BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: Leccare - 09.08.2012, 09:49
-
Uskonnolliset yhteisöt ovat aina olleet loistava kasvualusta kinkyille lukuisine tabuineen, heikompien hyväksikäyttöineen, raiskauksineen sekä ankarine rangaistuksineen. Sinne ovat masterit suunnanneet valta-asemiensa perässä ja subit suuren mielikuvitusmasterin perässä. Monet uskonnollisissa yhteisöissä tapahtuvat asiat eivät edes tule mielletyiksi 24/7-elämään taikka sessioihin, vaikka monesti ainakin yksi osapuolista saa aina kicksinsä.
Entäpä maallisemmassa BDSM:ssä lahkojen ja kulttien ulkopuolella? Kuinka paljon olette käyttäneet uskonnollisia elementtejä ja metodeja subiin?
Onko kukaan saanut alunperin tervejärkistä ja rationaalista subiaan hiljaksiin rukoilemaan, liittymään kirkkoon ja ottamaan osaa uskonnollisiin rituaaleihin?
Entäpä uskonnollisten subien kohdalla? Oletteko saaneet subia eroamaan kirkosta, ottamaan osaa saatananpalvontarituaaliin, tatuoineet häneen pentagrammeja taikka numerosarjoja, käyttämään raamattua wc-paperina, saaneet käyttämään burkhaa ja suostumaan ympärileikattavaksi?
Onko suurempaa osoitusta masterin vallasta kuin subin koko arvomaailman muuttaminen uskonnollista vakaumusta myöten?
-
Onko suurempaa osoitusta masterin vallasta kuin subin koko arvomaailman muuttaminen uskonnollista vakaumusta myöten?
Tuo olettaa että uskonnolla on subin elämässä joku olennainen osa. Jos on tällainen tapakristitty niin ei tuollainen tuntuisi mitenkään vaikeana tai mahdottomana asiana, jos ei nyt arkeni muuttuisi kovinkaan paljoa. Siis se uskonto-osa, muita arvomaailman osia pidän kyllä sen verran subitarpeitani tärkeämpinä asioina etten niistä ainakaan itse kenenkään D:n vuoksi muuttaisi ellei siihen olisi joku hyvä syy. Mutta muuttaisin sitä jos kokisin että D:n ehdottama suunta on fiksumpi kun omani. Se ei kylläkään silloin olisi alistumista vaan ihan itsekästä 'parempaan junaan hyppäämistä'.
Mutta tuo ei ollut syy miksi ketjun otsikko herätti mielenkiintoni, vaan klikkasin tämän aiheen auki koska minua kiinnostaa nyt jostain syystä palvominen, siis D:n palvominen.
Se ei tavallaan liity uskontoon muuta kun että uskonnollisten juttujen tekeminen sessiossa tuntuu hyvältä, esim polvistuminen, hiljentyminen, keskittyminen vain ja ainoastaan siihen senhetken 'jumalaani', pistäen omat haluni taka-alalle.
-
Mutta muuttaisin sitä jos kokisin että D:n ehdottama suunta on fiksumpi kun omani. Se ei kylläkään silloin olisi alistumista vaan ihan itsekästä 'parempaan junaan hyppäämistä'.
Eli siinä vaiheessa, kun D saa ohjattua alistetun ajatusmaailmasi mieleiseensä suuntaan, koet tekeväsi itsekkään ja oikean ratkaisun, joka on alunperinkin ollut D:n valinta. Mikäli näin joskus käy, toivottavasti D on hyvä ihminen eikä uskovainen.
-
Mutta muuttaisin sitä jos kokisin että D:n ehdottama suunta on fiksumpi kun omani. Se ei kylläkään silloin olisi alistumista vaan ihan itsekästä 'parempaan junaan hyppäämistä'.
Eli siinä vaiheessa, kun D saa ohjattua alistetun ajatusmaailmasi mieleiseensä suuntaan, koet tekeväsi itsekkään ja oikean ratkaisun, joka on alunperinkin ollut D:n valinta. Mikäli näin joskus käy, toivottavasti D on hyvä ihminen eikä uskovainen.
Siitä samaa mieltä että taitava D alistaa niin, että sub tuntee itse tehneensä ne D:n ohjaamat valinnat ja on niihin tyytyväinen ja niistä jopa ylpeä.
Ja vaikka foorumeja selaillessa tulee sellainen kuva että monet D:t ovat vaarallisia subituhoajia niin on niitä sellaisiakin jotka oikeasti haluavat subin parasta, haluaa avartaa subin arvomaailmaa niin että hän itse (ja siten myös D) voi nauttia elämästä enemmän.
Toisaalta, jos olen siinä vaiheessa että minut on jo aivopesty niin tuo kai on juuri se vastaus minkä D:ni haluaa että annan. :)
-
Toisaalta, jos olen siinä vaiheessa että minut on jo aivopesty niin tuo kai on juuri se vastaus minkä D:ni haluaa että annan. :)
Niinpä. Sinä sen sanoit.
-
Läpipaistavan provokatiivinen aloitus aiheesta, johon ihmiset suhtautuvat tunteella ja jotkut jopa pitävät pyhänä... Eikä räikeästi liioitteleva ja dramaattinen olettama foorumin käyttäjien kokemuksista yhtään sitä pehmennä... Ei järin suuri osoitus suunnan muutoksesta... ???
Mutta kirjoitanpa kuitenkin, ihan muista syistä tosin :)
Ihminen on aina pitänyt symboleista, rituaaleista ja metafyysisistä kokemuksista. Itse uskoisin että jopa enemmän kuin itse uskomisesta. Miksi siis ein niitä voisi käyttää myös kinkyilyssä?
Enkä nyt tarkoita välttämättä minkään Jahvelaisen uskonsuunnan symboliikan käyttöä niin sen perusajatuksia kuin vastavoimiakaan tukien vaan enemmänkin yleisluontoisemmalla tavalla. Rauhallinen hiljainen rakastelu keväisessä lehdossa valkovuokkomattojen keskellä tai suuren siirtolohkareen päällä, voi muuttua kinkyksi tilanteen voimakkaan symboliikan avulla. Aivan samoin toistuvan D-henkilöön kohdistuvan rituaalin avulla voidaan hyvinkin arkisesta toimenpiteestä tehdä "pyhä" tai vastaavasti jostain asiasta voidaan tehdä totaalikiellon avulla tabu, joka voidaan suorittaa vain D:n osoittamalla tavalla tai paikassa...
Toisin sanoen, uskontojen perustoimintalogiikkaa voi oikein hyvin käyttää luomaan D/s-suhteeseen lisään henkisiä elementtejä ja nostamaan kinky-kerrointa, ilman että tarvitsee ryhtyä sekoilemaan olemassaolevien uskontojen kanssa tai viiltelemään kuutosia pakaroihinsa...
Muutenkin kannattaa muistaa se, ettei kinkyily ole suurimmalle osalle edes sen harrastajia mitään sen enempää (tai vähempää) leikki ja harrastus. Ei uusi uskonto. Itsestäni tuntuu usein siltä, että monella urheilufanilla on paljon fanaattisempi ja konservatiivisempi ote harrastukseensa kuin kinkyillä about ikinä...
