BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: Pimeys_minussa - 21.05.2023, 17:19
-
Tervehdys!
Onko kukaan muu pohtinut satanismin suhdetta BDSM:n? Tiedän, että monella satanismia harjoittavalla myös tätä aihetta koskevaa kiinnostusta. Toisaalta kuitenkin satanismi varmaan marginaalinen ilmiö myös näissä kuvioissa.
Satanismia on monia suuntauksia, ja varmaan tyypillisimpänä tulee mieleen Laveylainen moderni satanismi, jossa ihmisellä on lupa tehdä itseään miellyttäviä, tabuinakin pidettäviä asioita. Itsellä kuitenkin mielessä vähän erilainen satanismi, jossa Saatana mielletään todellisena olentona tai voimana. Voiko BDSM:a hyödyntää tällaisessa rituaalisesti, ja jos voi, niin millä tavoilla? Saa keskustella julkisesti tai privana (olen nelikymppinen mies).
-
Mielenkiinnosta kysyn hieman asian vierestä, että harjoitatko sä sataismia? Miten se käytännössä näkyy sun elämässä?
Terveisin, uskoista ja tavoista elää kiinnostunut Floora
-
Ei ehkä satanismiin spesifisti liittyen, mutta täällä oli joskus päiväkirja tai vähintään yksi kolumni joka käsitteli seksuaalimagiaa ja BDSM:ää.
-
Löytyi pienellä haulla, eli tää kolumnikirjoitus: "Sadomagic, eli sadomasokistinen seksimagia" https://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=20410.0
-
Kiitos linkistä aiempaan ketjuun, sivuaa tosiaan tätä osittain tuo seksimagia.
Ja kyllä harjoitan satanismia itse. Rukoilen Saatanaa ja teen erilaisia rituaaleja omistautuakseni hänelle. Pyrin kehittämään itsessäni saatanallista luonnetta, eli näen asian niin, että Saatanaa palvotaan ensin ulkoisena vieraana olentona, mutta tarkoituksena, että hänestä tulee sinä ja sinusta hän. Hän tulee sydämeesi ja sinä hänen, ja sinusta tulee lopulta Saatana, jota ei näin voi enää palvoa itsesi ulkopuolisena. Kun sinusta tulee Saatana, annat itsesi hänen käyttöönsä, alat toteuttaa saatanallisia tekoja maailmassa.
Tässä mielessä en ole oikeastaan kiinnostunut suhteissa, joissa etsitään hetken nautinnontunnetta, tai turvallisuutta, tai elämänkumppanuutta. Kaikki sellainen on yllä mainitun valossa toissijaista. Tärkeämpää on löytää yhteistyökumppani, joka jakaa saman pyrkimyksen tulla Saatanaksi. Kaikki muu on oikeastaan "liian inhimillistä" ja siten säälittävää ja vastenmielistä omasta mielestäni. Satanistin elämää ohjaa korkeampi päämäärä joka liittyy paitsi hänen, myös koko maailman kohtaloon.
BDSM voisi olla keino kehittää tällaista luonnetta, ottaa vastaan ja tarjota kipua, haastaa itsensä ja toinen, nauraa toisen tuskalle, ja antaa toiselle takaisin kaksin verroin. Näin syntyisi dynamiikka, joka voisi kehittää ja ruokkia tietynlaisten psyykkisten estojen poistamista, synnyttää uhmaa jne. Olen kokeillut olla "molemmissa päissä", mutta koska kumppani ei ole ollut saatanallinen, on kokemus valitettavasti jäänyt pintapuoliseksi. Monella tuntuu myös olevan sub/dom asetelma lukittautunut, eikä voisi kuvitella olevansa toisessa roolissa, mikä tällaisessa rituaalityöskentelyssä kyllä olisi oleellista, mikäli sitä toteutetaan yhtä kertaa useammin saman kumppanin kanssa. Mielestäni ihminen on seksuaalisesti vajaa, mikäli ei pysty sekä piiskaamaan että ottamaan vastaan, ja nauttimaan niistä molemmista.
-
Noudatatko vasemman käden polkua, tai jotain muuta tiettyä suuntausta? Ei tietenkään tarvitse vastata, jos liian henkilökohtaista.
Sadomagiasta on tosiaan olemassa ainakin yksi kirja, varmaan tuossa linkatussa ketjussakin mainittu Carnal Alchemy, jonka kokisin sopivaksi etenkin rituaalityöskentelyyn.
-
En itse ole satanisti, päinvastoin, Jumalan uudelleenlöytänyt kristitty. Silti tekstisi resonoi jollain tavalla, ehkä se on vastakohtien attraktio, ehkä uteliaisuus, tiedä noista. Viestissäsi on paljon tutunomaista mutta silti kovin vierasta.
Millä tavalla ymmärsit, että Saatana on olemassa, asia, tuntojen kohde? Ja jos niin käy, että annat itsesi hänen käyttöönsä, mitä ovat nämä saatanalliset teot, kuka ne määrittää?
-
Kuinkahan täällä mahdollisesti suhtaudutaan sellaiseen sanomaan, että on aika kääntyä kuoleman tieltä armon tielle Jeesuksen Kristuksen nimessä?
-
Kyllä, noudatan erästä vasemman käden polun suuntausta.
Lihan alkemia onkin tuttu teos takavuosilta, löytyy tosiaan suomeksikin. Muistaakseni se ei kuitenkaan mennyt tarpeeksi syvälle asiaan, ehkä julkisesti ei voitu sanoa kaikkea ääneen. Samoin suurin osa seksimagian teoksista keskittyy pienten tavoitteiden saavuttamiseen, halutaan jotain maallista hyvää itselle tai toiselle.
Saatanalliset teot tapahtuvat sitten pimeyden kaitselmuksen johdattamana, ei niitä voi etukäteen tietää. Ja vaikka tietäisi, ei sellaisista voisi puhua julkisesti, ettei poliisit ole ovella. Kaikesta satanismin popularisoinnista huolimatta todellinen satanismi aiheuttaa todellista pelkoa yhteiskunnassa.
Kuka tuntee pimeyden sydämessään, ymmärtää mistä kirjoitan.
-
Se on aivan sama, vaikka palvois tomaattia ja haluais itekin sellaseks.
Poliisia ei kiinnosta ideologiat, jos teot eivät ole laittomia.
Jos saatanapornon ulkopuolelta asiaa ajattelee siten, että jos haluaa "tulla saatanaksi", niin kenelle ?
-
Kun sinusta tulee Saatana, annat itsesi hänen käyttöönsä, alat toteuttaa saatanallisia tekoja maailmassa.
Käytännössä, minkälaisia tekoja?
-
Kokemus Saatanasta on jokaiselle ainutlaatuinen, joten samoin ovat myös ne teot. Ei kukaan voi sanoa toiselle minkälaisia tekoja ne ovat. Jokainen löytää kohtalonsa itse, todellisen elämänsä tarkoituksen Saatanan johdattamana, ja alkaa sitten toteuttaa sitä päämäärää. Mutta kun ihmisen kohtalo avautuu hänen edessään selvänä ja kirkkaana, se on uskomaton tunne. Sen jälkeen tavallisten ihmisten elämä vaikuttaa täysin päämäärättömältä sokeana hapuilulta, viihdykkeiden etsimiseltä ja ajan kuluttamiselta. Kohtalonsa löytänyt ihminen ei heitä hukkaan hetkeäkään.
-
Itse harjoitan ateistista satanismia, The Satanic Templen suuntausta.
