtuullista, että se toinen on heti alkuvaiheessa ongelmista tietoinen. (Varmaan toki harvempi deitti-ilmoituksessaan kyselee seuraa siihen, että saisi käytöshäiriönsä korjattua, en ole ainakaan koskaan törmännyt.)
Taisin aiemmin tähän ketjuun vastatakin, että iän valehtelu olisi ongelma ja niin olisi kaikki muukin valehtelu. Itselle luottamus on prioriteettilistan kärjessä, eikä sitä voi olla jos höpötetään milloin mitäkin.