Ja Kyllä Hiz, on suurta valtaa on saada toinen ihan itsenäisesti haluamaan tehdä asioita, joita ei haluaisi lainkaan tehdä, vain sen tähden että saa tehdä niitä asioita juuri Hänelle... Absoluuttisin väline siihen on Rakkaus, niin hyvässä kuin pahassa ;)
-Mr.Inathu
-
Aloitusviesti oli erittäin yleistävä. Itse esimerkiksi olin vielä kirkon jäsen, kun kinkymaailmasta kiinnostuin, mutten silti ole koskaan nähnyt uskontoon kuulumistani tai siihen kuulumattomuuttani seksuaalisesta näkökulmasta. Richard Dawkins kutsui Jumalaa "sadomasokistiseksi", mutta itse en ole löytänyt Raamatusta kohtaa, joka tukisi hänen väitettään...
Osa ihmisistä on fanaatikkoja (http://fi.wikipedia.org/wiki/Fanaattisuus). Fanaattisuus voi koskea mitä tahansa elämänaluetta, kuten uskontoa, ateismia, poliittista suuntautumista, harrastusta tai seksuaalisuutta. Usein kritisoimme jotakin asiaa, että se tulisi kieltää, koska se saa ihmiset tekemään tyhmiä asioita, mutta todellinen syyllinen on usein vain se yksi luonteenpiirre, fanaattisuus. Esimerkiksi uskonto on keskiverrolle ihmiselle melko yhdentekevä ja vaaraton asia, kun taas fanaatikolle uskonto on tekosyy ihmisoikeuksien tallomiseen, oman edun tavoitteluun (tai vaihtoehtoisesti itsensä rääkkäämiseen), lakien sekä säädösten rikkomiseen ja jopa toisten ihmisten tappamiseen. Juuri fanaatikot perustavat vaarallisia uskonnollisia lahkoja, joissa tapahtuu vääryyksiä ja joissa aivopestään lapsista uusia fanaatikoita. Ei pidä kuitenkaan yleistää, että kaikki uskonnolliset suuntaukset olisivat vaarallisia tai fanaattisia. Esimerkiksi Euroopassa useimmat uskonnolliset ihmiset ovat ihan järkevää väkeä.
On ymmärrettävä näkökulma, että joskus BDSM- ja fetissimaailmakin vaikuttaa ulkopuolisen silmin "uskonnolta", koska kinkymaailmassakin on omat äänekkäät fanaatikkonsa. Heille oma kinkyyden osa-alue on niin pyhä, ettei siitä saa pilkata. Heille on selkeää, millaista toimintaa ja käytöstä sessioihin saa ja ei saa kuulua. Omaan suuntautumukseen liittyvät termit on oltava kohdallaan ja heitä harmittavat kaikki "aloittelijat ja wannabet", jotka sessioivat aivan väärin. On aivan enenkuulumatonta, että joku suuntautumuksen ulkopuolinen henkilö tulisi kommentoimaan tai neuvomaan heitä; tuomaan uusia ideoita ja näkökulmia, jotka pilaavat kaikki perinteet!
Uskonto on toki joillekin ihmisille tärkeä seksuaaliseen fetisismiin tai alistamiseen liittyvä elementti. Uskonto on kuitenkin siinä mielessä hankala asia, että se voi herättää maallisessakin ihmisessä hyvinkin voimakkaita tunteita. Ei ole aina viisasta lähteä vetämään uskontoon liittyvää sessiota keskustelematta ensiksi asiasta kumppanin kanssa. Kumppanin toiveisiin on suhtauduttava kunnioittavasti.
Mikäli fanaattisesti uskontoon suhtautuva ihminen pakotettaisiin kinkysessioon, jossa hänelle tärkeä uskonnollinen elementti häpäistään, hän todennäköisesti kieltäytyisi sessiosta. Uskontoon löysemmin suhtautuvalle uskonnolliselle ihmiselle olisi sellaiseen sessioon helpompi lähteä mukaan, mutta voi toki olla, että hänellekin voi jälkikäteen tulla huono omatunto oman uskonnon pyhillä asioilla leikkimisestä. Mikäli häpäistävänä on vieraalle uskonnolle pyhä asia, se ei todennäköisesti tuota ongelmia. Ateistia puolestaan ei todennäköisesti voi häpäistä uskonnon avulla, paitsi ehkä pakottamalla hänet osallistumaan johonkin uskonnolliseen seremoniaan, jossa loukataan jotain hänelle tärkeää asiaa, eikä hän voi itse puuttua asiaan millään tavalla.
-
Läpipaistavan provokatiivinen aloitus aiheesta, johon ihmiset suhtautuvat tunteella ja jotkut jopa pitävät pyhänä... Eikä räikeästi liioitteleva ja dramaattinen olettama foorumin käyttäjien kokemuksista yhtään sitä pehmennä... Ei järin suuri osoitus suunnan muutoksesta... ???
Eli joistain asioista ei saisi puhua vai enkö minä vain saisi aloittaa keskustelua niistä?
Jos luet aloituksen hyvin tarkkaan, jätin käyttämättä uskovaisista sellaisia totuudenmukaisia termejä, joista he eivät yleensä koskaan pidä, ja joita minä yleensä suosin heistä puhuttaessa. Onnistuin sensuroimaan itseäni ja peittämään halveksuntani jopa niin perusteellisesti etten luetellut kyseisiä termejä edes tässä vastauksessa, vaikka mielini tekisi.
-
Entisenä kristittynä fundamentalistina huomannut,että tietty mustavalkoisuus ja äärimmäisyys on edelleen osa persoonaa. Herran palvonnan ja orjuuden halu on kuitenkin huomattavasti inhimillistynyt ja konkretisoitunut,ajatuksissa ja mielessä..ei kaipaa mitään pakosti ylläpidettävää hypeä vaan voisi ihan arkisesti saada remmistä joka sattu roikkua naulakossa sopivasti,rojahtaa jalkojen juureen niitä suudellakseen,mikäli se sopisi ja olla vaan oma itsensä.
Mikä sen hienompaa kuin todellisuus tai mikä sen kamalampaa kuin teeskentely ta harhoissa eläminen..
-
Mikä sen hienompaa kuin todellisuus tai mikä sen kamalampaa kuin teeskentely ta harhoissa eläminen..
Aloitan nyt viestini, poikkeuksellisesti, sanomalla että viilaan nyt....
Käsitteet todellisuus ja harha (illuusio/epätosi) ovat VAIN sanoja. Ilman ymmärrystä siitä mikä on totta ja mikä ei ne ovat merkityksettömiä. Ja ilman ymmärrystä, edes suurinpiirtein, miten ihmisen mieli ja muisti toimii ne ovat merkityksettömiä.
Meidän muistimme ja mielemme perustuu mielikuvitukselle, joten kaikki on tietyllä tavalla mielikuvitusta.
-
Onko suurempaa osoitusta masterin vallasta kuin subin koko arvomaailman muuttaminen uskonnollista vakaumusta myöten?
Tokihan tuo osoittaisi Masterin vallan vaikutuksen määrän.
Itse tosin arvostan sellaista Masteria, joka ajattelee subin parasta ja antaa subin säilyttää ne asiat jotka edesauttavat subin hyvinvointia. Olen uskovainen, Masterini ei ole. Viisaasti hän ei ole koskaan moittinut, saati sitten negatiivisesti kommentoinut asiaa, vaan kunnioittaa vakaumustani.
-
Käsitteet todellisuus ja harha (illuusio/epätosi) ovat VAIN sanoja. Ilman ymmärrystä siitä mikä on totta ja mikä ei ne ovat merkityksettömiä. Ja ilman ymmärrystä, edes suurinpiirtein, miten ihmisen mieli ja muisti toimii ne ovat merkityksettömiä.
Meidän muistimme ja mielemme perustuu mielikuvitukselle, joten kaikki on tietyllä tavalla mielikuvitusta.