The Satanic Templen tarkoitus on rohkaista hyväntahtoisuutta ja empatiaa, sekä hylätä tyrannimainen, perusteeton auktoriteetti. Arvojemme peruspilareina ovat järki, oikeudenmukaisuus ja yhteiskunnallinen aktivismi. The Satanic Templen harjoittama satanismi on ateistista satanismia. Emme siis usko minkäänlaisiin jumalolentoihin. Saatanan käsite on meille puhtaasti symbolinen. Saatana symboloi tyrannian vastustamista, loppumatonta tiedonjanoa, sekä hallitsevien rakenteiden kyseenalaistamista. Uskomme, että uskonnon hyvät puolet, kuten yhteisöllisyys, sekä yhteiskunnallinen auttamistyö, on mahdollista saavuttaa myös ilman uskoa yliluonnolliseen. Meillä on ehdoton nollatoleranssi kaikelle väkivallalle ja julmuudelle.
https://thesatanictemple.fi/main.html
Sivulta löytyy seitsemän opinkappaletta jotka kertovat tarkemmin millaisia arvoja TST kannattaa. Allekirjoitan nuo opinkappaleet.
Sadistina minulla kaikki pohjaa aina suostumukseen, ja on aina tärkeää muistaa satuttamisen ja vahingoittamisen ero. Vahingoittaminen kaikissa konteksteissa on väkivaltaa, mitä en hyväksy.
Ihminen itse on vastuussa teoistaan, tekee ne sitten minkä ideologian, uskonnon tai muun nimissä.
-
Tsekkasin nuo satanictemplen ehdotukset / suositukset ja hyviksi havaitsin >:D. Ilahduttaa että ne on selvästi kopsattu 12steppereiltä, itse ex12steppaaja. Nuorena tuli tutkittua paljon black metalin lyriikkaa ja sieltä olen alun perin päässyt jyvälle näihin juttuihin, en kylläkään ole ajatellut olevani satanisti kun olen ateisti. 12steppingissä kun pääsin oikeiden periaatteiden ja toimenpiteiden äärelle huolestuin black metalin joukoissa ihannoidusta sosiaalidarvinismista tai oletetusta sellaisesta ja oma ennakkoluuloni satanismia kohtaan on perustunut nimenomaan siihen, että satansimi olisi juuri ninemomaan sosiaalidarvinistista ja ns. "järjen" puolesta tunteita vastaan, kun meillä/niillä 12steppereillä järki=tunne (myötätunto, empatia, oikeudenmukaisuus ym. Rakkautta edustavat tunteet). Miksi muuten satanismia kutsutaan satanismikisi silloin jos siinä ei ole mitään "pimeää puolta" edustavaa mukana ja se synkassa jeesuksen ja tooran opin kanssa? Kaippa se on coolia ja taitaa olla metallipäitä paljon porukoissa. ja ymmärtääkseni minkään koulukunnan ylifariseus ei siis ole Miroslaw Satan (toimari Slovakian jääkiakkoliito).
-
Harjoittamani satanismi on oikeastaan vastakohta yllä kuvatulle modernille ateistiselle satanismille. Mielestäni hyvään pyrkivät voisivat lakata käyttämästä Saatanaa symbolina, sillä satanismissa on kyse siitä, mikä on (suhteellisesti) yleisestä näkökulmasta pahaa. Saatanan valtakunnassa, joka jonakin päivänä vallitsee maan päällä, ei ole tilaa suvaitsevaisuuden ja heikkouden kaltaisille asioille. Saatana on todellinen ja se vihaa heikkoja ihmisiä.
-
Saatanalliset teot tapahtuvat sitten pimeyden kaitselmuksen johdattamana, ei niitä voi etukäteen tietää. Ja vaikka tietäisi, ei sellaisista voisi puhua julkisesti, ettei poliisit ole ovella. Kaikesta satanismin popularisoinnista huolimatta todellinen satanismi aiheuttaa todellista pelkoa yhteiskunnassa.
Tyrmäsi ei taida olla ns. turvallinen tila?
-
Mun mielestä aina, jos siirretään vastuuta omista tekemisistä tai voimaannutaan ulkoisesta voimasta tai käsitteestä tekemään asioita jotka ei mahdu vapaaehtoisuuteen ja konsensuaalisuuteen perustuviin käsitteisiin seksuaalisuuden toteuttamisesta, pitäisi varmaan jutella jonkun mielenterveyden ammattilaisen kanssa.
Lähtisin siis siitä, että mitäpä jos eroteltaisiin teologiset suuntaukset seksuaalisista, vaikka on toki selvää että uskonnonvapaus itsessään tarkoittaa että jokainen saa uskoa mihin haluaa ja toteuttaa myös seksuaalisuuttaan, jollei se ole ristiriidassa yksilönvapauden kanssa.
TL;DR Mulle on ihan sama mitä pässinpäätä kellareissa kumarrellaan, kunhan sillä toiminnalla ei oikeuteta väkivaltaa ja muiden ihmisten satuttamista ilman tiedostavaa suostumusta.
-baltsu
Ps. Ihan hyvä provo. Osui ja uppos.
-
Harjoittamani satanismi on oikeastaan vastakohta yllä kuvatulle modernille ateistiselle satanismille. Mielestäni hyvään pyrkivät voisivat lakata käyttämästä Saatanaa symbolina, sillä satanismissa on kyse siitä, mikä on (suhteellisesti) yleisestä näkökulmasta pahaa. Saatanan valtakunnassa, joka jonakin päivänä vallitsee maan päällä, ei ole tilaa suvaitsevaisuuden ja heikkouden kaltaisille asioille. Saatana on todellinen ja se vihaa heikkoja ihmisiä.
Nyt on tainnut mennä puurot ja vellit sekaisin. Kuvailet saatananpalvontaa, etkä satanismia.
Satanismi on aatteellinen ja filosofinen oppi, joka perustuu uskonnolliseen kertomukseen Saatanasta. Satanistit eivät kuitenkaan usko Saatanaan tai muihin personoituihin jumaluuksiin, vaan nimeämällä itsensä Saatanan mukaan he ilmaisevat kristinuskon vastustusta ja vastakohtaisuutta sille.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Satanismi
Tässä kohtaa on myös tarkennettava, että minulla ei ole mitään kenenkään henkilökohtaista uskoa vastaan. Ei ns. kuulu minulle, mutta kirkkoa instituutiona ja uskonnon (ihan sama minkä niistä) nimissä harjoitettua sortoa vastaan on paljonkin. Se onkin sitten jo toinen keskustelu joka ei tänne oikein sovi.
Toivoisin kuitenkin Pimeys_minussa, että kunnioitat leikkikavereitasi, heidän oikeuksiaan ja vapauksiaan. Kaislan viesti sisältää erinomaisen yhteenvedon niistä vastuista joita sinulla on.
-
Identifioin itseni satanistiksi ja joskus ajattelen seksuaalisuuttanikin sen kautta. En pidä satanismiä uskontona, vaan enemmänkin elämän filosofiana. Olen itse itseni jumala, enkä turvaudu ulkopuolisiin haamuihin.
Rituaalit tuovat joillekin voimaa ja hyvä niin. Itse en niitä koe varsinaisesti tarvitsevani, vaikka nautinkin rituaalien tunnelmasta ja estetiikasta. Olishan se kivaa olla joskus rituaali uhri.
