BF:lle ja Dunedainille:
Ensisijaisesti skeptisyyteni kinkyjen mielenterveyden suhteen pohjautuu siihen, että olen itse asiassa näissä ympyröissä kohdannut henkilöitä, joilla on ihan rehellisesti ja diagnosoidusti mielenterveysongelmia. Normi elämässä tätä on ollut vähmmän. Nuo virallisestikin mielenterveysongelmaiset kinkyt eivät muuten ole niinkään noita skenen räyhähenkiä tai suhdeongelmaisia vaan pikemminkin ”maan hiljaisia” ja ainakin osa suhteissaan vakaita. Yksi vaihtoehto tietenkin on, että mielenterveysongelmat voivat olla maailmalla yleisempiä kuin ehkä ajattelisi ja kinky-ympyröissä tulisi esiin asioita, joista muuten vaietaan.
Tois’sijaisesti kommentti kyllä liittyi kiusaukseen tehdä ”maallikoauktoriteetilla” persoonallisuus/mielenterveyshäiriö diagnoosi aika monelle skenessä, mutta ehkä näissä skene ongelmissa on kyse kuitenkin enemmän monenkeskisen vuorovaikutuksen ongelmista. Tuossa tutkimuksessa viitattiin tosin sadomasokistien vähäisempään haluun miellyttää ihmisiä noin ylipäätänsä. Ehkä tällainen individualismi kostautuu, kun kyse on toiminnassa suuremmissa ryhmissä. Kirjoitin skene riitelyn syistä joskus tämän
http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=691.0 ja seison yhä enemmän tai vähemmän sen takana.
C:lle
Åbo akademiessa julkaistiin pari vuotta sitten joku väittäri näistä asioista. En muista kuka teki ja minkä niminen teos oli, mutta ehkä joku sen osaa sanoa. Tutkimus perustui pääosin 1990-luvun lopulla kerätylle materiaalille ja julisti BDSM:n olevan ennen kaikkea hyvintoimeentulevien miesten juttu. Ei tarvinne kertoa, millaisia reaktioita se herätti tuntemattomassa maassa.
Itse olen vähän sitä mieltä, että koska BDSM:n harrastaminen noin puolijulkisesti on loppujalopuksi aika uusi juttu, niin ei kannata laittaa liikaa painoa prosenttiosuuksille, varsinkaan skenessä jo olevien parissa kerätyille. Ne voivat lähinnä kertoa, ketkä osaavat/tajuavat etsiytyä skeneen. Varsinkin tuo hollantilaistutkimus kertoo prosenttiosuuksista lähinnä sen, ketkä halusivat vastata kyselyyn, ei kuinka moni mitäkin suuntausta edusti.
Itse asiassa törmäsin tuota Journal of Sexual Medicinen antia selatessani muutaman vuoden takaiseen australialaiseen tutkimukseen. Se näyttää oikeastaan paljon todistusvoimaisemmalta kuin tuo hollantilaistutkimus. Australialaistutkimus perustuu 19 000 ihmisen joukolle tehtyyn kyselyyn ja artikkeli käsittelee niitä paria prosenttia, jotka ilmoittivat harrastaneensa BDSM:ää kuluneen vuoden aikana.
Itse asiassa törmäsin tuota Journal of Sexual Medicinen antia selatessani muutaman vuoden takaiseen australialaiseen tutkimukseen. Se näyttää oikeastaan paljon todistusvoimaisemmalta kuin tuo hollantilaistutkimus. Australialaistutkimus perustuu 19 000 ihmisen joukolle tehtyyn kyselyyn ja artikkeli käsittelee niitä paria prosenttia, jotka ilmoittivat harrastaneensa BDSM:ää kuluneen vuoden aikana. Laitan tähän nyt linkin, vaikka en voi taata, että se toimii kaikilla, sekä alkuperäisabstraktin.
http://web.ebscohost.com.libproxy.helsinki.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?sid=d7aa4b20-c54d-41cd-b3a0-0bcbcc3af526%40sessionmgr114&vid=15&hid=126Demographic and Psychosocial Features of Participants in
Bondage and Discipline, “Sadomasochism” or Dominance and
Submission (BDSM): Data from a National Survey
Juliet Richters, PhD, Richard O. de Visser, PhD, Chris E. Rissel, PhD, Andrew E. Grulich, PhD, and
Anthony M.A. Smith, PhD
School of Public Health and Community Medicine, University of New South Wales, Sydney, New South Wales, Australia
DOI: 10.1111/j.1743-6109.2008.00795.x
ABSTRACT
Introduction. People with sexual interests in bondage and discipline, “sadomasochism” or dominance and submission (BDSM) have been seen by many professionals as damaged or dangerous.
Aim. To examine sexual behavior correlates of involvement in BDSM and test the hypothesis that BDSM is
practiced by people with a history of sexual coercion, sexual difficulties, and/or psychological problems.
Methods. In Australia in 2001–2002, a representative sample of 19,307 respondents aged 16–59 years was interviewed by telephone. Weighted data analysis used univariate logistic regression.
Main Outcome Measures. Self-reported demographic and psychosocial factors; sexual behavior and identity; sexual
difficulties.
Results. In total, 1.8% of sexually active people (2.2% of men, 1.3% of women) said they had been involved in
BDSM in the previous year. This was more common among gay/lesbian and bisexual people. People who had
engaged in BDSM were more likely to have experienced oral sex and/or anal sex, to have had more than one partner
in the past year, to have had sex with someone other than their regular partner, and to have: taken part in phone sex,
visited an Internet sex site, viewed an X-rated (pornographic) film or video, used a sex toy, had group sex, or taken
part in manual stimulation of the anus, fisting or rimming. However, they were no more likely to have been coerced
into sexual activity, and were not significantly more likely to be unhappy or anxious—indeed, men who had engaged
in BDSM scored significantly lower on a scale of psychological distress than other men. Engagement in BDSM was
not significantly related to any sexual difficulties.
Conclusion. Our findings support the idea that BDSM is simply a sexual interest or subculture attractive to a
minority, and for most participants not a pathological symptom of past abuse or difficulty with “normal” sex.