Niin..on se kuitenkin hieman eri asia syödä leipää ja kalaa kuin lukea pyhistä kirjoituksista, kuinka esim. 5 leipää ja 2 kalaa riitti tuhansille lopulta
-
Käsitteet todellisuus ja harha (illuusio/epätosi) ovat VAIN sanoja. Ilman ymmärrystä siitä mikä on totta ja mikä ei ne ovat merkityksettömiä. Ja ilman ymmärrystä, edes suurinpiirtein, miten ihmisen mieli ja muisti toimii ne ovat merkityksettömiä.
Meidän muistimme ja mielemme perustuu mielikuvitukselle, joten kaikki on tietyllä tavalla mielikuvitusta.
Niin..on se kuitenkin hieman eri asia syödä leipää ja kalaa kuin lukea pyhistä kirjoituksista, kuinka esim. 5 leipää ja 2 kalaa riitti tuhansille lopulta
Tottakai on. Nälkä ei lähde lukemalla, ööö, siis konkreettinen fyysinen nälkä. Ei metaforia nyt.
Toisaalta ei sitä pyhää tekstiä ehkä kykenisi kuvittelemaankaan jos ei olisi maistanut jotakin kalaa ja jotakin leipää. Ja se, että on maistanut, ja saanut ehkä vatsansa täyteenkin, ehkä joskus, vaikka kauan kauan sitten, auttaa ymmärtämään ja samaistumaan siihen tarinaankin. On olemassa omassa mielessä (mieli)kuvat sanoille. Tosin ne mielikuvat ei varmastikaan ole yhtälaiset kuin sen tarinan leipä ja kala.
Ja myöskään ne omat muistikuvat siitä ihan itse syödystä leivästä ja kalasta ei ehkä/todennäköisesti ole enää tarinaa lukiessa yhtälaiset kuin silloin syödessä. Muisti ei ole faktaa.
-
Rukousasentojen käyttö sessioissa kyllä kiinnostaa ja on kokeiltua. Joskus olen miettinyt Dom/Domme alttaria, jolle pitäisi osoittaa kunnioitusta tai Dominoivan kuvan käyttämistä eräänlaisena ikonina. Subin uskonnnollsen vakaumuksen muuttaminen suuntaan tai toiseen olisi kyllä melkoinen vallan osoitus Dominoivalta, mikäli asialla on subille merkitystä, mutta silloin mennään ehkä niin henkilökohtaiselle elämän alueelle, että itse vetäisin siihen rajat.
Aloitus oli taas ehtaa Leccarea. Tarkastellaan uskontoja, joidenkin kulttien pohjalta. Sama kuin tarkasteltaisiin ateisteja natsien ja kommunistien pohjalta.
-
Mun ei pitäisi.... Mutta
Arvoisa Leca, kiitos jälleen kerran kun aivan tarkoituksellisesti loukkasit.
Nimittämällä käsitystäni jumalasta "mielikuvitusmasteriksi" sait aikaan reaktion, jolloin oli ihan hyvä ettet ollut lähelläni.
Käsittääkseni tämä on (edelleenkin) seksuaalisiin suuntauksiin kohdentuva keskustelufoorumi. Aiheesta saa luonnollisesti puhua mutta onko vittu ihan pakko aina loukata tarkoituksellisesti?
-
Ahaa, nyt ymmärrän miksi Leccare on niin "suosittu" tällä foorumilla.
Hän puhuu yleisistä asioita yleisellä tasolla mutta jotkut ottavat ne henkilökohtaisina juuri häntä koskevina.
Vai puhuiko Leccare aloitusviestissä nimenomaan Uniformusta mainitsematta hänen nikkiään?
Aiheeseen: Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve mystiikkaan ja rituaaleihin. Voivatko olla tarvetta saada jotain turvaa ja pysyvyyttä.
Tarvetta myös löytää itsensä vahvempi pelastaja jonka kuvaa voi kumartaa ja saada siitä tyydytys. On turvassa, joku suojelee.
Nämä rituaalit voivat tukea ihmisen omaa epävarmuutta ja antavat voimia kestää jotain mikä ei ole helppoa.
No sessiossa tai suhteessa, sinne voi tuoda jotain rituaaleja jotka pysäyttävät ja saavat kovaa maata jalkojen alle. Tuttuja elementtejä jotka rauhoittavat mielen. Näin on ollut ja näin tulee olemaan.
Näiden ympärille voi sitten luoda horjuvan kokonaisuuden, tai oikeastaan se onkin olemassa. Koko elämä itsessään on tasapainoa pysyvän muuttumattoman ja alati muuttuvan syklisen rytmin välillä olemista. Ihminen haluaa jäädä kiinni toistoihin, elämä taas repii niistä pois ja pakottaa jatkamaan matkaa.
Bdsm:ää voi pitää eräänlaisena uskontona. Puhun näistä poliittisina puolueina, samanvertaisia kaikki, aate, elämäntapa, sisäistetty juttu, johtolanka jota seuraa.
Usko taas on aivan eri asia, sitä ei pidä sekoittaa puolueajatteluun.
Tuskin kukaan Master pystyy kenenkään subin sisäistä vakaumusta horjuttamaan jos se on vahva. Puoluetta taas voi muuttaa jos näkee entisen epätyydyttäväksi ja löytää uuden mielenkiinnon aiheen. Jos itse muuttuu niin paljon, että entinen ei ole enää sopiva.
Jos on sisäinen tarve hengellisyyteen ja haluaa etsiä oman sidosryhmän missä toteuttaa sitä, ei tätäkään voi toinen ihminen pakottamalla saada aikaan. Oma arvomaailma kärsii jos jonkun käskystä menee mukaan sellaiseen ryhmään joka ei vastaa omaa sielunmaisemaa.
Kyllä kannatan rituaaleja mutta tietyissä rajoissa. Kunhan ne eivät jähmetä ihmistä liikkumattomaan tilaan pysyvästi vaan antavat myös tilaa muuttokseen.
Pakkoliikkeetkin ovat rituaaleja, turvallisuushakuista käytöstä mielen hämmenyksen tilassa.
Joku yllä mainitsi hiljentymisen. Eikö tämä ole melko yleinen yleismaailmallinen tapa joka voidaan liittää uskonnollisuuteen, on myös mukana paljossa muussakin. Myös Bdsm:ssä.
-
Henkilökulteilla, uskomuksilla ja kinkyydellä voi olla monia yhteisiä elementtejä.
- viestin sisällön ja esitystavan ristiriita
- loogiset ristiriidat viestissä
- kehotus pidättäytymään, uhrautumaan
- valituksi tuleminen
- ryhmään liittymiseen kuuluvat riitit
- elämän keskeiset tapahtumat: syntymä, pariutuminen, kuolema
- kuolleiden muistelu
-
Ahaa, nyt ymmärrän miksi Leccare on niin "suosittu" tällä foorumilla.
Hän puhuu yleisistä asioita yleisellä tasolla mutta jotkut ottavat ne henkilökohtaisina juuri häntä koskevina.
Vai puhuiko Leccare aloitusviestissä nimenomaan Uniformusta mainitsematta hänen nikkiään?