-
Jotenkin vähän haiskahtaa nyt pienelle provolle mutta menkööt. Anton Laveyhan ei varsinaisesti paljoakaan sivunnut BDSM:ää tai sadomasokismia kirjoituksissaan, en ainakaan tällaista muista. Mutta voisin kuvitella että satanismi ns. "tukisi" bdsm:ää toiminnan tasolla. Satanismi on kuitenkin aina edustanut seksuaalista vapautta ja perinteiseen satanismiin (en näistä uudemmista suuntauksista ole varma), on myös kuulunut teatraalisuus ja psykodraama hyvin vahvasti. Koko mustan messunkin idea alunperin Laveyan Satanismissa oli ihan vaan hupailua ja aktiivista psykodraamaa jossa teatraalisuuden avulla saatiin haluttu lopputulos, oli se mikä tahansa mitä sillä aina siinä messussa haettiinkaan. Teistisessä satanismissa taas on tullut paljonkin vastaan milloin millaista seksuaalimagiaa, seksitantraa yms. Valitettavasti (nyt mitenkään sheimaamatta kuitenkaan) suurimmaksi osaksi noista on tullut vähän samankaltainen fiilis kuin jos kävelisin uskomuslääketiede kauppaan ja näen "parantavia kristalleja". Sisäinen skepttikoni sanoo että poistu kaupasta ja vikkelästi ennen kuin taskut on täynnä joitakin maagisia kiviä jotka parantavat kolotukseni polvessani. Ja yllättäen, aika usein nuo on milloin minkälaisen maksumuurin takana, tai että pitää liittyä johonkin. Initiate in my ass, olen sen verran aiheesta lukenut ja harjoittanutkin että olen vähintään jo Magister tasoa, vaikka en enää satanistiksi itseäni luekaan.
Ja muistakaa lapset, ei sitten uhrata niitä pikkulapsia, se ei kuulunut hommaan millään tavalla. Eikä myöskään eläinten uhraaminen. Ettäs tiedätte.
-
Kuten arvata saattoi, aika moni täälläkin on yhteiskunnan asettamien henkisten kahleiden ikeessä, hypnotisoituna uskomaan, että sitä tai tätä ei saa tehdä. Omia seksuaalisia mieltymyksiä ja niiden toteuttamista korostetaan, mutta seinä tulee vastaan heti, kun liikutaan väkivallan kaltaisten tabujen lähettyvillä. "Koska joku on niin sanonut". Todellinen väkivalta, joka on rakenteellista, kohdistuu aina yhteisön taholta yksilöihin, juuri tuollaisten sääntöjen kautta. Te orjat...
Samoin on hassua, kuinka jotkut korostavat satanismin vapautta, mutta ovat itse kovin kärkkäitä määrittelemään mitä se saa ja mitä ei saa sisältää. Jos satanismi edustaa vapautta, kenellä on oikeus määritellä ne "vastuut"? Miksi juuri sinulla?
Ja ei, satanismi ja saatananpalvonta eivät ole eri asioita. Teistinen satanismi on "saatanan palvontaa".
-
Rölli666
-
Rituaalit tuovat joillekin voimaa ja hyvä niin. Itse en niitä koe varsinaisesti tarvitsevani, vaikka nautinkin rituaalien tunnelmasta ja estetiikasta. Olishan se kivaa olla joskus rituaali uhri.
Itse olen haaveillut sessiosta kokkotulen äärellä ja rumpujen soidessa ihan tunnelman vuoksi. Ehkä siinä olisi jotain pakanallisuudesta ammentavaa ilman varsinaisia rituaaleja.
-
Hieno juttu jotenkin, että Suomessa on edelleen ainakin kaksi saatananpalvaajaa. Hyvät retrovibat.
Kristinusko, jota vastaan joskus kapinoitiin, on uuden valtauskonnon pieksämä ja nöyryyttämä, aikansa elänyt ja tekee hidasta kuolemaa. Mutta Saatana ei anna anteeksi (se olisi liian kristillistä), vaan vielä viimeiset isukkikapinat tämän sairaalasängyn äärellä. Keski-ikäinen keskisormi pystyssä vielä kerran.
-
Satanismi itselle melko tuntematon alue mutta rituaalijutut kyllä on aina kiinnostaneet teemana. Uhri, alttari, seremonia, transsitilat, tuli, yleisö, tunnelma, kärsimys, rummut tai vastaava musiikki, ja jopa veri.
-
Vahva yksilöhän ei tarvitse mitään entiteettiä johon tukeutua, esim. saatanaa, oikeuttamaan itsensä toteuttamista.
Noinniinkun lampaat ja paimen vs pukki, vai miten se meni ? :o
;D
-
Mielenkiintoinen kysymys on myös onko Saatanaa edes olemassa?
Saatanaahan ei entiteettinä mainita vanhassa testamentissa kuin kerran, olettaen Käärme puutarhassa on vain käärme. Saatana ohjeistaa Kuningas Daavidin suorittamaan väestönlaskennan. Kauhea asia, josta Jumala suuttuu ja lähettää taudin joka tappaa 70’000 ihmistä. Jumala käskee myös tuhota koko Jerusalemin, mutta kun kaupunki on liekeissä hän päättää että ’pieni ylilyönti’ ja lopettaa.
Hepreankielinen Juutalaisten vanha testamentti mainitsee hassatanin joka tarkoittaa ’The Saatana’ eli ’opponentti’ tai ’vastustaja’. Siellä Saatanointi ja Saatanallisuus mainitaan, noin kolmisenkymmentä kertaa verbinä tai kuvauksena, mutta ei yksittäistä ’Saatana’ hahmoa. Saatanan esiintyminen myös Juutalaisten teksteissä on ’uudempaa versiota’ eli Zarahustralaisuuden vaikuttamaa versiota.
Keskiajalla Saatana oli ihan sivuhahmo. Vasta modernin ajan tulkinnat ovat nostaneet hahmoa enemmän eetteriin. Pitäähän kaikella pahalla olla ’alku ja juuri.’
Olen samaa mieltä Stogen kanssa. Ihminen itse on hyvä tai paha sellaisena kuin on. Ei tarvita muiden entiteettien turvaa, Jumalien, Saatanoiden, tms. Mutta uskonvapaus on ja kukin uskokoon mihin haluaa.
Sadomagian kirja johon viitattiin ei myöskään ollut kovin maaginen. Enemmänkin sellaista asiaa mihin nykyään voitaisiin viitata ’markkinointina, suggestiona tai manipulaationa’. Ei loitsun loitsua. Enemmän taikuutta on Suomalaisessa kansantarustossa.
Perkelekin on Perkunas, vanha Slaavien Jumala, jonka tunnemme Suomessa myös nimellä Ukko Ylijumala. Tämänkin kristityt kikkailivat Saatanaksi.
’The Devil is in the Details.’
-
Ymmärtääkseni aaprahammilaisessa tarustossa arkkienkeli Lucifer = saatana. Aika vähän noita on tullut luettua, mutta yx mun kaveri on Jehovan todistaja ja se on todistanut siihen suuntaan.
-
Ymmärtääkseni aaprahammilaisessa tarustossa arkkienkeli Lucifer = saatana. Aika vähän noita on tullut luettua, mutta yx mun kaveri on Jehovan todistaja ja se on todistanut siihen suuntaan.
Taitaa olla enempi John Miltonin Paradise Lostin (1667) myötä tullut yhdistäminen. Raamatussa Lucifer mainitaan kerran, eikä ole rinnastettu Saatanaan. Täällä mm. juttua, joka sivuaa tuota: https://blavatskytheosophy.com/lucifer-the-lightbringer/
Kohdat 2-5.
-
Hmm.
Ketjun aloittajan kommentit hämmentävät herättäen kaikenlaisia kysymyksiä.
Pimeys_minussa kirjoittaa yleisen moraalin rikkomisesta, väkivallan harjoittamisesta, satanistisen tekojen salailusta poliisin väliintulon välttämiseksi.
Entä, jos hän löytää kaltaisensa satanistisia rituaaleja tekoja harjoittavan ”kumppanin” ja tämä toinen päättää vaikka amputoida häneltä satanistisena laittomana väkivallan tekona pari sormea. Tai hakata sairaalakuntoon aiheuttaen pysyviä arkea haittaavia vammoja. Puhkaista silmän.
Mun tulkinnan mukaan mikään tavanomainen piiskaaminen tms. ei riittäisi satanistisiksi teoiksi.
Jos turvautuisi tavanomaiseen kinkyilyyn, niin sehän jäisi kirjoittelunsa perusteella lähinnä pelleilyksi. Suuria sanoja vailla sisältöä.
Ja lisäksi vielä, että saatanan halveksiessa heikkoja ei kannattaisi antaa itselleen tapahtua moista. Miten kahden tuollaisen ihmisen välinen dynamiikka toimisi. Kumpi voisi jäädä heikommaksi. Miten selvittää kenties eskaloituvia seurauksia, kun poliisiinkaan ei kannata turvautua. Sairaalassakin joutuisi selvittämään vammojen syntyä.
Kuulostaa näine pohdintoineni harvinaisen riskialttiilta puuhalta.
Ja Stogen huomioin, ei edes mitenkään vahvan tai voimakkaan ihmisen ajattelulta. Vahva ihminen, kun ei tarvitse vahvuutensa tueksi mitään ulkopuolisia yliluonnollisia olentoja saatikka lainvastaisia väkivallan tekoja.
Edit:
Teen yllä oletuksia ja pohdintaa, jotka eivät välttämättä vastaa Pimeys_minussa nimimerkin ajattelua ja pyrkimyksiä. Kuvastavat omaa huolta ja epäilyksiä yleisen moraalin ja lain hylkäävää & väkivaltaa korostavaa ajattelua / oppia kohtaan. Saatan olla epäilyissäni hyvin väärässäkin.
-
Sen mitä mä stogea tunnen, niin sillä ei sinällään oo mitään rituaaleja uskonnollisessa mielessä, sillä on vaan se peto sisällään. Mä nimitän omaani elukaks, enkä tiedä mitä lajiketta se on, mutta tiedän, etten voi sitä päästää häkistään kokonaan ulos, koska sen jälkeen mä istuisin linnassa. Mun on omani pakko pitää lieassa ja hyvin harvoin päästän tilanteen edes sellaiseksi. Yleensä annan sen kurkistaa häkin aukoista ja joskus raotan sitä porttia hieman.
Mulla ei ole uskontoa suuntaan, eikä toiseen. Elän seksuaalisesti alkukantaisessa tilassa, josta joskus saatan päästää sen häkin oven raottumaan (tunnustellen, jos toinen osapuoli sitä kestää) hieman. Vastavuoroisesti sen dynamiikan syntymiseen toisen ihmisen kanssa kestää aikansa, että tiedän minkä verran voin sitä raottaa. Joku voisi tämän tulkita satanismiksi (tarkoitan tällä hedonismia), mutta mä tulkitsen itse sen paljon laaja-alaisemmaksi.
En tuomitse kenenkään rituaaleja, enkä myöskään ole kenenkään tuomari. Mä elän ja annan muiden elää myös, lain puitteissa.
edit: Pitkään mietin, jaksanko tähän ketjuun osallistua.
-
Ihan hyvää (ja välillä ei niin hyvää) keskustelua avauksestani syntynyt. Tarkoitus ei ole ruotia henkisiä elämänkatsomuksia enempää, koska se ei liene tämän foorumin tarkoitus, mutta yhteen seikkaan pakko kiinnittää huomiota. Useampikin kommentoija vihjaisi siihen suuntaan, että "vahva ihminen ei tarvitse yliluonnollisia tekijöitä" oikeuttaakseen tekojaan tai ylipäätään muodostamaan identiteettiään. Tässä kohtaa tulee juuri se merkittävä ero hengellisen satanismin ja ateistisen satanismin välillä, mitä moni ei näytä ymmärtävän. Moderni, ateistinen satanisti saattaa tietoisesti valita elämänkatsomuksensa, joten argumentti voisi soveltua hänelle. Teististä satanismia ("saatanan palvontaa") harjoittava tuskin koskaan valitsee itse alkavansa saatananpalvojaksi, vaan homma toimii toisin päin: Saatana valitsee hänet. Hän toimii pimeän kaitselmuksen johdattamana, joten kyse ei ole valinnasta, ainakaan tietoisesta sellaista. Joten vaikka tällainen henkilö kokisi, että "okei, en halua rakentaa elämänkatsomustani yliluonnollisen olennon varaan", niin sitä ei olisi mahdollista mitenkään muuttaa. Saatana on todellinen hänelle, se ohjaa, se kutsuu.
-
Tämä näkökulma saatanan kutsumista ihmisistä herättää minussa edelleen jatkokysymyksiä.
Jos uskoo tähän, niin saattaisiko sillä selittää sellaisia radikaalin ja massiivisen väkivallan ja perinteisen moraalin hylkäävälle polulle lähteneiden henkilöiden taustaa, kuin Hitler, Stalin, Mao, Pol Pot. Muun muassa Idi Amin toimi todella julmasti ja massiivisesti tapattaen sekä söi vielä ilmeisesti ihmisiäkin. Tai selittäisikö se sellaisia fiktiivisiä hahmoja kuin Joseph Conradin Pimeyden sydämessä esiintyvää Kurzia. Leffaversiona Ilmestyskirja Nyt, jossa Marlon Brando näytteli Kurzia. Oliko hän satanistinen pikkunilkki? Toimivatko tällaiset henkilöt kyseistä satanismia harjoittavien esikuvina ja idoleina. Mites sarjamurhaajat?
Mitä nämä satanistit tavoittelevat moraalin hylkäämisellään ja väkivallan teoillaan? Puhdasta pahuuttako, kuten joillakin holokaustiin liittyvillä keskitysleirien komentajilla? Toimiiko BDSM vain ensimmäisenä askeleena kohti yhä satanistisempia tekoja?
Missä heillä menee raja, jos missään?
-
Teististä satanismia ("saatanan palvontaa") harjoittava tuskin koskaan valitsee itse alkavansa saatananpalvojaksi, vaan homma toimii toisin päin: Saatana valitsee hänet. Hän toimii pimeän kaitselmuksen johdattamana, joten kyse ei ole valinnasta, ainakaan tietoisesta sellaista.
Suositukseni on, että mikäli saatana vaikuttaa elämään ja päätöksiin, kannattaa pikimmiten hakeutua hoitokontaktiin psykiatrian ammattilaisen kanssa. Näin ulkomuistista ajattelisin että järjestys on jokseenkin; aripipratsoli, olantsapiini, paloperidoni ja klotsapiini.
Ja ei, mulla ei ole mitään tarvetta vängätä tästä asiasta. Saatanat, demonit, enkelit, jumalat ja vieläpä niitäkin jännittävämmät ja eksoottisemmat olennot lähtee päästä kyllä kun löydetään asianmukainen ja toimiva lääkitys.