Minä ymmärrän hyvin, jos aloitusviestistä loukkaantuu kuka tahansa syvästi uskonnollinen henkilö. Kommentissaan Leccare yleistää kaikki uskonnot virheellisesti vaarallisiksi lahkoiksi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaarallinen_lahko). Jos Leccarella olisi antaa lähdeviitteeksi jotain tieteellisiä tutkimuksia (tai edes ihmisoikeusjärjestöjen tekemiä raportteja) siitä, että uskonnollisessa lahkossa eläminen tekee ihmisistä kinkyjä ja lahkossa tapahtuneet rikokset johtuisivat kinkyydestä, hänen kommenttinsa olisivat paljon hyväksyttävämpiä. Uskontoja vastaan saa esittää kritiikkiä, kunhan sen tekee sivistyneesti. Nyt hänen kommenttinsa on vain luettavissa perusteettomana solvauksena uskovaisia (varsinkin vaarattomampien valtakirkkojen edustajia) kohtaan.
Suomessa kaikki ei kuulu sananvapauteen. Mikäli joku päättäisi valittaa Leccaresta poliisille, häntä saatettaisiin syyttää esimerkiksi uskonrauhan rikkomisesta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonrauhan_rikkominen) ("suuri mielikuvitusmasteri") ja uskonnollisia ryhmien vastaisesta vihapuheesta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiihotus_kansanryhm%C3%A4%C3%A4_vastaan):
Uskonnolliset yhteisöt ovat aina olleet loistava kasvualusta kinkyille lukuisine tabuineen, heikompien hyväksikäyttöineen, raiskauksineen sekä ankarine rangaistuksineen. Sinne ovat masterit suunnanneet valta-asemiensa perässä ja subit suuren mielikuvitusmasterin perässä. Monet uskonnollisissa yhteisöissä tapahtuvat asiat eivät edes tule mielletyiksi 24/7-elämään taikka sessioihin, vaikka monesti ainakin yksi osapuolista saa aina kicksinsä.
Leccaren kannattaisi ehkä osallistua jollekin kirjoituskurssille, jossa hän oppisi kirjoittamaan neutraalimpaan sävyyn ja kertomaan myös mieluiten lähteet omille väitteilleen. Tällä tavalla jatkamalla hänelle tulee helposti ikävän riitelijän ja pottuilijan maine, ja pahimmillaan hän voi saada foorumikirjoitustensa takia jopa sakkoja.
-
Ahaa, nyt ymmärrän miksi Leccare on niin "suosittu" tällä foorumilla.
Hän puhuu yleisistä asioita yleisellä tasolla mutta jotkut ottavat ne henkilökohtaisina juuri häntä koskevina.
Vai puhuiko Leccare aloitusviestissä nimenomaan Uniformusta mainitsematta hänen nikkiään?
Tuskimpahan hän juuri minua tarkoitti.
Mutta mulla on ihan yhtä suuri oikeus närkästyä henkilökohtaisesta kuin hänellä itselläänkin muissa yhteyksissä.
Ja vaikka mä nyt en kovinkaan uskonnollinen ole, koen silti että leca loukkasi uskontoani.
Jos jaksaisin, kävisin tekemässä tutkintapyynnön mutta siitähän se vaan nauttisi kun saisi huomiota kerralla isommassa mittakaavassa...
-
Aiheeseen: Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve mystiikkaan ja rituaaleihin. Voivatko olla tarvetta saada jotain turvaa ja pysyvyyttä.
Tarvetta myös löytää itsensä vahvempi pelastaja jonka kuvaa voi kumartaa ja saada siitä tyydytys. On turvassa, joku suojelee.
Nämä rituaalit voivat tukea ihmisen omaa epävarmuutta ja antavat voimia kestää jotain mikä ei ole helppoa.
Tähän todella karkeaan yleistykseen olisi hyvä saada joku luotettava lähde? Joku muukin kuin omat ja kaverien ajatukset.
-
Jos nyt koitan olla lukematta rivien välistä mitään, niin tuosta aloituksesta saa kuvan että masterin suurin taidonnäyte olisi saada subi muuttamaan koko arvomaailmaansa? Tämä olisi niin kaukana siitä mitä itse koen bdsm:n olevan, että ihan hirvittää. Tuolla tavoitteella heitetään ihmisen ja yksilön arvostus roskiin, ja nähdään subi vain käyttöesineenä. Vaikka tämä esineellistäminen pyörii ajatuksen ja tekojen tasolla silloin tällöin, en ikimaailmassa haluaisi olla tekemisissä ihmisen kanssa (subi tai masteri) jonka mielestä koko suhde tulee perustua siihen.
-
Aiheeseen: Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve mystiikkaan ja rituaaleihin. Voivatko olla tarvetta saada jotain turvaa ja pysyvyyttä.
Tarvetta myös löytää itsensä vahvempi pelastaja jonka kuvaa voi kumartaa ja saada siitä tyydytys. On turvassa, joku suojelee.
Nämä rituaalit voivat tukea ihmisen omaa epävarmuutta ja antavat voimia kestää jotain mikä ei ole helppoa.
Tähän todella karkeaan yleistykseen olisi hyvä saada joku luotettava lähde? Joku muukin kuin omat ja kaverien ajatukset.
Ei ole sokean uskon asia. Perustuu kokemuksellisuuteen eikä absoluuttiseen tieteen määrittelemään totuuteen. Voi itse miettiä löytyykö elementtejä jotka kenties pitävät paikkansa oman kokemuksen perusteella.
Kaikki ne vuosikymmenet mitä olen ollut mukana jossain hegellisessä sidosryhmässä puhuvat puolestaan. Se mitä kirjoitin on monen ihmisen sisäinen kokemus. Ei kaikkien.
-
Ah Lady W, en mieltänyt tuota pohdiskeluksi tai kysymykseksi vaan yleiseksi toteamukseksi kuten "ihmisellä on sisäsyntyinen tarve hengittää koska muuten tule paha olo" tjsp.
En jaa ajatustasi kuten varmaan huomasitkin, en ole ollut hengellisissä piireissä mukana joten ymmärrettävästi tuttavapiiriini kuuluu kaltaisiasi todella vähän, omat kokemukseni ovat tyynni erilaisia.
Eläköön se eroavaisuus, kukin ajatelkoon kuten haluaa, en kritisoi sitä vaan tuota yleistyksenä ottamaani kappaletta aloituksessasi :)
-
Aiheeseen: Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve mystiikkaan ja rituaaleihin. Voivatko olla tarvetta saada jotain turvaa ja pysyvyyttä.
Tarvetta myös löytää itsensä vahvempi pelastaja jonka kuvaa voi kumartaa ja saada siitä tyydytys. On turvassa, joku suojelee.
Nämä rituaalit voivat tukea ihmisen omaa epävarmuutta ja antavat voimia kestää jotain mikä ei ole helppoa.
Tähän todella karkeaan yleistykseen olisi hyvä saada joku luotettava lähde? Joku muukin kuin omat ja kaverien ajatukset.
Ei ole sokean uskon asia. Perustuu kokemuksellisuuteen eikä absoluuttiseen tieteen määrittelemään totuuteen. Voi itse miettiä löytyykö elementtejä jotka kenties pitävät paikkansa oman kokemuksen perusteella.
Kaikki ne vuosikymmenet mitä olen ollut mukana jossain hegellisessä sidosryhmässä puhuvat puolestaan. Se mitä kirjoitin on monen ihmisen sisäinen kokemus. Ei kaikkien.
Eli, ehkä, se onkin niin päin että ihmisellä on sisäsyntyinen tarve turvallisuuteen. Se mitä kautta se haetaa/saadaan on sitten toinen juttu.
Okei, jatkan hieman. Uskonnolliset elementit sinänsä ei kiinnosta, mutta (nyt sitten yleistys) ihmisellä on tarve henkisyyteen. Ihan yhtälailla kuin eros ja älyllisyys, se on peruselementti jolla ihmisyys on olemassa. Henkinen rakkaus luo yhteyden kokonaisena olemiseen. That's the point. Mielestäni. Ja siihen taas on avain henkinen avoimuus, ei lait eikä dogmit.