Et ole pelottava, et erikoinen tai millään tavalla edes vaikuttava, ja mitä tahansa harrasteletkin niin sillä ei ole mitään tekemistä bdsm:n kanssa. Jos kismittää niin pistä joku pahantahtoinen loitsu tulemaan, mutta älä uhraa ketään tai mitään odotellessa.
-baltsu
-
Saatana valitsee hänet. Hän toimii pimeän kaitselmuksen johdattamana, joten kyse ei ole valinnasta, ainakaan tietoisesta sellaista. Joten vaikka tällainen henkilö kokisi, että "okei, en halua rakentaa elämänkatsomustani yliluonnollisen olennon varaan", niin sitä ei olisi mahdollista mitenkään muuttaa. Saatana on todellinen hänelle, se ohjaa, se kutsuu.
Berkowitzilla oikeutus/pakottava tekijä tekoihin oli hänen naapurinsa demonin valtaan ottama labradorin noutaja.
Heikkoutensa kullakin.
Se, että ei olisi valinnan mahdollisuutta, on ihan täyttä höpöhöpöä, kyse on omasta luonteenvahvuudesta.
Saatanaakin kun voi vastustaa.
Näen itse, että ne jotka tuntevat vahvaa vetoa johonkin ilkeään tai väärään, niistä ne, jotka sitä kykenevät vastustamaan, ovat ne vahvimmat.
Se, että hakee jotain oikeutuksia tehdä jotain väärää, ei ole läheskään yhtä rakentavaa, kuin etsiä jotain, mikä estää itsensä tekemästä näitä tekoja.
Toki, kunnollinen ja hyväksyttävä oleminen, ei ole läheskään yhtä c00lia kuin badassmotherfuckerism.
Ei se "call of the dark" ole mitenkään erikoinen ilmiö, varmaan lähes jokainen tuntee sitä elämänsä jossain vaiheessa, jollain tasolla.
-
Oonko mää nyt liian setämies taas mutta "mun aikana" satanismi oli ihmisen palvomista jumalana kun taas saatanan palvonta oli taas saatanan palvontaa? Alkaa taas mietityttämään että onko tämä ollut kansainvälinen juttu vai vaan Suomen erikoisuus paikallisesti.
-
Okei, näköjään jollain meni kuppi nurin ja alkoi alkuperäisen postauksen vääristely. Kyse oli nimenomaan bdsm:sta, keskustelu on ihan teidän kommenttien myötä ajautunut syvemmälle ja syvemmälle satanismin tulkintoihin. Lukekaa se keskustelun aloitus ennen kuin tulette ulisemaan.
Aiheen patologisointi on aika tyypillistä ahdasmielisyyttä myös: "mene psykiatrille jos puhut saatanasta". Sori, en ole sanonut missään kohtaa kuulevani ääniä tai näkeväni näkyjä, sellainen ei kuulune satanismiin, ainakaan omaani. Mene itse psykiatrille jos sulla on bdsm-taipumuksia!
Faerien kysymykset yllä on ihan aiheellisia, ja juuri tuollaisia olisi kiva pähkäillä yhdessä jonkun kanssa piiskauksen ym. lomassa. Tyyliin, palvoiko Hitler salaa saatanaa, tai aletaanko yhdessä sarjamurhaajiksi because we can. Jos tällainen keskustelu pelästyttää jotakin, niin herää lähinnä kysymys suhtautuuko henkilö elämään vähän liian vakavasti?
-
Mua kiinnostaa, että uskooko satanisti myös Jumalan olemassaoloon vaikkei tätä kuuntele/seuraa? Kysymys on vilpitön.
-
Satanisti joka on ateistinen ei usko.
Teistinen (deitistinen) saatananpalvoja hyväksyy tietenkin kristillisen dogmien Jumalkuvan koska ilman Jumalaa ei olisi myöskään Saatanaa.
Toki yhä pidän mielenkiintoisena että koko Saatanaa ei ennen Ilmestyskirjan mainita kuin kerran ja syntilista on aika mitätön.
-
Kuinka satanisti joka on ateistinen ja ei usko Jumalaan voi uskoa Saatanaan? Miten se on sitten mahdollista. En oikein ymmärrä tuota ateistista satanismia.
Ok…. Googlasin aiheesta. Satanistit, ateistiset sellaiset, eivät usko edes Saatanaan. Selvä.
-
Okei, näköjään jollain meni kuppi nurin ja alkoi alkuperäisen postauksen vääristely. Kyse oli nimenomaan bdsm:sta, keskustelu on ihan teidän kommenttien myötä ajautunut syvemmälle ja syvemmälle satanismin tulkintoihin. Lukekaa se keskustelun aloitus ennen kuin tulette ulisemaan.
Aiheen patologisointi on aika tyypillistä ahdasmielisyyttä myös: "mene psykiatrille jos puhut saatanasta". Sori, en ole sanonut missään kohtaa kuulevani ääniä tai näkeväni näkyjä, sellainen ei kuulune satanismiin, ainakaan omaani. Mene itse psykiatrille jos sulla on bdsm-taipumuksia!
Faerien kysymykset yllä on ihan aiheellisia, ja juuri tuollaisia olisi kiva pähkäillä yhdessä jonkun kanssa piiskauksen ym. lomassa. Tyyliin, palvoiko Hitler salaa saatanaa, tai aletaanko yhdessä sarjamurhaajiksi because we can. Jos tällainen keskustelu pelästyttää jotakin, niin herää lähinnä kysymys suhtautuuko henkilö elämään vähän liian vakavasti?
Kyse ei ole siitä, että aihe olisi mitenkään pelottava tai uusi.
Sä kulminoit sun puheen "Saatanaan" joka ohjaa tekemään asioita jotka ei välttämättä ole enää mitenkään terveitä tai hyväksyttäviä.
"Saatana" ei kuitenkaan ole se oleellinen tekijä tässä, vaan se tarve tehdä niitä epäterveitä asioita.
Jos "saatanaa" käyttää oikeutuksena näihin tekoihin tai luulee jonkun ulkopuolisen voiman, vaikkapa sitten "saatanan" ohjavaavan itsensä näihin tekoihin, ilman että asiaan voi itse enää vaikuttaa,
on tervettä havainnoida asia ja käydä keskustelemassa siitä vaikkapa mielenterveyden ammattilaisten kanssa.
Jos asiat sitten on sellasta teoreettista paskanjauhantaa, sehän on ihan fine.
Jos haluaa olla jotenkin erikoinen ja mielestään sen löytää tälläisestä, sekin on täysin ok.
Kyse ei ole siitä, mikä mieltää olevansa, vaan siitä, mitä muille tekee sen pohjalta.
-
Kuten stoge ja muut ovat tässä jo tehneet selväksi, niin mikäli jotain pahaa tapahtuu tehdessäsi sen, niin se on pelkästään sinä itse, ei mikään ulkopuolinen henkiolento, joka käskee. Yritin henkilökohtaisen kuvauksen tästä jo tehdä ja mikäli mä päästäisin elukan valloilleen, niin istuisin linnassa. Piste
Mielikuvitusolennot ovat mielikuvitusolentoja, termi jo itsessään kertoo, että mielikuvitus on luonut hahmon jonka haluaa pitää irrallisena todellisesta minästä ja sitä on helppo syyttää. On totta, että oikeuskäytäntö on tällaisia nähnyt jo paljon, otan esimerkiksi Sanna Sillanpään, jolla oli fbi ja cia perässä ja "joutui" ampumaan agentteja päästäkseen vapaaksi. Tällaisella mentaliteetilla on hyvin usein hyvin huonot lähtökohdat menestyä.
Lopputulemana totean vain lyhyesti, sitä niittää, mitä kylvääkin.
-
Harjoittamani satanismi on oikeastaan vastakohta yllä kuvatulle modernille ateistiselle satanismille. Mielestäni hyvään pyrkivät voisivat lakata käyttämästä Saatanaa symbolina, sillä satanismissa on kyse siitä, mikä on (suhteellisesti) yleisestä näkökulmasta pahaa. Saatanan valtakunnassa, joka jonakin päivänä vallitsee maan päällä, ei ole tilaa suvaitsevaisuuden ja heikkouden kaltaisille asioille. Saatana on todellinen ja se vihaa heikkoja ihmisiä.
Kristinuskon käsityksen mukaan Saatanalla on valtaa vain juuri niin paljon kuin Jumala sallii. Koska Saatana on myös luotu olento ei jumala.
-
Tämä näkökulma saatanan kutsumista ihmisistä herättää minussa edelleen jatkokysymyksiä.
Jos uskoo tähän, niin saattaisiko sillä selittää sellaisia radikaalin ja massiivisen väkivallan ja perinteisen moraalin hylkäävälle polulle lähteneiden henkilöiden taustaa, kuin Hitler, Stalin, Mao, Pol Pot. Muun muassa Idi Amin toimi todella julmasti ja massiivisesti tapattaen sekä söi vielä ilmeisesti ihmisiäkin. Tai selittäisikö se sellaisia fiktiivisiä hahmoja kuin Joseph Conradin Pimeyden sydämessä esiintyvää Kurzia. Leffaversiona Ilmestyskirja Nyt, jossa Marlon Brando näytteli Kurzia. Oliko hän satanistinen pikkunilkki? Toimivatko tällaiset henkilöt kyseistä satanismia harjoittavien esikuvina ja idoleina. Mites sarjamurhaajat?
Mitä nämä satanistit tavoittelevat moraalin hylkäämisellään ja väkivallan teoillaan? Puhdasta pahuuttako, kuten joillakin holokaustiin liittyvillä keskitysleirien komentajilla? Toimiiko BDSM vain ensimmäisenä askeleena kohti yhä satanistisempia tekoja?
Missä heillä menee raja, jos missään?
BDSM on vain seksiä jossa tyydytetään seksuaalisia ja myös läheisyyden tarpeita.Muistaaksen kirjassa Kaasukammion varjossa on kyllä maininta keskitysleirin vartijoiden joukossa olleen itseään toteuttaneita sadistejakin. Mutta tämä on eri asia kuin seksuaalisadismi. Satanistien moraalin hylkääminen ja väkivalta on minusta vain nihilismiä.
-
Pari korjausta yllä olevien kommenttien pohjalta:
Saatana ei "käske" tehdä jotakin, jota muutoin ei haluaisi tehdä. Tällainenhan edellyttäisi juuri jotain äänien kuulemista tai muita harhoja. Vai millä tavalla ajattelette tämän käskemisen tapahtuvan? Saatanasta tulee osa ihmistä kun hän kehittää saatanallista luonnetta itsessään.
Teistinen satanismi ei myöskään ole mitään käänteistä kristinuskoa joka edellyttäisi uskoa kristilliseen jumalaan. Teistisessä satanismissa ei ole mitään oppirakennelmaa jossa pähkäiltäisiin kuka on luonut kenetkin, vaan Saatana koetaan omakohtaisen etsinnän ja kokemuksen kautta. Jos minä koen Saatanan tällä tavalla, ei se edellytä, että uskoisin samalla siihen nähden vastakkaiseen "jumalaan". Minä vain koen, enkä yritä mentaalisesti masturboida tämän kokemuksen perusteella jotain kummallista uskonteoriaa jossa joku luo jonkun jne. Miksi minä niin tekisin, jos minulla itselläni ei ole sellaisesta mitään omakohtaista havaintoa? Satanismissa ei uskota kenenkään toisen keksimään totuuteen, vaan annetaan Saatanan itse antaa vastaukset pimeyden mysteereihin.
-
Saatana ei "käske" tehdä jotakin, jota muutoin ei haluaisi tehdä. Tällainenhan edellyttäisi juuri jotain äänien kuulemista tai muita harhoja. Vai millä tavalla ajattelette tämän käskemisen tapahtuvan? Saatanasta tulee osa ihmistä kun hän kehittää saatanallista luonnetta itsessään.
Jos susta "tulee Saatana", eikö se ole laajempaa deluusiota kuin pelkkä äänien kuuleminen ? ???
Teistinen satanismi ei myöskään ole mitään käänteistä kristinuskoa joka edellyttäisi uskoa kristilliseen jumalaan. Teistisessä satanismissa ei ole mitään oppirakennelmaa jossa pähkäiltäisiin kuka on luonut kenetkin, vaan Saatana koetaan omakohtaisen etsinnän ja kokemuksen kautta. Jos minä koen Saatanan tällä tavalla, ei se edellytä, että uskoisin samalla siihen nähden vastakkaiseen "jumalaan". Minä vain koen, enkä yritä mentaalisesti masturboida tämän kokemuksen perusteella jotain kummallista uskonteoriaa jossa joku luo jonkun jne. Miksi minä niin tekisin, jos minulla itselläni ei ole sellaisesta mitään omakohtaista havaintoa? Satanismissa ei uskota kenenkään toisen keksimään totuuteen, vaan annetaan Saatanan itse antaa vastaukset pimeyden mysteereihin.
Jos sä uskot Saatanan käsitteeseen olemassa olevana olentona, sehän on jonkun muun keksimä käsite, totuus ja määritelmä sille, mitä Saatana on ? ???
Jos kummatkin ylläolevista on virheellisiä käsityksiä, sillonhan Saatanaa ei ole olemassa ja ainoa mikä muuttuu on persoona itse ja sitä muutosta ohjataan jollain käsitteellä ("Saatana" tässä) mikä heijastaa pyrkimystä tulla joksikin, mitä ei ole,
jolloin kyse on jostain vaikuttimesta/motiivista ? Jos tää vaikutin/motiivi on jokin lopputulos eli haluaa olla vaikka "väärä" niin päästään noihin aikaisempiin teksteihin siitä, mikä on rakentavaa ja mikä ei.
Mun käsitys asioista on se, että ihminen itse muovaa itseään, ei mikään ulkopuolinen asia. Ihminen itse päättää, millaiseksi itsensä muovaa omien motiiviensa pohjalta.
Ja kaikki tää siis ilman vittuilua.
Mitä tulee alkuperäisiin kysymyksiin eli voiko satanismia/saatanan palvontaa ja bdsm sateenkaaren alla olevia aktiviteetteja sekoittaa, tottakai voi. Ei ole mitään sääntöjä tai rajoja, bdsm samoin kun erilaiset näkemykset, on yksilön ilmentymiä.
*edit*
Sen verran selvennystä vielä, että noiden tekstien määritelmien mukaan, jos "Saatana" on jotain mikä sulautuu persoonaan ja saa persoonan olemaan "väärä", niin tuolta pohjalta, mä aikoinaan täytin tän käsitteen eli olin "Saatana".