-
Aiheeseen: Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve mystiikkaan ja rituaaleihin. Voivatko olla tarvetta saada jotain turvaa ja pysyvyyttä.
Tarvetta myös löytää itsensä vahvempi pelastaja jonka kuvaa voi kumartaa ja saada siitä tyydytys. On turvassa, joku suojelee.
Nämä rituaalit voivat tukea ihmisen omaa epävarmuutta ja antavat voimia kestää jotain mikä ei ole helppoa.
Muistelisin lukeneeni jostakin tutkimuksesta (valitettavasti en muista lähdettä), jossa todettiin uskonnollisuuden olevan opittu asia. Uskonto opitaan yleensä omilta vanhemmilta. Jos vanhemmat vaikkapa opettavat, että "elä kiltisti niin pääset kuolemasi jälkeen paratiisiin", niin lapsi uskoo sen. Samoin lapsi on muutenkin helppo kasvattaa sellaiseksi, ettei hän kyseenalaista erilaisia rituaaleja ja ala pohtimaan, onko tässä hommassa mitään järkeä.
Samoin myös ateistiperheen lapset kasvavat vanhempiensa opetuksen avulla, eli jos lapselle opetetaan, miten maailma on kehittynyt tieteen kannalta, tai miten hänestä ei jää mitään henkiolentoa jäljelle kuoleman jälkeen, hän uskoo sen. Hänelle voidaan myös opettaa kriittistä ajattelua ja sitä, että kaikesta saa ja kannattaakin kysyä, jos ei jotakin ymmärrä.
Uskonnon ja myyttien etu on, että se tekee elämästä (ja lapsen kasvattamisesta) kovin helppoa. On helpompi kieltää lasta menemästä yksin järven rantaan, jos häntä pelottelee vedestä esiin tulevalla hirviöllä, joka syö yksinäisiä lapsia. Jos taas opettaa lapselle, ettei mitään hirviöitä ole olemassakaan, hänelle voi olla paljon vaikeampi kertoa, miksi rantaan ei kannata yksin mennä. Lapsi ei välttämättä ymmärrä, mitä "hukkuminen", "vaarallinen virtaus" tai talvella "heikko jää", tarkoittavat. Myös maailman synty on kovin helppo selittää parissa minuutissa jonkin uskonnollisen kirjan avulla, mutta tieteellisen maailmankaikkeuden synnyn selittämiseen menisi yksinkertaistettunakin monta tuntia (ja lapsi todennäköisesti kyllästyisi kuuntelemaan kovin monimutkaista ja vaikeaa asiaa).
Tarinan opetus on se, että joidenkin tutkijoiden mukaan ihmisellä on luontainen tarve ainoastaan uskoa omia vanhempiaan. Vanhemmistaan lapsi saa myös turvan ja huolenpidon, miksi siis hän ei uskoisi myös vanhempiensa oppeja maailmasta ja sen synnystä? Osalla lapsena opittu uskonnollisuus säilyy läpi elämän, osa alkaa myöhemmin kyseenalaistamaan asiaa. Jos uskonnollisuus olisi sisäsyntyinen asia, kaikki ihmiset olisivat uskonnollisia eikä ateisteja olisi olemassa.
-
Aiheeseen: Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve mystiikkaan ja rituaaleihin. Voivatko olla tarvetta saada jotain turvaa ja pysyvyyttä.
Tarvetta myös löytää itsensä vahvempi pelastaja jonka kuvaa voi kumartaa ja saada siitä tyydytys. On turvassa, joku suojelee.
Nämä rituaalit voivat tukea ihmisen omaa epävarmuutta ja antavat voimia kestää jotain mikä ei ole helppoa.
Muistelisin lukeneeni jostakin tutkimuksesta (valitettavasti en muista lähdettä), jossa todettiin uskonnollisuuden olevan opittu asia. Uskonto opitaan yleensä omilta vanhemmilta. Jos vanhemmat vaikkapa opettavat, että "elä kiltisti niin pääset kuolemasi jälkeen paratiisiin", niin lapsi uskoo sen. Samoin lapsi on muutenkin helppo kasvattaa sellaiseksi, ettei hän kyseenalaista erilaisia rituaaleja ja ala pohtimaan, onko tässä hommassa mitään järkeä.
Samoin myös ateistiperheen lapset kasvavat vanhempiensa opetuksen avulla, eli jos lapselle opetetaan, miten maailma on kehittynyt tieteen kannalta, tai miten hänestä ei jää mitään henkiolentoa jäljelle kuoleman jälkeen, hän uskoo sen. Hänelle voidaan myös opettaa kriittistä ajattelua ja sitä, että kaikesta saa ja kannattaakin kysyä, jos ei jotakin ymmärrä.
Uskonnon ja myyttien etu on, että se tekee elämästä (ja lapsen kasvattamisesta) kovin helppoa. On helpompi kieltää lasta menemästä yksin järven rantaan, jos häntä pelottelee vedestä esiin tulevalla hirviöllä, joka syö yksinäisiä lapsia. Jos taas opettaa lapselle, ettei mitään hirviöitä ole olemassakaan, hänelle voi olla paljon vaikeampi kertoa, miksi rantaan ei kannata yksin mennä. Lapsi ei välttämättä ymmärrä, mitä "hukkuminen", "vaarallinen virtaus" tai talvella "heikko jää", tarkoittavat. Myös maailman synty on kovin helppo selittää parissa minuutissa jonkin uskonnollisen kirjan avulla, mutta tieteellisen maailmankaikkeuden synnyn selittämiseen menisi yksinkertaistettunakin monta tuntia (ja lapsi todennäköisesti kyllästyisi kuuntelemaan kovin monimutkaista ja vaikeaa asiaa).
Tarinan opetus on se, että joidenkin tutkijoiden mukaan ihmisellä on luontainen tarve ainoastaan uskoa omia vanhempiaan. Vanhemmistaan lapsi saa myös turvan ja huolenpidon, miksi siis hän ei uskoisi myös vanhempiensa oppeja maailmasta ja sen synnystä? Osalla lapsena opittu uskonnollisuus säilyy läpi elämän, osa alkaa myöhemmin kyseenalaistamaan asiaa. Jos uskonnollisuus olisi sisäsyntyinen asia, kaikki ihmiset olisivat uskonnollisia eikä ateisteja olisi olemassa.
:o
Ai kun se olisikin noin helppoa. Mä vielä juuri ja juuri pärjään väittelyssä omieni kanssa, yleensä (eivät edes teinejä vielä). Että ihan näin simppelisti ei taida ihmistaimenkaan kasvu tähän maailmaan mennä. Ja kun sitä opetusta, ja esimerkkiä, tulee muualtakin kuin vanhemmilta.
Okei. Varmasti ovat kodi(ei)staan oppineet että ajatella kannattaa ihan itse ja taitava kielenkäyttö kera kriittisen kyseenalaistamisen on kannatettavaa. Ja se oppi kyllä sitten koskee ihan omia vanhempiakin käytännön tasolla. Ja karkaileehan sitä tiukemmistakin uskonnollisiin lahkoihin syntyneistä vesoista joitakin aina.
Tieteellisen maailmankaikkeuden selvittämiseen aikuisillekin, ainakin joillekin, menee monta tuntia. Eikä siltikään kaikille mene perille. Se kun ei ole aivan yksinkertainen asia, vaikkakin hyvin pitkälle jo selvitetty.