Erona se, että en koskaan pyrkinyt siihen, vaan olin se ns. itsestään. Tältä kokemuspohjalta, voin sanoa, että sen, että on "väärä" mukanaan tuomat ongelmat on paljon suurempia, kuin sen mukanaan tuomat "hyödyt".
Saatananpalvonnasta kokemuspohja ajottautuu lähinnä kultaiselle 90 luvulle kun kilju, Mayhem ja pikku puukkoleikit oli muka helvetin siistiä toimintaa. ;D
Loppujen lopuksi, se kysymys ei oo, että haluuko olla "väärä", vaan se, että miksi haluaa olla ? O0
-
Ihan valideja pointteja Stoge! Kun puhutaan satanismista mystisenä, henkisenä ja kokemuksellisena asiana, niin on totta, että itsen ja ulkopuolisen raja on hämärä ja veteen piirretty. Ehkä Saatana tällöin on käsite, jota käytetään työkaluna ja hypoteesina työssä, jossa pyritään tulemaan joksikin muuksi? Jos satanismia haluaa harjoittaa näin henkisesti, ei kuitenkaan oikein voi itse ajatella sillä tavalla, sillä asian tuominen rationaalisen analyysin piiriin vesittäisi juuri sen mystisen kokemuksen johon ollaan pyrkimässä.
Hyvä kysymys on myös se, että onko Saatana tällöin oma vai jonkun muun keksimä käsite? Tämä riippuu omakohtaisesta kokemuksesta, tunteesta, kontemplaatiosta jne, joiden kautta henkilö päättää lähestyä ihmisen ja luonnon pimeää puolta. Jollekin se voi mielikuvana olla hyvinkin "raamatullinen", toiselle vaikkapa jokin unessa kohdattu hahmo tai voima, jolla ei ole mitään tekemistä kenenkään muun uskonnon kanssa. Tarvitseeko tätä pimeää siinä tapauksessa kutsua juuri Saatanaksi, mielestäni ei, ja moni käyttääkin siitä muita nimiä.
-
Ihan valideja pointteja Stoge! Kun puhutaan satanismista mystisenä, henkisenä ja kokemuksellisena asiana, niin on totta, että itsen ja ulkopuolisen raja on hämärä ja veteen piirretty. Ehkä Saatana tällöin on käsite, jota käytetään työkaluna ja hypoteesina työssä, jossa pyritään tulemaan joksikin muuksi? Jos satanismia haluaa harjoittaa näin henkisesti, ei kuitenkaan oikein voi itse ajatella sillä tavalla, sillä asian tuominen rationaalisen analyysin piiriin vesittäisi juuri sen mystisen kokemuksen johon ollaan pyrkimässä.
Hyvä kysymys on myös se, että onko Saatana tällöin oma vai jonkun muun keksimä käsite? Tämä riippuu omakohtaisesta kokemuksesta, tunteesta, kontemplaatiosta jne, joiden kautta henkilö päättää lähestyä ihmisen ja luonnon pimeää puolta. Jollekin se voi mielikuvana olla hyvinkin "raamatullinen", toiselle vaikkapa jokin unessa kohdattu hahmo tai voima, jolla ei ole mitään tekemistä kenenkään muun uskonnon kanssa. Tarvitseeko tätä pimeää siinä tapauksessa kutsua juuri Saatanaksi, mielestäni ei, ja moni käyttääkin siitä muita nimiä.
Okkei. Asia muuttuu paljon yksinkertaisemmaksi jos poistetaan käsite "Saatana" yhtälöstä ja puhutaan yksilön luonteesta ja halusta/tarpeesta/viehätyksestä koskien "jotain tummaa".
Tälläisessä konteksissa "vedon tuntu pimeään" on oman kokemuksen mukaan kohtalaisen yleistäkin kinky yhteisössä. Oli se sitten tila jossa sessioidaan, "show" sessioinnin ympärillä, puheet tai sitten itse teot.
Ainoa varsinainen ongelma kun tuossa "darksidessä" etenee liian pitkälle, tulee realimaailman rajat vastaan. Oli se sitten konsensuaalisuus tai sanktionaalisuus.
Jos mopo pysyy käsissä ja toiminta on "sallituissa rajoissa" jolloin "todellinen pahuus ja vääryys" on lähinnä fantasiointia niin silloinhan tuossa ei ole mitään harmillista.
Kukkahattuilua vielä sen verran, että jos on valinta, kuinka pitkälle itsessään korvaa "hyvyyden" erilaisilla "vääryyksillä", kehotan miettimään tuota tarkkaan.
Oikeassa maailmassa se, että sä olet korvannut itsessäsi normaliuden jollain pitkälle viedyllä "vääryydellä", ei aiheuta sulle muuta kuin ongelmia.
Oli ne ongelmat sitten ongelmia sen suhteen, että sulla on tarve tehdä jotain, mitä sä et voi, koska realimaailma ei salli tai sitten sä teet jotain, mitä realimaailma ei salli jolloin sä et voi tehdä enään mitään.
ns. Sadismin paradoksi - jos sä teet oikein itseäsi kohtaan sä teet aina väärin muita kohtaan ja toisinpäin.
Kuten tossa aikasemmin sanoin, on rakentavampaa pyrkiä johonkin, mikä on realimaailmassa hyväksyttyä, jos se antaa sulle samankaltaisen "tyydytyksen" kuin ne asiat, jotka ovat toisessa suunnassa.
Ihan vaan koska sä voit tehdä niitä asioita.
m2c.
-
Satanismi herkästi luetellaan uskonnoissa pahaksi, kun Kristin uskonnot opit ovat oletettavasti hyviä moraaleja jakava lahko ja näissä paholainen nimensä mukaan on pahoja moraaleja jakava puoli, jolloin asioista saa helposti musta-valkosia.
Itämaisia filosofian ja uskontoja tutkiessa, heillä on paljon vapaammin määrritelty nuo hyvän ja pahan moraalit, esim. Ying ja Yang, kummassakin on osa toisesta, sitä se pieni piste merkkaa symbolien keskellä.
Näistä "valaistuneena" olen tulkinnut uskontojen kannattavan eri näkemyksiä kuinka elää, Kristinuskossa eletään järjestelmällisesti sääntöjen mukaan ja yhden mahtavan luojan sanaan nojaten. Satanismissa tulkitsen enemmän hajottamaan henkiset kahleensa järjestelmästä ja elää halujensa mukaan "vapaasti." Henkisesti vapaana ei automaattisesti tarkoita tuhota maailman järjestystä, sitä voi elää omissa oloissaan, saman arvopohjan jakavien ihmisten kanssa ja ottaa niin sanotusti kohtalon omiin käsiin.
Vielä kun Aatami ja Eevakin elivät Eedenissä, Lucifer kuiskasi Eevan korviin poimimaan omena puusta, joita hänen kiellettiin tekevän, suorittaen ensimmäisen synnin sekä uhmasi järjestelmää tekemällä eritavalla kuin häntä käskettiin. Lucifer istutti tällä tavalla kaaoksen siemenen Eedeniin, Jumalan luomukset olivat kyenneet itsenäiseen ajatteluun eivätkä hurskaasti tottele luojansa tahtoa.
Saatananpalvojat siinä mielessä toivovat Luciferin voittavan Luojan pelissään, palvomalla ja jakamalla hänen sanomaansa tuhoten järjestelmän ja luomalla omannäköisen Utopian.
Itsekkin hieman pakanahenkinen olen, pidän rituaalisista sessioista siinä mielessä, että niissä pääsen harjoittamaan saarnaajan taitojani ja kutsua rakkauden, himojen ja halujen henkiä vahvistamaan session tunteita, syventymällä hetkeen ja kliimaksin olevan lähes eeppisyyttä hipoava. Henkiä ei missään vaiheessa tarvitse uhrata, kun voi omiakin eritteitään antaa "uhrilahjaksi." Kusi, sperma, hiki, sylki, niissä on osa sinua kirjoitettu syvälle soluihin ja niitä erittämällä nuo kiimaiset henget ottavat ne onnellisina vastaan.
-
Vaihteeksi ihan asiallistakin keskustelua mielisairaaksi leimaamisen ja "erikoisuudentavoittelun" lomassa. Sitä en ole keksinyt vielä, miksi tällä foorumilla kaikista maailman foorumeista ihminen ei mielestään saisi olla "erikoinen"...
-
Yhäkin minusta sotketaan 2 asiaa.
Saatananpalvonta = henkilöidyn pahuuden palvonta.
Satanismi = Hedonistinen oppi jossa mukana saatanallista symboliikkaa.
—
Minusta ihmiset uskovat toki mihin haluavat.
Mietin kun esim Rami kirjoittaa tuolla Luciferista (ei mainita raamatussa kertaakaan).
Koko Lucifer ajatuksen ovat maailmalle tuoneet ensin Dante Alighieri, 1300-luvun italorunoilija teoksellaan Il Comedia Divina, ja sen jälkeen John Milton, liberaalifilosofi, runokirjallaan Paradise Lost, 1600-luvun puolivälin jälkeen.
Alkuperäinen Lucifer oli Babylonialainen Aamunkoiton Jumala, yksi monista.
Ei sen ’pahempi’ kuin Perkele, Perkunas - jota täällä Suomessa yleisesti palvottiin.
—
Pidän myös kuten Pimeys_minussa sanoo itsekin outona että ihmisen erilaista näkemystä leimataan mielisairaaksi vaikka samalla lailla katsomalla koko kristinusko, Islam, Hindulaisuus ovat kaikki täynnä aukkoja ja epäloogisuuksia joita nykyään kertomalla virallisina asioina leimattaisiin eri kontekstissa mielisairaaksi samoin tavoin.
Toisaalta moneen asiaan taas ollaan eriryisherkkiä, kuten tuolla pride-keskusteluketjussa käy ilmi. Minusta yhä kuten sanoin toisaallakin on samalla tavoin skenessä tilaa ihmiselle joka pukeutuu vaippoihin ja haluaa silti penetraatiota, kuin Saatananpalvojalle joka haluaa rituaalien kautta switch-hengessä tuottaa Sadomasokistiata nautintoa itselleen ja muille.
Kukkikoon kukat ja rikkaruohot.
-
Mietin kun esim Rami kirjoittaa tuolla Luciferista (ei mainita raamatussa kertaakaan).
Koko Lucifer ajatuksen ovat maailmalle tuoneet ensin Dante Alighieri, 1300-luvun italorunoilija teoksellaan Il Comedia Divina, ja sen jälkeen John Milton, liberaalifilosofi, runokirjallaan Paradise Lost, 1600-luvun puolivälin jälkeen.
Alkuperäinen Lucifer oli Babylonialainen Aamunkoiton Jumala, yksi monista.
Ei sen ’pahempi’ kuin Perkele, Perkunas - jota täällä Suomessa yleisesti palvottiin.
Lucifer mainitaan kyllä raamatussa, mutta sitä joutuu hieman kaivamaan. Etymologisesti Lucifer tulee latinan kielestä, ja tarkoittaa valokantajaa tai valontuojaa, planeetta Venusta, joka on tähtitaivaan kirkkain tähti. Latinankielisessä raamatussa puhutaan aamuntähdestä luciferina, ja se ei ole siis erillisnimi alunperin, vaan adjektiivi tähdelle joka tuo (ja vie) valon mukanaan. Ja koska kyseessä ei alunperin ollut erillisnimi, niin meikäläiseen raamattuun lucifer käännettiin kointähdeksi. Luciferin saatanalliset muodot saivat alkunsa kreikkalais-roomalaisista jo mainituistakin mytologioista ja runoista, joissa Lucifer esitettiin taivaasta pudonneena enkelinä, joka oli siirtynyt pahisten puolelle.
Se mikä tässä kaikessa onkin hauskaa pikku satanisteille, raamatusta löydämme useita viittauksia jeesukseen kointähtenä. Ilmestyskirjan loppupuolella (ilm. 22:16) jeesus sanoo "minä olen kirkas kointähti". Eli: jeesus sanoo itseään luciferiksi. Sitten siinä voi miettiä ketä tässä nyt oikein palvotaan, kun palvotaan luciferia.
Länsimaisen esoterian tulkinta tästä on tietysti monimutkaisempi, ja mitä syvemmälle viitsii kaivella, sitä vähemmän löytää mitään viitteitä luciferin tai edes saatanan absoluuttisesta pahuudesta. Vastavoima kyllä. Mutta pahuus, ei.
-
Tässä tietopaketti saatanasta Jehovan todistajilta eli raamatuntutkijoilta ite: https://www.jw.org/fi/hae/?q=saatana
"Onko Jumala luonut Paholaisen?
Saatana oli aikoinaan Jumalan täydellinen ja vanhurskas enkelipoika. Johanneksen 8:44:ssä Jeesus sanoi, että Paholainen ei ”pysynyt lujana totuudessa”, ja osoitti näin Saatanan kerran olleen totuudellinen ja viaton. Jehovan muiden älyllisten luomusten tavoin enkelillä, josta tuli Saatana, oli vapaus valita, toimiako oikein vai väärin. Hän päätti asettua vastustamaan Jumalaa ja houkutteli ensimmäisen ihmisparin puolelleen ja teki siten itsestään Saatanan, joka merkitsee ’vastustajaa’. (1. Mooseksen kirja 3:1–5; Ilmestys 12:9.)"
-
Tässä videossa noi puheet on aika lähellä sitä satanismia, jota itsekin edustan. Kannattaa kuunnella huolella jos aihe kiinnostaa.
https://www.youtube.com/watch?v=B_aD7ugV9qc
-
Näkisin, että kyllä näillä voi hyvinkin olla kosketuspintaa toisiinsa mutta ajatus siitä että bdsm on sisäänrakennettu satanismiin ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Mun veikkaus olisi, että nämä mielenkiinnon kohteet joskus vaan kiinnostavat samaa tai samankaltaisesti ajattelevia ihmisiä yhtäaikaa.
Sinänsä ajatus rituaaleista ja orgioita joissa tämä on teemana kuulostavat varsin mielenkiintoisilta. Näissä kuitenkin on enempi kysymys useimmiten larppaamisesta, ei satanismista tai saatananpalvonnasta. Satanismi ja hedonismi ovat monessa mielessä aika lähellä toisiaan ideologioina mutta ei niihinkään oikein ”yhtäkuin” - merkkiä voi laittaa.
Toistan oikeastaan samaa mantraa kuin moni jo aiemmin, jos tämmöiset jutut ja roolipelit/rituaalit/orgiat saavat aikaan kuumotusta niin en minä ainakaan ensimmäistä kiveä heitä. Pikemminkin päinvastoin, luultavasti olisin innolla mukana. Kyllä nämäkin kukat saavat kukkia ja kukoistaa, kunhan eivät kukoistaessaan tallo muita kukkia ilman heidän suostumustaan.