Vai kuinka moni täällä osaa esittää pätevän selvityksen maailmankaikkeuden rakenteesta, synnystä ja kohtalosta (käsittääkseni tämäkin on selvitetty, en nyt myöskään voi antaa lähdettä mutta esim. Yle esitti asiasta oikein pätevän, BBC:n dokumentin jokin aika sitten, jonka lapseni ainakin oikein mielellään katsoivat, ja varmaan aika hyvin ymmärsivätkin puheiden ja keskustelun perusteella).
Ja ps: ei pidä sekoittaa termejä uskonnollisuus ja henkisyys (en väitä että sinä sekoittaisit mutta noin ylipäänsä lukijoille).
-
Mjaa tuosta lapsena pelottelustako se johtuukin että ihmissudet, vesihirviöt ja kaikenmaailman maahiset ovat minulle enemmän se juttu kuin jesse ja tusina. Kiitti vaan, lapsena kuulleista hienoista selityksistä kaikki juontaa juurensa ;D
-
Tarinan opetus on se, että joidenkin tutkijoiden mukaan ihmisellä on luontainen tarve ainoastaan uskoa omia vanhempiaan. Vanhemmistaan lapsi saa myös turvan ja huolenpidon, miksi siis hän ei uskoisi myös vanhempiensa oppeja maailmasta ja sen synnystä? Osalla lapsena opittu uskonnollisuus säilyy läpi elämän, osa alkaa myöhemmin kyseenalaistamaan asiaa. Jos uskonnollisuus olisi sisäsyntyinen asia, kaikki ihmiset olisivat uskonnollisia eikä ateisteja olisi olemassa.
Voi olla niinkin, että kun omilta vanhemmilta ei saa tukea ja turvaa, hakee sitä muista auktoriteeteistä ja aika viehättävähän esim. kristillinen sanoma rakastavasta taivaan isästä on.
Itselläni ei ollut perhetaustaa uskontoon, mutta kävin kyllä lapsena pyhäkoulussa ja ehkä sieltä jäi ajatus kytemään. Olisi kyllä saanut olla lyhyempi lenkki se fundamentalistinen aikakausi kun yli 20 vuotta kesti. Ei vaan suostunut uskomaan, ettei se sanoma toimi arjessa.
-
Että ihan näin simppelisti ei taida ihmistaimenkaan kasvu tähän maailmaan mennä. Ja kun sitä opetusta, ja esimerkkiä, tulee muualtakin kuin vanhemmilta.
Ja ps: ei pidä sekoittaa termejä uskonnollisuus ja henkisyys (en väitä että sinä sekoittaisit mutta noin ylipäänsä lukijoille).
Kaikenlaisissa tieteellisissä tutkimuksissa on toki aina huomioitava se, että niissä yleistetään reippaasti; yritetään luoda "keskivertoa" jotakin ryhmästä. Jokainen ihminen on toki yksilö. Kuitenkin tutkimuksia tehdään, koska niiden avulla voi yrittää ennustaa ja ymmärtää ihmismassojen toimintaa ja ajattelutapoja.
Minulle ainakin saa kertoa, jos olen sekoittanut termejä keskenään. Enhän minä osaa edes kaikkia kinkytermejä, vaikka järkevää ehkä olisi. 8)
-
Mjaa tuosta lapsena pelottelustako se johtuukin että ihmissudet, vesihirviöt ja kaikenmaailman maahiset ovat minulle enemmän se juttu kuin jesse ja tusina. Kiitti vaan, lapsena kuulleista hienoista selityksistä kaikki juontaa juurensa ;D
Ilmeisesti.
Sillä jessen kyllä tajusin ja kun kysyin kuinka monta opetuslasta sillä muuten oli nuorimmaiselta niin sain silmienpyörittelyä ja toteamuksen "minultapa tuota kannattaa kysyä, hei, mä oon et:ssä, sitä paitsi se jessekin on jumalan poika eikä sitä jumalaakaan ole olemassa". Eli käytännön nopea koe osoittaa että ensinnäkin et:n opetuksessa ei opeteta riittävästi perusasioita ja varmasti kasvatuksella ja opetuksella on jotakin merkitystä.
-
Eli käytännön nopea koe osoittaa että ensinnäkin et:n opetuksessa ei opeteta riittävästi perusasioita
Aina vika ei ole opetuksen tasossa tai sisällössä, vaan kaiken ratkaisee oppilaan oma mielenkiinto ja motivaatio. Muistelisin omilta kouluajoiltani, ettei tavallisen evankelisluterilaisen uskonnon tunneiltakaan kaikilla jäänyt asiat mieleen. Oli sielläkin näitä, jotka saivat juuri ja juuri säälipisteillä vitosia kokeista, ja jos heiltä kysyi yksinkertaisimpia kompakysymyksiäkin tyyliä "mikä oli Jaakobin poikien isän nimi?", niin vastaukseksi tuli kaikkea Mooseksesta Jeesukseen. Tosin ei heillä kovin hyvin muillakaan tunneilla tainnut mennä, ellei aihe kiinnostanut lainkaan... 8)
Jotkut innokkaimmat ateistit ovat joskus vaatimassa kaiken uskontokasvatuksen poistamista kouluista, mikä olisi aikamoinen virhe, koska edes perusasioiden tietäminen yleisimmistä uskonnoista auttaisi huomattavasti ymmärtämään maailman menoa. Netissä törmää paljon esimerkiksi yhdysvaltalaisiin, jotka luulevat tietävänsä uskonnoista paljonkin, mutta joiden jutuista paljastuu, etteivät he oikeasti tiedä juuri mitään, ja se vähäinenkin tieto on usein virheellistä. Heille on vaikea kertoa mitään faktatietoa esimerkiksi muslimeista, "koska ne ovat kaikki terroristeja jotka kivittävät kaikki naiset ja vääräuskoiset" tai kristityistä, "koska he ovat kaikki tyhmiä, pedofiilejä ja tiedettä vihaavia fundamentalisteja".
-
En voi vastustaa onlineria. Uskonto - mikä ihana tekosyy.
Lapsen kasvamiseen vaikuttaa niin monta eri tahoa ja asiaa, että aina löytyy esimerkki "yleistetyn" vastakohdasta. Suurin osa lapsista omaksuu sen arvomaailman, mitä heidän kasvattajansa toteuttavat. Uskonnollisen perheen lapsi ei kyseenalaista uskontoa, ennenkuin oma ajattelu ja maailmankuva kehittyy sen verran että hänellä on työkalut siihen. Tämä kyseenalaistus voi tulla sisäsyntyisesti tai ulkosyntyisesti, tapoja on monia. Mutta tuskinpa kukaan voi sanoa että kasvattajien opettamalla arvomaailmalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, millainen arvomaailma lapselle tulee kasvaessaan.
Ja huomatkaa, en käyttänyt sanaa vanhemmat/vanhempi. Joillain lapsilla saattaa kasvattamisen suhteen olla vanhemmilla jopa vähemmistörooli.
Koska Jeesus ja kumppanit herättää aina voimakkaita tunteita, mietitään asiaa joulupukin kannalta. Kuinka moni kyseenalaisti joulupukin 4-vuotiaana? Ja nimenomaan sisäsyntyisesti? Toki jos naapurin koululainen sanoo että joulupukkia ei ole olemassa, se antaa lapselle ristiriitaisen viestin ja sitten lapsi sitä pohtii mikä viesti on voimakkain. Ja jossain vaiheessa tulee se sekavuuden vaihe kun tavallaan siihen ei usko, mutta sitten kuitenkin... Uskoisin että sama tilanne on uskonnollisen perheen lapsilla, jos joku riittävän voimakasvaikutteinen taho sanoo lapselle että se uskonto on ihan humpuukia.
Joillain lapsilla/aikuisilla on paremmat palikat asioiden käsittelyyn, pohtimiseen ja kyseenalaistamiseen, ja joillain vähän huonommat. Yleistämisellä saadaan joku kiva keskiverto, mutta isojakin poikkeuksia suuntaan tai toiseen löytyy varmaan jokaisen tuttavapiiristä.
-
Mun käytännön kokemus on se, että kotitaustalla ei ole niin itsestäänselvää vaikutusta maailmankatsomuksen muodostumiselle ja mahdollisen hengellisyyden toteutumiselle aikuisuudessa, kuin usein ajatellaan. Tilastot ja tutkimukset voi tietenkin osoittaa ihan toista.
Omassa lapsuuskodissa ei puhuttu uskonnoista, pyhäkouluun sai mennä jos kaverit pyysivät. Radiota ei laitettu kiinni kun sunnuntaina tuli jumalanpalvelus (ainakaan siitä johtuen). Perheenjäsenet kuuluivat kirkkoon, kaikki oli kastettu jne. Koskaan ei käyty kirkossa, ellei siihen ollut joku syy, kuten häät tai hautajaiset. Eli just ja just tapakristityksi voisi sanoa.
Omat lapseni kasvoivat ateisti-/agnostikko-perheessä. Kukaan ei kuulunut kirkkoon, lapsia ei kastettu vauvana. Lapset saivat valita teini-iässä, osallistuvatko uskonnon vai elämänkatsomustiedon opetukseen. Rippikouluikään mennessä he saivat valita menevätkö riparille/prometheusleirille/ei minnekään. 75 % heistä valitsi riparin ja seurakuntaan liittymisen, yksi valitsi "sitoutumattomuuden".
Oma uskoontuloni tapahtui keski-ikäisenä, muista ihmisistä ja opetuksista riippumatta, se on mun mielestä sellainen asia jota en yritäkään analysoida - ihan "henkimaailman juttuja siis :))
-
Ahaa, nyt ymmärrän miksi Leccare on niin "suosittu" tällä foorumilla.
Hän puhuu yleisistä asioita yleisellä tasolla mutta jotkut ottavat ne henkilökohtaisina juuri häntä koskevina.
Vai puhuiko Leccare aloitusviestissä nimenomaan Uniformusta mainitsematta hänen nikkiään?
Tuskimpahan hän juuri minua tarkoitti.
Mutta mulla on ihan yhtä suuri oikeus närkästyä henkilökohtaisesta kuin hänellä itselläänkin muissa yhteyksissä.
Ja vaikka mä nyt en kovinkaan uskonnollinen ole, koen silti että leca loukkasi uskontoani.
Jos jaksaisin, kävisin tekemässä tutkintapyynnön mutta siitähän se vaan nauttisi kun saisi huomiota kerralla isommassa mittakaavassa...
Näyttävästi edellinen vastaukseni on moderoitu.
Toivon syvästi, että teet tutkintapyynnön, jotta virheellisen tulkintasi mittakaava selviäisi sinulle. En edes tiedä uskontoasi, eikä se minua kiinnosta.
Koska uskot johonkin, uskon sinun nauttivan suuresti seuraavan linkin kirjailijan puheista sekä väittelyistä.
Totuuksia: http://www.youtube.com/watch?v=U1lTR8V90qU
Tony Blairin kanssa rupattelua: http://www.youtube.com/watch?v=ddsz9XBhrYA
-
Uskonnolliset yhteisöt ovat aina olleet loistava kasvualusta kinkyille lukuisine tabuineen, heikompien hyväksikäyttöineen, raiskauksineen sekä ankarine rangaistuksineen. Sinne ovat masterit suunnanneet valta-asemiensa perässä ja subit suuren mielikuvitusmasterin perässä. Monet uskonnollisissa yhteisöissä tapahtuvat asiat eivät edes tule mielletyiksi 24/7-elämään taikka sessioihin, vaikka monesti ainakin yksi osapuolista saa aina kicksinsä.
Totta, vaikka itse näen tuossa asetelma on toisin päin - uskonnon tulkinta onkin kääntynyt kinkyksi eikä päinvastoin kun ko uskonto tai sen tulkinnat kieltävät seksuaalisuuden kokonaan ja luolamiehen vaistot ajavat ohi kuten Maslowin tarvehierarkia.
Kuitenkin, sä katsot tota totuutta parin eri lahkon näkökulmasta (ja kristinuskon itse luen myös noihin "isoihin" lahkoihin) ja unohdat ettei toisaalta mikään "pyhä kirja" tai oppisuunta suoraan kehoita alistamaan tai silpomaan naista suoraan (oletan nyt että viittauksesi mastereihin koskee ainoastaan munan/pallit omaavia, mikä sekään ei ole itsestäänselvyys kaikissa uskonnoissa kautta hstorian).
Se, että saa kumppanin kääntymään omaan uskontoonsa tai tekemään oman uskonnon vastaisia tekoja ei toki ole mikään uusi ilmiö, mutta ei sillä ole mielestäni mitään tekemistä BDSM:n kanssa. Se on enemmänkin uskonnon tuoma rituaali ja toki joidenkin pienempien lahkojen (alle 1000 jäsentä) johtohahmot ovat uskonnon nimissä selkeästi käyttäneet uskontoa enemmän kinkeyden työkaluna kuin oman jumalansa palvontaan, mutta rajattakoon ne nyt pois tästä keskustelusta.
Pohjimmainen kysymykseni onkin siis, miksi pitäisi sotkea uskontoa tähän hommaan? Pitäisikö subi saada myös vaihtamaan poliittista mielipidettä alistamisen keinona? Eikö "normaalit" BDSM- keinot riitä - mulla on kyllä pari epänormaaliakin takataskussa joilla murretaan takuuvarmasti niin subien, dommejen, kuin kriisitilanteissa mahdollisten sotavankienkin psyyke tarvittaessa ilman mitään uskonnollista schaissea.
-
Ahaa, nyt ymmärrän miksi Leccare on niin "suosittu" tällä foorumilla.
Hän puhuu yleisistä asioita yleisellä tasolla mutta jotkut ottavat ne henkilökohtaisina juuri häntä koskevina.
Vai puhuiko Leccare aloitusviestissä nimenomaan Uniformusta mainitsematta hänen nikkiään?
Tuskimpahan hän juuri minua tarkoitti.
Mutta mulla on ihan yhtä suuri oikeus närkästyä henkilökohtaisesta kuin hänellä itselläänkin muissa yhteyksissä.
Ja vaikka mä nyt en kovinkaan uskonnollinen ole, koen silti että leca loukkasi uskontoani.
Jos jaksaisin, kävisin tekemässä tutkintapyynnön mutta siitähän se vaan nauttisi kun saisi huomiota kerralla isommassa mittakaavassa...
Näyttävästi edellinen vastaukseni on moderoitu.
Toivon syvästi, että teet tutkintapyynnön, jotta virheellisen tulkintasi mittakaava selviäisi sinulle. En edes tiedä uskontoasi, eikä se minua kiinnosta.
Koska uskot johonkin, uskon sinun nauttivan suuresti seuraavan linkin kirjailijan puheista sekä väittelyistä.
Totuuksia: http://www.youtube.com/watch?v=U1lTR8V90qU
Tony Blairin kanssa rupattelua: http://www.youtube.com/watch?v=ddsz9XBhrYA
Kun ei ymmärrä niin ei ymmärrä...
-
Toivon syvästi, että teet tutkintapyynnön, jotta virheellisen tulkintasi mittakaava selviäisi sinulle.
Hei, olisitko taas kerran hieman kahvilla?
-
uskonto tai sen tulkinnat kieltävät seksuaalisuuden kokonaan
Taidat tarkoittaa luostarielämää? Ainakin kristinuskon useimmat suuntaukset sallivat tavallisille jäsenilleen seksuaalisuuden, tosin vasta avioliitossa. Kaikki kritilliset kirkkokunnat eivät tosin puutu siihen, jos joku päätyy esiaviollisiin suhteisiin tai alkaa käyttämään ehkäisyä. Osa suuntauksista (kuten Suomen evankelis-luterilainen kirkko) sallii ehkäisyn. Seksuaalisuus on useimmiten sallittu vain heteroseksuaalisille ihmisille, mutta jotkin kristilliset kirkot ovat siirtyneet sellaiseen Raamatun tulkintaan, jossa avioliitto ja sen mukana tulevat seksuaaliset oikeudet kuuluvat myös homoseksuaalisille pariskunnille.
-
uskonto tai sen tulkinnat kieltävät seksuaalisuuden kokonaan
Taidat tarkoittaa luostarielämää? Ainakin kristinuskon useimmat suuntaukset sallivat tavallisille jäsenilleen seksuaalisuuden, tosin vasta avioliitossa. Kaikki kritilliset kirkkokunnat eivät tosin puutu siihen, jos joku päätyy esiaviollisiin suhteisiin tai alkaa käyttämään ehkäisyä. Osa suuntauksista (kuten Suomen evankelis-luterilainen kirkko) sallii ehkäisyn. Seksuaalisuus on useimmiten sallittu vain heteroseksuaalisille ihmisille, mutta jotkin kristilliset kirkot ovat siirtyneet sellaiseen Raamatun tulkintaan, jossa avioliitto ja sen mukana tulevat seksuaaliset oikeudet kuuluvat myös homoseksuaalisille pariskunnille.
Niin, tosin vasta avioliitossa ja lisääntymistarkoituksessa - ja kristinuskoista tämä meidän luterilainen tulkinta lienee niitä sallivimpia. Islamin eri tulkinnat ottavat kantaa jo pukeutumiseenkin eli tarkoitin tuolla seksuaalisuuden kieltämisellä lähinnä juuri tämän scenen vastakohtaa jossa kyllä penetraatio lisääntymistarkoituksessa on sallittu ja suositeltavaa, mutta kaikki muu onkin sitten hekumaa ja syntiä. Itämaista sitten toki löytyy uskonnon nimissä jo penispalvontaa etc. kama sutraa sallivimpine asenteineen.
-
Islamin eri tulkinnat ottavat kantaa jo pukeutumiseenkin eli tarkoitin tuolla seksuaalisuuden kieltämisellä lähinnä juuri tämän scenen vastakohtaa jossa kyllä penetraatio lisääntymistarkoituksessa on sallittu ja suositeltavaa, mutta kaikki muu onkin sitten hekumaa ja syntiä.
Kaikki on näkökulmasta kiinni. Joskus televisiossa haastateltiin peittävässä asussaan kulkevia musliminaisia, ja he itse eivät kokeneet pukeutumistaan niin suureksi ongelmaksi, kuin moni länsimainen feministi väittää. Heistä oli ihan OK, että musliminainen pukeutuu julkisella paikalla peittävästi (eipähän tarvitse kuunnella epäasiallisia kommentteja miehiltä) ja saa sitten kotona pukeutua täysin vapaasti, vaikka pikku-pikku-bikineihin tai lateksimekkoon, jos huvittaa. Muslimiyhteiskunta ei odota länsimaiden tyyliin sitä, että nainen on aina ja kaikkialla seksikäs, muodikas ja huolitellun näköinen.
(http://donutsdouchebagsandthedivine.files.wordpress.com/2011/10/burka-bikini1.jpg)
-
Ahaa, nyt ymmärrän miksi Leccare on niin "suosittu" tällä foorumilla.
Hän puhuu yleisistä asioita yleisellä tasolla mutta jotkut ottavat ne henkilökohtaisina juuri häntä koskevina.
Vai puhuiko Leccare aloitusviestissä nimenomaan Uniformusta mainitsematta hänen nikkiään?
Tuskimpahan hän juuri minua tarkoitti.
Mutta mulla on ihan yhtä suuri oikeus närkästyä henkilökohtaisesta kuin hänellä itselläänkin muissa yhteyksissä.
Ja vaikka mä nyt en kovinkaan uskonnollinen ole, koen silti että leca loukkasi uskontoani.
Jos jaksaisin, kävisin tekemässä tutkintapyynnön mutta siitähän se vaan nauttisi kun saisi huomiota kerralla isommassa mittakaavassa...
Näyttävästi edellinen vastaukseni on moderoitu.
Toivon syvästi, että teet tutkintapyynnön, jotta virheellisen tulkintasi mittakaava selviäisi sinulle. En edes tiedä uskontoasi, eikä se minua kiinnosta.
Koska uskot johonkin, uskon sinun nauttivan suuresti seuraavan linkin kirjailijan puheista sekä väittelyistä.
Totuuksia: http://www.youtube.com/watch?v=U1lTR8V90qU
Tony Blairin kanssa rupattelua: http://www.youtube.com/watch?v=ddsz9XBhrYA
Kun ei ymmärrä niin ei ymmärrä...
Eli väännetään rautalangasta. Olen keskustellut uskonnollisista elementeistä yleisellä tasolla. En ole hyökännyt solvaavasti yhtään uskontokuntaa kohtaan. Olet vain hyvin itsekeskeinen, jos koet mielikuvitusmasterin terminä olevan juuri sinuun ja uskontokontaasi kohdistettu loukkaus. Mikä termissä oli loukkaavaa? Jos haluat, saat myös kertoa millä tavalla sinun uskontokuntasi on rikkonut tervettä järkeä vastaan.
Vertailun vuoksi Halla-Aho sai tuomion uskonrauhan rikkomisesta törkeästi panettelemalla islamia väittäen, että kyseinen uskonto on pedofiiliuskonto, vain sen takia, että Muhammedin vaimo oli ekan parittelukerran hetkellä 9-vuotias. Eihän nyt kukaan varmasti enää nykypäivänä pane noin nuorta lasta, kun Saudi-Arabiakin määräsi nuorimmaksi sallituksi iäksi 10 vuotta. Tosin Iran nyt meni nokittamaan vuodella alemmaksi, mutta eihän kyseistä lakia varmaan yksikään pedofiili mene hyväksikäyttämään kyseisessä maassa.
-
Mukava nähdä taas Leccis! Wb!
-
Kiitos :)
-
Uskonnot perustuvat uskomiseen,vaikkei mitään näyttöä oikeastaan olisi uskon kohteen todenperäisyydestä ja jumalan/jumalien olemassaolosta. Kiitän jumalaani, mikä tai kuka hän lieneekään,että BDSM ei perustu vain uskomiseen..vai miten se nyt sitten lieneekään. Ainakin piiskaus on ollut vallan todellista :))
-
Ainakin piiskaus on ollut vallan todellista :))
Uskomattoman hienoa, että on ollut.
-
Mjaa tuosta lapsena pelottelustako se johtuukin että ihmissudet, vesihirviöt ja kaikenmaailman maahiset ovat minulle enemmän se juttu kuin jesse ja tusina. Kiitti vaan, lapsena kuulleista hienoista selityksistä kaikki juontaa juurensa ;D
Olet onnellisessa asemassa.